Ilta Sanoma

Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo IS:n haastattelussa, että häntä hätkähdytti "pääministeri Petteri Orpon tietämättömyys sosiaaliturvasta". Hän kysyy Orpolta ja valtiovarainministeri Riikka Purralta, missä menee kohtuuttomuuden raja.

Torstaina 31. elokuuta hallitus hyväksyi takkuisen alkutaipaleensa sinetiksi rasisminvastaisen tiedonannon, jolla hallitus haluaa vakuuttaa, ettei se katso rasismia läpi sormien.

Kaksi päivää ennen tiedonannon julkistamista Ilta-Sanomat julkaisi pääministeri Petteri Orpon (kok) haastattelun, jossa tämä perkasi hallituksen kriisikesää ja tulevia leikkauksia. Orpo muun muassa kuvasi, että hänellä ja valtiovarainministeri Riikka Purralla (ps) on mutkattomat ja hyvät välit:

"Hän on ihmisenä hyvin avoin ja rehellinen, suora. Ei tarvitse arvailla eikä lukea rivien välistä. Hän hakee pragmaattisesti ratkaisuja ja koska itse haen ratkaisuja asioihin ja pyrin avoimuuteen keskusteluissa, niin se antaa hyvän pohjan yhteistyölle."

Artikkelissa Orpo selvitti olevan tärkeää, että Purra irtisanoutui vanhoista teksteistään ja pyysi niitä anteeksi. Rasisminvastaisen tiedonannon myötä voitaisiin viimein siirtyä eteenpäin.

Lue lisää: Hallituksen ratkaiseva hetki lähestyy, Orpo myöntää viestitelleensä Saarikon kanssa - tästä on kyse

-?Kyllä Anna-Majasta huomaa, kuinka vaikeaa tämä on Rkp:lle, sanoo Li Andersson.

-?Kyllä Anna-Majasta huomaa, kuinka vaikeaa tämä on Rkp:lle, sanoo Li Andersson. Kuva: Antti Hämäläinen

Kyseisen Orpon haastattelun luki myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, entinen opetusministeri Li Andersson (vas). Hän ei ymmärrä, mitä merkitystä poliitikkojen välisillä henkilökohtaisilla suhteilla on, kun puhutaan avoimesta kommunikaatiosta äänestäjien ja kansalaisten kanssa.

-?Sillä ei ole mitään väliä, onko Orpolla ja Purralla hyvät välit, jos Orpo ja Purra eivät puhu avoimesti myös äänestäjille ja suomalaisille siitä, millaista politiikkaa he tulevat tekemään valtaan päästyään, Andersson sivaltaa.

Hän kertoo seuranneensa Orpon hallituksen kriisejä ja draamaa hämmentynein mielin. Myös Sanna Marinin (sd) hallituksella oli omat kriisinsä ja riitansa. Andersson kuitenkin toteaa, että Marinin hallitus ei ollut heti alkutekijöikseen hävitä luottamusäänestystä.

Eniten Orpon hallituksessa on kipuillut nykyisen opetusministerin Anna-Maja Henrikssonin johtama Rkp. Muut hallituspuolueet odottivat myös rasisminvastaisen tiedonannon viimeistä kuittausta nimenomaan Rkp:n taholta.

Lue lisää: Näillä keinoin hallitus aikoo kitkeä rasismia - "Tämä ei ole perus­suomalaisten muuttamis­ohjelma"

Andersson ja Henriksson ovat tavanneet opetusministerin paikan siirtymisen myötä, mutta Andersson sanoo, ettei Henriksson ole puhunut hänelle uuden hallitustaipaleen haasteista.

-?Mutta kyllä Anna-Majasta huomaa, kuinka vaikeaa tämä on Rkp:lle.

-?Täytyy silti muistaa, että Rkp:n tulee seistä omien valintojensa takana. Tätä hallituspohjaa ei olisi olemassa ilman Rkp:ta. Nyt heidän on itse valittava, pystyvätkö seisomaan tämänkaltaisen politiikan takana.

IS:n artikkelissa Andersson ei kuitenkaan kiinnittänyt huomiota pelkkiin hallituspuolueiden henkilökemioihin.

