IS kysyi varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, miten älylaitteiden liiallinen käyttö näkyy jo päiväkodeissa. -?Lapset tai heidän vanhempansa eivät nykypäivänä kestä tylsyyttä, vaan heti lyödään älylaite kouraan, jos lapsi vähänkin kitisee, sanoo yksi heistä.

Kuva: Lehtikuva

Ruutuaika. Tuttu termi monessa perheessä, mutta myös varhaiskasvatuksessa.

Jokaisella perheellä on oma suhtautumisensa siihen, kuinka paljon pienen lapsen on sallittua viettää aikaa erilaisten ruutujen ääressä. Toisille on ok, että puhelinta tai tablettia katsotaan samalla, kun syödään. Toiset ovat tarkkoja siitä, ettei päivittäinen ruutuaika ole enempää kuin tunnin. Osa ei tahdo pienten lasten käyttävän älylaitteita lainkaan.

Puhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat tulleet jäädäkseen - ja on niillä myös hyvät puolensa, sanovat IS:n haastattelemat päiväkodin työntekijät.

Juttusarjassa varhaiskasvatuksen ammattilaiset paljastavat totuuksia suomalaisten päiväkotien arjesta.

IS kysyi varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, miten pienten lasten älylaitteiden käyttö näkyy päiväkotien arjessa. Oireilevatko lapset, joiden ruutuajassa ei ole mitään rotia? Onko meillä jo taaperoita, jotka ovat kasvaneet puhelimeen kiinni?

IS:n päiväkotipaneeliin kuuluu kuusi varhaiskasvatuksessa työskentelevää ammattilaista. Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi he esiintyvät jutussa nimettöminä, mutta IS on tarkistanut heidän henkilöllisyytensä.

Haastateltavista neljä on töissä Uudellamaalla, yksi Pirkanmaalla ja yksi Pohjois-Savossa. Vastaajissa on mukana varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia ja yksi päiväkodinjohtaja. Kokemuksen tuomaa perspektiiviä heiltä ei puutu: suurin osa paneelin jäsenistä on työskennellyt päiväkodeissa jo vuosikymmenten ajan.

Varhaiskasvattajien mielestä päiväkoti-ikäisen lapsen sopivalle ruutuajalle ei ole tarkkaa rajaa, mutta avainsana on kohtuus.

"Sopivaa ruutuaikaa on vaikea sanoa, koska lapset ovat yksilöitä. Tärkeämpää on tasapaino älylaitteiden, leikkien ja tylsyyden välillä."

"Sopiva määrä olisi mahdollisimman vähän. Tuntimäärä riippuu katsottavasta ohjelmasta."

"Riippuu hyvin paljon lapsesta ja hänen iästään. Jos lapsi on kokopäivähoidossa, mielestäni hän ei paljoa ruutuaikaa edes ehdi päivässä käyttämään, jos vanhemmat ovat illalla läsnä. Esimerkiksi kolmevuotiaalle Pikku Kakkosen verran päivässä telkkaria on ok, mutta ei enää tablettia tai muuta sen lisäksi. Eikä Pikku Kakkostakaan tarvitse joka päivä katsoa."

Osa antaa lasten katsoa älylaitteita samalla, kun he syövät. Osa ei tahdo antaa älylaitteita käyttöön laisinkaan. Kuva: Hanna Matikainen

Eräs vastaajista ei ottanut kantaa lasten vapaa-ajan ruutuaikaan, mutta kertoi, miten asia on hänen esikouluryhmässään järjestetty:

"Meillä on perjantaisin tablettipäivä. Silloin lapset saavat pelata ladattuja pelejä kymmenen minuutin ajan. Tiimalasi näyttää, milloin aika tulee täyteen. Aikuiset ovat läsnä tilanteessa. Tänä vuonna useampi perjantai on mennyt niin, etteivät lapset ole kyselleet tablettien perään ja silloin emme ole niitä heille tarjonneet."

Mikäli lapset käyttävät vapaa-ajallaan liikaa aikaa ruudun ääressä, voi se näkyä päiväkodissa ikävällä tavalla.

"Eskari-ikäiset, jotka viettävät aikaa netissä, näkevät ja kokevat asioita, joita he eivät voi ymmärtää. Nykyään ei tarvitse edes osata lukea eikä kirjoittaa, kun voi hakea asioita kysymällä Googlesta. Väkivaltapelien pelaajat ovat väkivaltaisempia kuin ennen. He eivät välttämättä erota oikean elämän ja mielikuvitusmaailman eroja. He eivät välttämättä ymmärrä, että esimerkiksi maassa makaavan selkään hyppääminen ja kuristaminen on hengenvaarallista. Eskari-ikäiset saattavat katsoa kauhuleffoja, esimerkiksi It-elokuvaa, jonka ikäraja on 16 vuotta.

