Oliver Antman (vas.) ja Onni Valakari siirtyivät molemmat ulkomaille teini-iässä. Nyt koko suomalainen jalkapallokansa tuntee heidät. Kuva: Zumapress / MVPhotos, Getty Images
Ulkomailla jalkapallomarkkinat ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa ja pelin taso on kovempi. Siksi moni lupaava pelaaja lähtee ulkomaille kehittymään.
Ei ole salaisuus, että lahjakkaimmat suomalaiset jalkapalloilijat suuntaavat ennen pitkää Suomesta kirkkaampiin parrasvaloihin. Osa lähtee tavoittelemaan nopeampaa urakehitystä ulkomaille jo nuorena.
Uranuurtajina ovat olleet muiden muassa Jari Litmanen ja Sami Hyypiä, joiden urapolut haarautuivat jo nuorella iällä ulkomaille. "Litti" lähti 21-vuotiaana MyPasta hollantilaiseen Ajaxiin, Hyypiä 22-vuotiaana samasta seurasta samaan maahan Willem II:een.
Esimerkkejä löytyy myös lähihistoriasta.
Suositun jalkapallosiirtoihin erikoistuneen sivuston Transfermarktin arvioimien pelaajien markkina-arvojen mukaan 25 arvokkaimmasta korkeintaan 23-vuotiaasta suomalaisesta seitsemän pelaa Suomessa. Heistäkin vain HJK:n Matti Peltola ja Topi Keskinen mahtuvat 17 arvokkaimman joukkoon.
Matti Peltolan otteet HJK:ssa ovat olleet vakuuttavia, mikä on nostanut hänet myös maajoukkueeseen. Kuva: Eelis Berglund / Lehtikuva
Käytännössä arvio pelaajan markkina-arvosta yhdistää nykyisen tason ja potentiaalin. Nuorilla pelaajilla suurin osa arvosta muodostuu nimenomaan arvioidusta tulevaisuuden tasosta.
Transfermarktissa ilmoitetut hinnat ovat vain arvioita, mutta ne antavat suuntaa lupaavimpien nuorten suomalaisten urapolulle: moni huippulupauksista lähtee jo varhaisessa vaiheessa ulkomaille. Tämän vahvistaa myös kokenut pelaaja-agentti Sami Salonen.
-?Voi sanoa, että kahdeksan tai yhdeksän kymmenestä nuoresta suomalaisesta jalkapalloilijasta lähtee ulkomaille sopivan tilaisuuden saadessaan, Salonen kertoo.
Kalleimmiksi arvioiduista 25 suomalaisnuoresta 18 pelaa ulkomailla. Pohjoismaisia seuroja edustaa kuusi pelaajaa, minkä lisäksi Englannissa, Saksassa, Puolassa ja Belgiassa pelaa kahdeksan pelaajaa.
Loput neljä palloilevat Kyproksella, Portugalissa, Italiassa ja Ranskassa.
-Aiemmin useita suomalaisnuoria siirtyi Englantiin, mutta brexit teki sinne lähtemisestä vaikeampaa. Sen jälkeen moni on mennyt Italiaan, josta toki osa on tullut takaisinkin nopeasti, Salonen sanoo.
Alla olevassa grafiikassa on kuvattu, minkä maiden ja kaupunkien seuroissa lupaavat suomalaiset pelaavat. Pelaajat eivät ole arvojärjestyksessä.
Transfermarktissa Onni Valakari on arvioitu kalleimmaksi suomalaiseksi 23-vuotiaaksi tai nuoremmaksi pelaajaksi. Kuva: Darren Staples/CSM via ZUMA Wire
Salosen mukaan etenkin vuonna 2001 syntyneitä miespelaajia matkasi Suomesta suuri joukko ulkomaille.
-?Ei Suomesta vieläkään lähde kovin paljon pelaajia, mutta huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Vielä 2000-luvun alussa ei lähtenyt juuri ketään, hän sanoo.
Vaikka ulkomaille siirtyminen on usein tärkeä ja välttämätön kehitysaskel suomalaisen huippujalkapalloilijan uralla, se syö nykyisillä käytännöillä ison siivun suomalaisseurojen potentiaalisesti saamista siirtokorvauksista.
Vuodesta 2018 alkaen alle 23-vuotiaasta Suomesta ulkomaille siirtyneestä miesjalkapalloilijasta on maksettu korkeimmillaan 700?000 euroa, joka pulitettiin Agon Sadikusta ja Lassi Lappalaisesta. Setelikasa on pieni verrattuna muihin pohjoismaihin, sillä pelkästään kesän 2023 siirtoikkunassa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta on myyty yhteensä 11 pelaajaa vähintään miljoonalla eurolla ulkomaille.