-?Orpon väitteet ovat faktisesti vääriä, Andersson sanoo.

Artikkelissa Orpo otti muun muassa kantaa budjettiesitykseen, jossa on ensi vuodelle leikkauksia asumistukeen, työttömyysturvaan ja peruspäivärahaan.

-?Meillä on laaja työttömyys plus työvoiman ulkopuolella oleva väki noin puoli miljoonaa työikäistä ja työkykyistä ihmistä, joilla ei ole tällä hetkellä kannusteet kunnossa. Työtä olisi tarjolla, mutta töihin ei kannata lähteä. Kaikki meidän uudistuksemme tähtäävät siihen, että ihmisten kannattaisi ottaa työtä vastaan ja lisäksi yrittäjien ja työnantajien kannattaisi tarjota enemmän töitä ja investoida Suomeen, Orpo sanoi.

Orpon mielestä ihmiset ovat "järjestelmän vankeja", kun he jäävät kannustinloukkuun.

- Näistä loukuista haluamme päästä eroon. Se tarkoittaa sosiaaliturvauudistuksia ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, Orpo täsmensi.

Pääministeri Petteri Orpo IS:n haastattelussa Kesärannassa.

Pääministeri Petteri Orpo IS:n haastattelussa Kesärannassa. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Andersson kertoo, että häntä hätkähdytti pääministerin tietämättömyys sosiaaliturvasta.

Anderssonin mukaan Suomessa on paljon tutkittua tietoa siitä, että iso joukko Suomen työttömistä työnhakijoista on ihmisiä, joiden työkyky on heikentynyt. Joko niin, että he ovat osittain työkykyisiä tai kokonaan työkyvyttömiä.

-?Kollegani Anna Kontula (vas) on kiteyttänyt tämän osuvasti niin, että Suomi on maa, jossa voit olla samaan aikaan saattohoidossa ja työtön työnhakija. Tämä Orpon ulostulo oli taas kerran osoitus siitä, että hän ei tunne lainkaan meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme, Andersson kritisoi.

Hänen mielestään on todellisuudesta vieraantunut ajatus, että "jos ihmiseltä leikataan 100-200 euroa, niin kaikki vain taianomaisesti työllistyvät."

-?Tässä ohitetaan kokonaan ne toimenpiteet, joita Suomessa pitäisi tehdä, jotta voimme tukea myös osittain työkykyisten ihmisten työllistämistä. Siihen tarvitaan esimerkiksi tukitoimia, palveluita, kuntoutusta ja tuettua työtä.

Andersson väittää vakuuttuneensa siitä, "että pääministeri ei ymmärrä sitäkään, että sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset vaikuttavat myös työssä käyviin suomalaisiin."

Vasemmistojohtajan mukaan on arvioitu, että noin 40 prosenttia asumistuen saavista suomalaisista on työssä käyviä ihmisiä.

-?Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kokopäiväisesti työssä käyviä yksinhuoltajia, jotka saavat asumistukea. Heidän kohdallaan asumistuen leikkaus on ainoastaan toimeentulon heikentämistä tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat nousseet.

Hän lisää, että "Orpon hallituksen järjettömyys tuli esiin myös ensimmäisessä budjetissa."

-?Velkaantuminen jatkuu 9-10 miljardin vuosittaisella tahdilla. Ero viime hallituskauteen ja vaalipuheisiin on se, että velkaantuminen jatkuu, mutta nyt saadaan myös erittäin rajut heikennykset kaikista köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten toimeentuloon ja asemaan.

Li Anderssonin mielestä hallitusohjelman ja Orpon haastattelun perusteella vaikuttaa siltä, ettei Orpo tunne Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyysasteiden erojen syitä.

Li Anderssonin mielestä hallitusohjelman ja Orpon haastattelun perusteella vaikuttaa siltä, ettei Orpo tunne Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyysasteiden erojen syitä. Kuva: Antti Hämäläinen

Pääministeri puhui haastattelussa myös Pohjoismaista.

Orpon mielestä hallituksen ajamat uudistukset eivät ole "palkansaajien kyykyttämislakeja".

