Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen sanoo, että hallituksen todellinen kantti mitataan syksyllä. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

- Vaikka kesän aikanakin on ollut kaikenlaista, niin syksyllä hallituksen todellinen kantti mitataan, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen puolustaa lujasti hallitusohjelmassa sovittuja sosiaali­turva­leikkauksia ja työ­elämä­uudistuksia, vaikka pitää todennäköisenä sitä, että hallituksen suunnitelmia vastustetaan rajusti ja näyttävästi.

- Äänekäskään vastustaminen ei ole hallitukselle syy jättää tekemättä näitä säästöpäätöksiä ja uudistuksia.

Marttisen mielestä hallituksen todellinen toimintakyky mitataan syksyllä, vaikka jo kesän rasismikohut ovat keikuttaneet hallitusta.

- Vaikka kesän aikanakin on ollut kaikenlaista, niin syksyllä hallituksen todellinen kantti mitataan.

Hallitus on leikkaamassa sosiaaliturvasta yli miljardi euroa. Marttinen sanoo, ettei kokoomus tai hallitus mielellään leikkauksia tee, mutta se nähdään hallituksen piirissä välttämättömäksi tilanteessa, jossa julkinen talous on pahasti pakkasella ja valtionvelan korkomenot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

- Ei meidän ensisijainen tavoite ole leikata ihmisiltä. Ei tietenkään. Ensisijainen tavoite on se, että ihmiset pääsevät töihin ja pois kannustin­loukuista. Jos emme tekisi sitä, meillä ei olisi mahdollisuuksia jatkossa huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

Marttinen puolustaa leikkauspolitiikkaa hyvin eri sävyllä kuin kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Noora Fagerström Iltalehden haastattelussa elokuun lopulla.

Lue lisää: Kansanedustaja Noora Fagerström valtaisan someraivon kohteena - puolustautuu Instagramissa

Lue lisää: Noora Fagerströmin aviomies Petteri lähetti rajuja viestejä kansan­edustaja­puolisonsa kriitikoille - pahoitteli tapausta

IL:n mukaan Fagerström sanoi haastattelussa menestymisen olevan "asenteesta kiinni" ja Fagerströmistä olisi "ymmärrettävää, että menoleikkaukset osuvat pienempituloisiin". Fagerströmin sanomisista seurasi valtava kohu.

Marttinen sanoo Fagerströmin sanavalintojen olleen epäonnistuneita. Hän kertoo keskustelleensa Fagerströmin kanssa asiasta, muttei avaa niiden sisältöä.

- On hyvä, että hän on pahoitellut sanavalintojaan.

Leikkauksia on tulossa esimerkiksi asumistukeen ja ansio­sidonnaiseen työttömyys­turvaan.

Vasemmistoliiton Li Andersson sanoi IS:n haastattelussa viime viikolla, että hänen mukaansa on "todellisuudesta vieraantunut ajatus", että " jos ihmiseltä leikataan 100-200 euroa, niin kaikki vain taianomaisesti työllistyvät".

- Emme ole taikauskoisia, Marttinen sanoo ja jatkaa:

- Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, joilla on erittäin heikot kannustimet työllistyä. Se ei ole ihmisten vika vaan tämän järjestelmän vika, ja siksi olemme sitä muuttamassa.

Lue lisää: Li Anderssonilta suorat sanat: "Orpo ja Purra, missä menee kohtuuttomuuden raja"

Esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ on laskenut, että leikkaukset voivat viedä lapsiperheiltä satoja euroja kuukaudessa.

- Ansiosidonnaisen porrastus on huomattava ja se vaikuttaa hyvin aikaisessa vaiheessa työttömyyttä. Lisäksi tasoa leikataan indeksin jäädytyksen ja lapsikorotusten poiston myötä. Keskimääräisellä päivärahan tasolla kolmilapsisen perheen tulot leikkautuvat yli 600 euroa kuukaudessa, TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman sanoi tiedotteessa hallitusohjelman julkaisun jälkeen kesäkuussa.

Kun Marttiselta kysyy, onko edellä oleva esimerkki eli 600 euron leikkaus kohtuullinen, hän kiertää kysymyksen.

- Minusta on kohtuullista, että tässä maassa tehdään politiikkaa, jolla tuetaan sitä, että ihmiset saa aidosti ja kestävästi paremman toimeentulon. Siitä tässä on lopulta kyse. Ainoa kestävä tapa torjua esimerkiksi lapsiperhe­köyhyyttä on se, että ihmisillä on mahdollista tehdä töitä.

Matias Marttinen toivoo syksyksi malttia "kaikilta osapuolilta". Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan asumistukea saavista 40 prosenttia on työssä käyviä. Eikö hallitusta huoleta se, että leikkaukset asumistukeen pahentavat entisestään työvoimapulaa esimerkiksi pää­kaupunki­seudun palvelusektorilla?

- Tämä on ihan relevantti huomio. Kuten sosiaali­turva­ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on sanonut, hallitus teettää tarkat vaikutusarvioinnit, Marttinen sanoo.

- Säästötavoitteesta pidetään kiinni, mutta niiden reunaehtojen puitteissa voidaan tehdä muutoksia, jotta kohtuuttomia seurauksia ei pääse tapahtumaan.

Marttinen huomauttaa, että asumistukimenot ovat nousseet todella rajusti viime vuosina, ja siksi muutoksia on hallituksen mielestä tehtävä.

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyyttä paitsi sosiaali­turva­leikkauksin myös tekemällä useita työ­elämä­uudistuksia. Hallitus aikoo muun muassa lisätä paikallista sopimista ja heikentää irtisanomis­suojaa. Vasemmisto­puolueet ja ay-liike ovat raivoissaan hallituksen suunnitelmista.

Työelämäuudistuksia työministerinä edistää Arto Satonen. Kesällä 2025 Marttisen on määrä siirtyä tehtävään. Hallitus­ohjelma­kirjausten perusteella siihen mennessä merkittävimmät työelämä­uudistukset olisivat jo toteutettu. Marttinen toivoo ja uskoo, että hallitus­neuvotteluissa sovitut aikataulut pitävät.

- Jos kaikkiin kysymyksiin ei löydetä yhteistä näkemystä, niin siinä kohdassa vastuuministeri tekee tietysti ratkaisun ja sitten hallitus tuo asioita tähän taloon, Marttinen sanoo eduskunnan kuppilassa.

Marttinen sanoo, ettei hallituksella ole minkäänlaisia aikeita kyykyttää ay-liikettä, vaikka se valmisteleekin parhaillaan merkittäviä uudistuksia työelämä­lain­säädäntöön sekä aikoo rajoittaa lakko-oikeutta.

Marttinen sanoo, että hallituksen motiivit uudistusten tekemiseen eivät liity millään tavoin ay-liikkeen nujertamiseen, vaan "pohjoismaisen hyvinvointi­yhteiskunnan pelastamiseen".

- Meillä on pohjoismaiset hyvinvointipalvelut, muttei pohjoismaista työllisyysastetta. Uudistukset, joita olemme viemässä eteenpäin, kuten vaikkapa paikallisen sopimisen lisääminen, ovat uudistuksia, joita on tehty muissa Pohjoismaissa vuosia tai vuosikymmeniä sitten - pääosin sosiaali­demokraattien vedolla.

- Toivon, että näitä uudistuksia voidaan valmistella hyvässä yhteistyössä. Toivon malttia kaikilta osapuolilta tähän syksyyn.