Viime vuosien räikeimpiä esimerkkejä siirtomarkkinoiden karuudesta suomalaisseurojen kannalta ovat olleet elokuussa 2018 Suomesta lähteneet Onni Valakari ja Oliver Antman. Valakari siirtyi juuri ennen 19-vuotispäiviään TPS:stä norjalaiseen Tromso IL:ään, Antman vaihtoi 17-vuotiaana Kakkosen IF Gnistanin tanskalaiseen Nordsjaellandiin.
Huuhkajissakin säväyttänyt Oliver Antman, 21, edustaa tanskalaisseura Nordsjaellandia. Kuva: Jan Christensen/Getty Images
TPS ja Gnistan saivat kaksikosta yhteensä 150?000 euroa siirtokorvausta. Todellisuudessa kokonaiskorvaus voi olla suurempi, koska siirtosopimuksen kaikki pykälät eivät ole julkisessa tiedossa.
Nykyään Valakarin, 23, arvo on Transfermarktin mukaan 1,5 miljoonaa euroa ja 22-vuotiaan Antmanin 700?000 euroa. Käytännössä, jos kaksikko myytäisiin nyt, heistä saisi arvion mukaan 2,05 miljoonaa euroa enemmän kuin suomalaisseurat saivat.
On selvää, että vaikka Valakari pelaisi edelleen Suomessa, häntä ei pystyttäisi myymään 1,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi nuori pelaaja ei olisi välttämättä kehittynyt kotimaassaan samalla tavalla.
Vertailu antaa kuitenkin viitteitä siitä, kuinka paljon isompia siirtosummia suomalaisseurat voisivat mahdollisesti saada, jos pelaajia pystyttäisiin kehittämään kotimaassa pidempään.
Verrattain matalien siirtokorvausten taustalla ovat Salosen mukaan etenkin perinteet. Suomi ei ole menestynyt jalkapallossa hyvin, eikä meiltä ole siirtynyt monia pelaajia ulkomaille.
-?Mielikuvilla on paljon vaikutusta. Unkarilaisesta jääkiekkoilijastakaan ei makseta yhtä paljon kuin suomalaisesta, vaikka taso olisikin sama, Salonen vertailee.
Toiseksi syyksi Salonen nostaa seurojen talouden. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa seurat ovat taloudellisesti paljon vahvemmassa asemassa kuin Suomessa.
-?Siellä seurat pystyvät sanomaan kuusinumeroisille siirtokorvauksille "ei". Suomalaisseurat harvoin kieltäytyvät edes 100?000-200?000 euron summista.
Viljami Sinisalo on päässyt Suomen maajoukkueen vahvuuteen, mutta kilpailullinen debyytti on vielä tekemättä. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Salosen mukaan on kaksi selkeää syytä, miksi suomalaiset haluavat lähteä nuorena Suomesta ulkomaille kehittymään. Ensimmäinen on se, että monissa maissa jalkapallomarkkinat ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa.
-?Jos siellä esiintyy edukseen, niin matka isompiin liigoihin siirtymiseksi on huomattavasti lyhyempi kuin Suomesta, Salonen sanoo.
Lahjakkaat suomalaispelaajat siirtyvät yleensä seuroihin, joissa pääsee harjoittelemaan maailmanluokan pelaajien ympäröimänä päivittäin. Lisäksi ottelut ovat kovatasoisempia kuin Suomessa.
-?Kärkiyksilöt pääsevät Suomessa vähän liian helpolla, sillä kovia pelejä tulee vain kourallinen kauden aikana, Salonen sanoo.
Taustalla vaikuttaa Salosen mukaan myös kolmas syy: suomalaiset nuoret eivät saa kovin paljon peliaikaa kotimaassaan.
-Kauhean monta 18-vuotiasta tai nuorempaa ei pelaa Veikkausliigassa, Salonen toteaa.
-?Ymmärrän, että valmentajat tekevät työtään. Ei heillä ole vastuuta suomalaisen jalkapallon kehityksestä, ainoastaan oman joukkueen menestyksestä. Pitäisi olla jokin porkkana peluuttaa nuoria, muuten pelipaikan vie helposti joku kokeneempi ulkomaalainen.
Nuorten peliajan lisäämisen lisäksi Salonen ei osaa sanoa, miten suomalaisseurojen hankalaa asemaa siirtomarkkinoilla saataisiin parannettua.
-?Siihen on pitkä matka, että suomalaisesta pelaajasta maksettaisiin huikeita siirtokorvauksia, Salonen valittelee.
Jutussa mainitut tiedot pelaajista on kerätty 15. elokuuta.
TetraSys Oy.