Espanjan Fuengirolassa sijaitsee harvinaisuus. Siellä on suomalainen lukio, jonka kotipaikka ei ole Suomessa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS, ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA

Saga Lundström, 18, ja Venny Marjamaa, 17, opiskelevat suomalaisessa lukiossa, mutta toisella puolella Eurooppaa. Espanjan Fuengirolassa sijaitsee maailman ainoa suomalainen lukio, jonka kotipaikka ei ole Suomessa.

Hyppytunnilla uimaan, rannalle ja kahville rantabulevardille. Tällaista opiskelu on parhaimmillaan Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiossa Fuengirolassa, Espanjassa.

Kolmatta opiskeluvuottaan aloittavan 18-vuotiaan Saga Lundströmin mukaan monet asiat eroavat Fuengirolassa suomalaisesta opiskelusta. Eroja korostavat niin espanjalainen kulttuuri kuin jatkuva auringonpaiste.

- Onhan tämä vähän kuin elokuvasta, kun käydään koulun jälkeen rannalla ja hengaillaan siellä.

18-vuotias Saga Lundström on asunut Aurinkorannikolla lähes koko kouluaikansa. Kuva: Hanna Kytölä-Lundström

Viime keväänä Lundström tanssi vanhojen tanssit yhdessä opiskelukavereidensa kanssa ja seuraavana keväänä vuorossa onkin abivuoden kruunaaja, penkkarit. Aivan kuten Suomessa.

Abiristeilyä tai Abi Goes Tallinn -matkaa Aurinkorannikolla ei kuitenkaan järjestetä, koska ne järjestetään omien yritysten toimesta Suomesta joko Tukholmaan tai Tallinnaan.

Suunnitteilla on kuitenkin vuosikurssin abimatka Lounais-Espanjan rannikolle Tarifaan.

- Itse äänestin Teneriffaa, mutta silloin pitäisi lähteä mantereelta, joten se voisi olla riski.

Vapaa-aika kuluu kuten Suomessa: harrastusten ja kavereiden parissa. Isoimpana erona on jatkuva auringonpaiste ja lämpö. Lisäksi uimaan pääsee aina silloin, kun haluaa.

Myös lukiossa on mahdollisuus osallistua samoihin aktiviteetteihin kuin Suomessa. Koulusta löytyy opiskelijakunnan hallitus, ja omaa aktiivisuutta voi osoittaa osallistumassa esimerkiksi tutor-toimintaan. Tutorin tehtävänä on muun muassa saada uudet opiskelijat sopeutumaan Espanjaan ja kouluun.

Fuengirolaan Lundström muutti Turusta vanhempiensa ja kahden isoveljensä kanssa noin 7-vuotiaana. Muutto tuntui vaikealta ja hän muistaa itkeneensä ennen uuteen kotiin lähtöä.

- Meidän piti tulla alun perin vain vuodeksi, ja sanoin silloin kavereille, että nähdään vuoden päästä. Aika pitkä vuosi tässä on ollut, Lundström vitsailee.

Saga Lundström yhdessä äitinsä Hanna Kytölä-Lundströmin kanssa. Kuva: Karoliina Villola

Elämään Espanjassa tottui nopeasti ja maa alkoi tuntua kodilta. Kotona Lundström luonnehtii elävänsä vanhempiensa kanssa "tavallista suomenruotsalaista elämää".

Ala- ja yläastetta Lundström kävi ruotsalaisessa koulussa, kunnes vaihtoi englantilaiseen kouluun.

Lukioon hakiessa suomalainen koulu tuntui kuitenkin parhaalta vaihtoehdolta. Valintaan vaikutti myös ratkaisevasti se, että koulutus on maksutonta.

- Halusin vaihtaa englantilaiseen kouluun, koska halusin oppia enemmän kieliä. Lukiossa suomalainen koulu tuntui parhaalta, koska täällä saa opiskella vähän kaikkia aineita. Ruotsalaisessa ja englantilaisessa täytyy valita heti alussa, mihin erikoistuu tai mitä aineita haluaa opiskella.

Lundström puhuu sujuvasti suomea, ruotsia, englantia ja espanjaa. Koulussa kavereiden kanssa puhutaan yleensä englanniksi, mutta oppitunneilla suomeksi.