"Jos ryhmässä on esillä tabletti tai älytaulu, niin tietyt lapset kyselevät paljon enemmän, pääsevätkö pelaamaan. Joillekin heistä riittää kieltäminen kerran, mutta joillekin täytyy sanoa monta kertaa ja joskus he kiertävät kysymässä samaa jokaiselta ryhmän kasvattajalta. En kuitenkaan tiedä, onko tämä yhteydessä runsaaseen älylaitteiden käyttöön kotona, mutta usein nämä lapset ovat taitavia käyttämään älylaitteita."

- Eräs lapsi sai katsoa omalta tabletiltaan täysin rajoittamatta videoita, joten hän näki todella pelottavia asioita. Tämä näkyi lapsessa pelkotiloina ja käytöksen muutoksena, yksi haastateltavista kertoo. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Eräs päiväkodin työntekijä kokee, että liika ruutuaika saattaa näkyä sosiaalisten taitojen puutteena:

"Empatiakyvyn kehittyminen kärsii myös, kun esimerkiksi peleissä toisten kanssa ei näe kavereiden ilmeitä ja eleitä. Tänä vuonna on erityisesti ollut tilanteita, joissa huomaa, että lapselta puuttuu tilannetaju ja kyky tulkita toisen tunteita."

Eräs vastaajista kertoi kohdanneensa lapsia, jotka elävät kuin pelimaailmassa koko päiväkotipäivän ajan.

"He keskustelevat vain pelistä ja leikkivät olevansa pelissä. Oli esimerkiksi yksi kolmevuotias lapsi, joka ei pystynyt keskittymään ruokailuun tai pukemiseen ollenkaan, koska eli pelimaailmaa. Kun vanhempi tuli hakemaan, alkoi kiukuttelu ja lapsi vaati päästä kotiin pelaamaan."

Useampi vastaaja nosti esiin sen, että lasten väkivaltaisuus on lisääntynyt ja keskittymiskyky heikentynyt.

"Lapset pelaavat yksin ilman valvontaa toistensa kanssa netissä. Heillä ei ole käsitystä, että vastapuoli ei aina olekaan välttämättä oma kaveri. Kaikilla vanhemmilla ei ole tästä käryäkään. Youtubessa mennään katsomaan ties mitä, ja esimerkiksi Tiktok-videot, joissa on milloin mitäkin haasteita ovat kuusivuotiaiden tiedossa. He kokeilevat näitä haasteita, kuten hengityksen pidättämistä ja kuristamista."

Vastaajista osa muistutti siitä, että vanhempien olisi hyvä olla tietoisia siitä, mitä lapset älylaitteilla puuhaavat. Pienetkin lapset saattavat osata jo huijata vanhempiaan lataamalla kielletyn pelin kännykään ja poistamalla sen pelaamisen jälkeen, etteivät vanhemmat huomaa.

"Lapset ottavat peleistä ja ohjelmista leikkeihinsä roolimalleja, joiden toiminta on pienten lasten käsittelykyvyn yläpuolella. On taisteluita ja tappamista erittäin brutaaleilla tavoilla."

Yksi haastatelluista mainitsi, että liika pelaaminen voi olla haitaksi myös kielenkehitykselle.

"Lapsi, jolla on suomi toisena kielenä, puhuu vain englanniksi pelkkää pelikieltä eikä kykene sen takia leikkimään muiden lasten kanssa, koska he eivät kyseistä peliä ole pelanneet."

Vaikka vanhemmat varjelisivat omia lapsiaan liialta ruutuajalta ja pelaamiselta, se ei aina välttämättä riitä, jos muut lapset ovat älylaitteiden pauloissa.

"Ne, joita on varjeltu netinkäytöltä, törmäävät päiväkoti- ja koulumaailmassa itselle outoihin ja joskus jopa traumatisoiviin asioihin kavereiden kautta."

Moni vastaaja nosti esiin myös sen, että älylaitteet ovat erittäin addiktoivia, minkä lisäksi ne sulkevat "oikean" maailman ulkopuolelle.

"Lasten tylsyyden sietokyky menee täysin nolliin, koska älylaitteista saa jatkuvaa stimulaatiota. Lapsen mielikuvitus ja luovuus saattaa kärsiä älylaitteista, koska kaikki on ikään kuin valmiina laitteissa."

"Lapset tai heidän vanhempansa eivät nykypäivänä kestä tylsyyttä, vaan heti lyödään älylaite kouraan, jos lapsi vähänkin kitisee."