- Toivoisin, ettei tällaista retoriikkaa käytettäisi. Ei kukaan sano, että Ruotsin työelämä olisi jotenkin työntekijää sortavaa tai sanelevaa. Samankaltaisia pohjoismaisen tason uudistuksia me olemme tekemässä työmarkkinoille, työrauhalainsäädäntöön, paikalliseen sopimiseen ja työttömyysturvaan, Orpo perusteli.

Andersson ei ymmärrä tätä väitettä.

-?Tietääkö Orpo, mikä on Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyysasteiden ero, että mistä se oikein johtuu? Haastattelun ja hallitusohjelman perusteella vaikuttaa siltä, että sitä ei tiedetä, Andersson sivaltaa.

Hän huomauttaa, että jos työllisten määrä mitataan kokoaikatyössä, on Suomi jo kiinni muissa Pohjoismaissa. Andersson väittää, että näin mitattuna Suomi on ollut paras kaikista Pohjoismaista esimerkiksi vuonna 2022. Maiden välisessä työllisyysasteessa ero puolestaan on siinä, että muissa Pohjoismaissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa.

Jos hallitus haluaa Suomen työllisyysasteen nousevan sille tasolle, millä se on muissa Pohjoismaissa, pitäisi hallituksen Anderssonin mukaan pohtia, miten vapaaehtoista osa-aikatyötä voidaan edistää.

-?Sen sijaan hallitus poistaa suojaosat, jotka ovat nimenomaan niitä tekijöitä, jotka kannustavat osa-aikatyön vastaanottamiseen. Näiden poistaminen voi jopa johtaa siihen, että työnteko vähenee, jos ihmiset tipahtavat toimeentulotuen puolelle, eikä heille ole enää yhtä kannustavaa tehdä osa-aikaisesti töitä.

-?Minun on erittäin vaikea nähdä, millä tavalla hallituksen sosiaaliturvapolitiikka kytkeytyisi tältä osin Pohjoismaisen työllisyysasteen tavoittelemiseen puhumattakaan työelämäreformeista, jotka muistuttavat enemmän Itä-Eurooppaa, kuin muita Pohjoismaita.

Riikka Purra ja Petteri Orpo ovat vakuuttaneet, että hallitus on saanut rivinsä suoriksi.

Riikka Purra ja Petteri Orpo ovat vakuuttaneet, että hallitus on saanut rivinsä suoriksi. Kuva: Rio Gandara / HS

Jo toukokuussa Säätytalolla Petteri Orpo sanoi tiedotusvälineille seuraavat sanat: "Teemme reformiohjelmaa, jotta Suomi pärjää paremmin. Keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia".

Elokuussa perussuomalaisten puoluekokouksen linjapuheessaan Riikka Purra puolestaan totesi: "Hallitus tekee parhaansa minimoidakseen liian ankarat säästötoimet, joista seuraisi kohtuutonta haittaa."

Andersson kertoo saavansa jatkuvasti viestejä esimerkiksi pienituloisilta omaishoitajilta, työttömiltä ja työkyvyttömiltä ihmisiltä, jotka ovat huolissaan hallituksen leikkaussuunnitelmista.

Nyt hän haluaa esittää Orpolle ja Purralle julkisen kysymyksen, johon ei Anderssonin mukaan ole vielä kertaakaan kuultu suoraa vastausta.

-?Orpo ja Purra, missä menee kohtuuttomuuden raja, Andersson kysyy.

-?Jos esimerkiksi työssä käyvä yksinhuoltaja ja hänen perheensä lapset joutuvat muuttamaan asumistukileikkausten takia ja koulu, päiväkoti, jopa työpaikka vaihtuvat, niin onko se teidän mielestänne kohtuutonta? Tai jos osa-aikatyötä tekevään pienituloiseen lapsiperheeseen voi kohdistua leikkausten takia 500-600 euron kuukausittaista tulojen menetystä, niin onko se kohtuutonta?

Ilta Sanoma
vendredi 1 septembre 2023 09:30:00 Categories: Ilta Sanoma Politiikka

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.