Kaikki koulukaverit eivät puhu äidinkielenään Suomea, minkä vuoksi englanti on paras ratkaisu. Lundströmin suusta lipsahteleekin sanoja vähän väliä sujuvasti ruotsiksi ja englanniksi. Välillä oikea sana ei muistukaan mieleen suomeksi, jolloin korvaava vaihtoehto löydetään englannin kielestä.

Espanjassa iso osa ajasta vietetään rannalla kavereiden kanssa. Kuva: Emma Raiskio

Nyt Lundström viettää kesälomaa Suomessa isovanhempiensa luona Pietarsaaressa ja tekee töitä. Työt alkoivat jo keväällä, minkä vuoksi Lundström tuli tekemään toisen lukiovuotensa viimeisen jakson Pietarsaareen.

- Olihan se todella erilaista, ja täällä Pietarsaaressa on paljon enemmän kaveriporukoita lukion sisällä. Meillä Fuengirolassa ollaan kaikki samaa porukkaa. Kaikki tuntevat toisensa eikä ikinä ole mitään draamaa.

Lundström kertoo viihtyvänsä paljon paremmin Aurinkorannikon koulussa, jossa yhteisö on tiivis.

Suomesta ikävöidään erityisesti Fazerin sinistä sekä talvea. Yksi yllättäjä mahtuu myös listaan.

- Maito maistuu Espanjassa aivan erilaiselta, paljon makeammalta. Suomessa on paljon parempaa maitoa, Lundström sanoo naurahtaen.

Abivuoden jälkeen Lundström aikoo tulla Suomeen suorittamaan asepalveluksen.

Tämän jälkeen edessä on jatko-opintoihin hakeminen, todennäköisesti Suomeen. Hän ei ole myöskään sulkenut espanjalaisia vaihtoehtoja pois.

Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtorin Saara Ikonen kertoo koulun aloittaneen vuonna 1991, lukio vasta vuonna 2007.

Aurinkorannikon suomalainen koulu on ainoa ulkomailla toimiva suomalainen lukio ja koululla on Suomesta opetuslupa.

Ikosen mukaan koulu on tarkoitettu tilapäisesti Suomesta alueella asuville perheille. Tilapäisyys varmistetaan sillä, että opiskelijoilla on Suomen kansalaisuus ja kotikunta Suomessa.

Lisäksi vaatimuksena on, että kouluun hakiessa täytyy olla perhe, jonka luona asua. Koulu voi myös järjestää isäntäperheen, jolloin mahdollisuutena on asua espanjalaisessa perheessä.

Ikonen kertoo, että lukioon haetaan oman erillishaun kautta. Haku aukeaa tammikuussa ja paikat täytetään hakujärjestyksessä, eli haussa kannattaa olla nopea.

- Emme samalla tavalla katso keskiarvoa kuten Suomessa, vaan vuosittain määritellään sisäänpääsyn alin keskiarvo, joka tänä vuonna oli 7.2.

Kouluun pääsyyn ei siis vaikuta, onko hakijalla esimerkiksi täysi 10:n keskiarvo. Riittää, että alin raja täytyy.

Aurinkorannikon suomalaisen koulun vuosimaksu on viime vuodet ollut noin 2?500 euroa. Lukio sen sijaan on maksuton, koska Suomen maksuton toisen asteen koulutus pätee myös Aurinkorannikolla.

Kouluun haetaan aina vuosittain uudelleen. Yhdelle vuosikurssille valitaan opiskelijoita noin 33. Lisäksi nykyisille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus ennakkoilmoittautumiseen ennen julkista hakua.

Ikosen mukaan ensimmäinen ja toinen vuosikurssi ovat täyttyvät tavallisesti helposti, mutta kolmannella vuosikurssilla voi olla jo väljempää.

- Monet saattavat lähteä Suomeen ylioppilaskokeiden kirjoitusvuonna. Tänä vuonna tosin poikkeuksellisen moni on jatkanut abivuodelle. Nämä asiat tietenkin riippuvat hirmu paljon ikäluokasta.