"He lopettavat leikkimisen, ja lapsuus jää lyhyeksi. Pienet lapset saattavat saada myös järjettömiä raivokohtauksia, kun ruutuaika loppuu ja esimerkiksi tabletti pitäisi antaa pois."

Yksi panelisteista muistutti, että yleensä lapset oppivat nopeasti asioita, minkä vuoksi aivan pienen lapsen ei kannata antaa käyttää älylaitetta.

"On surullista, että lapset halutaan leikkimisen sijaan nähdä älylaitteet kourassa jo pieninä. Kyllä sitä koulussakin oppii käyttämään tablettia ja varmasti pärjää elämässä, vaikka ei kolmevuotiaana osaisi käyttää tablettia. Ei ennen vanhaankaan tarvittu päiväkodeissa älylaitteita, ja ihan hyviä aikuisia silti kasvoi."

Digimaailma on tätä päivää ja digitaitojen osaaminen hyödyllistä, muistuttaa yksi vastaajista. Kaikki haastatelluista olivat sitä mieltä, että oikein käytettynä ja valvottuna digilaitteista on lapsille myös hyötyä.

Tosin lähes jokainen painotti, että älylaitteista alkaa olla hyötyä vasta esikouluikäisille, eli 5-7 vuotiailla lapsille, ja tätä nuoremmat eivät älylaitteita tarvitse.

"Aikuisten on oltava valveutuneita älylaitteiden suhteen. Meidän pitää osata opastaa, puuttua, rajata ja valvoa niiden käyttöä. Emme välttämättä pysy lastemme perässä ja he löytävät helposti keinoja katsoa tai pelata jotain kiellettyä. Tämän vuoksi asioista on tärkeää puhua."

Varhaiskasvattajat painottavat, että vanhempien olisi hyvä olla tietoisia siitä, mitä lapset älylaitteilla puuhaavat, sillä jo pienet lapset osaavat huijata vanhempiaan. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Älylaitteita, kuten tabletteja, käytetään hyödyksi myös varhaiskasvatuksessa.

"Nyt uutena juttuna ovat olleet kellot, joita jotkut eskareista ovat saaneet. Kelloissa on puhelin ja nettiyhteys ja niillä voi ottaa myös kuvia. Olemme pari kertaa tarkistaneet, mitä kuvia lapset ottavat toisistaan. Lapset pääsevät ottamaan kuvia toisistaan meidän ammattilaisten silmien alla ja kuvat menevät kodin pilvipalveluihin", eräs työntekijä kertoo ja lisää, että kuvienottoon on saatu vanhempien lupa.

Yksi haastatelluista myönsi tuntevansa ristiriitaa siitä, mitä tulee päiväkoti-ikäisiin lapsiin ja älylaitteisiin.

"Mediakasvatus kuuluu jo varhaiskasvatukseen sekä maailma on jatkuvasti siirtymässä enemmän digitaaliseen suuntaan, joten myös näiden asioiden oppiminen täytyy aloittaa jossain kohtaa. Se, missä kohtaa tämä aloitetaan ja kenellä vastuu on, on vaikea sanoa. Varhaiskasvatuksessa tähän pystytään ehkä keskittymään paljon yksilöllisemmin kuin koulussa. Tämä on hyvin kaksijakoinen asia enkä ole itsekään varma, mitä mieltä olen."

Mediakasvatus kuuluu varhaiskasvatukseen, mutta IS:n haastattelemat päiväkodin työntekijät ovat sitä mieltä, etteivät lapset tarvitse omia älylaitteita ennen kouluikää. Kuva: Markku Ulander

Haastatellut toivovat, että lapset oppisivat käyttämään älylaitteita valvotusti ja että heidän kanssaan oltaisiin avoimia siitä, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Entä, minkä ikäisenä lapsen olisi hyvä saada oma älypuhelin tai muu älylaite? Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että oma puhelin tulee tarpeen vasta alakoulussa tai myöhemmin.

"Alle kuusivuotias ei tarvitse tablettia kotona eikä päiväkodissa. Puhelinta tarvitsee mielestäni vasta siinä vaiheessa, kun menee kouluun ja sekin voisi olla sellainen missä ei ole nettiä tai muuta ylimääräistä."

Ennen kaikkea vastaajat painottivat vanhempien vastuuta. Yhdellä vastaajista oli vanhemmille suorasukainen neuvo:

"Lapsen tulee kestää tylsyyttä ja vastoinkäymisiä. Älä siis anna lapselle älylaitetta käteen joka kerta, kun tulee vaikeampi hetki. Ole itse läsnä ja mieti millä muulla tavalla voisit asian ratkaista. Lapsuus on lyhyt aika ja leikki on lapsen työtä, ei puhelimen tai tabletin selaaminen."