Lisäksi monet siirtyvät Aurinkorannikon koulun yläasteelta suoraan lukioon. Osa yhdeksäsluokkalaisista tosin saattaa jatkaa alueen muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

- Osa lähtee Suomeen, osa jatkaa espanjalaisissa kouluissa, jos kielitaito riittää. Täällä on myös valtava tarjonta yksityiskouluissa, ja englanninkielisiä kouluja löytyy. Niissä opetuksesta saattaa joutua tosin maksamaan isolla rahalla.

Kesälomaansa Suomessa perheensä kanssa kesämökillä viettävä 17-vuotias Venny Marjamaa on saanut juuri purkkiin ensimmäisen vuotensa Aurinkorannikolla.

Marjamaan perhe muutti noin vuosi sitten Fuengirolaan, koska perhe halusi asua hetken jossain muualla kuin Suomessa. Perhe valitsi Aurinkorannikon lopulta juuri suomalaisen koulun takia. Yläasteen päätyttyä Helsingissä, Marjamaa muutti opiskelemaan Espanjaan.

Venny Marjamaa kertoo viihtyvänsä hyvin Espanjan Aurinkorannikolla. Kuva: Viivi Handolin

Elokuussa Marjamaa aloittaa toisen vuotensa lukiossa. Koulussa opiskelevat myös hänen kaksi pikkuveljeänsä, toinen ala-asteella ja toinen yläasteella.

- Eipä se hirveästi muuten, vähän on kuuma tietenkin, Marjamaa sanoo naurahtaen kysyttäessä, miten elämä Espanjassa eroaa Suomesta.

Samat harrastukset, jalkapallo ja viulunsoitto, ovat säilyneet muutosta huolimatta. Espanjassa on kuitenkin ollut mahdollista aloittaa yksi uusi, surffaaminen. Myös espanjan kieli on alkanut tarttua mukaan jalkapalloa pelatessa joukkueessa, jonka valmentaja puhuu ainoastaan espanjaa.

- Oli jännää, miten helppoa täällä oli saada tukiverkko ympärille. Jännitystä helpotti, että aloittaessa kaikki muutkin olivat samalla viivalla ja harva tunsi ennestään toisiaan.

Espanjassa on hyvät mahdollisuudet ulkoilulle ja vapaa-ajalla vietetään paljon aikaa luonnossa. Kuva: Viivi Handolin

Marjamaa kertoo tottuneensa uuteen kotiin nopeasti. Tätä selittää se, että Marjamaan isovanhemmat ovat viettäneet kymmenen viime vuoden ajan talvet Fuengirolassa. Marjamaa kertoo käyneensä useita kertoja Aurinkorannikolla elämänsä aikana eikä sinne sopeutuminen vienyt erityisesti aikaa.

Marjamaa ei ole varma, haluaako hän käydä abivuottaan Aurinkorannikon koulussa. Sen valinnan aika ei kuitenkaan onneksi ole vielä. Marjamaa kuitenkin suosittelee opiskelua koulussa kaikille, joille siihen on vain mahdollisuus.

- Tulen kyllä Suomeen lukion jälkeen opiskelemaan.

Marjamaa kertoo harrastavansa Espanjassa muun muassa skeittausta. Kuva: Milo Kasvi

Lundström kertoo Espanjassa asuttujen vuosien avanneen hänen silmänsä.

- Koen, että en ole niin sulkeutunut ja pystyn näkemään asioita eri näkökulmista. Tuntuu välillä, että jos asuu aina Suomessa, on vaikeaa nähdä mitä muualla on. Vaikka Suomi on rakas ja tulen aina tänne palaamaan, niin haluan myös nähdä muutakin.

Yhtenä avartavana osana on juuri eri kulttuureihin tutustuminen. Niin koko Aurinkorannikolla kuin koulussakin on nuoria ympäri maailmaa.

- Onhan tämä tällainen "world wide" -juttu, Lundström sanoo hymyillen.

Myös Marjamaa kertoo oppineensa Espanjassa paljon elämästä ja sen erilaisuudesta.

- Täällä on oppinut arvostamaan erilaisia kulttuureita. Aina ei myöskään ole niin kiire, ja täällä osaa elää hetkessä.