Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta SM-liigan ja Veikkausliigan seurojen 155 jäsenestä vain 7 on naista. Se on ongelma myös seurojen elinvoiman näkökulmasta.

LOKAKUUSSA 2022 jääkiekon SM-liiga tiedotti henkilömuutoksista sarjan hallituksessa. Tiedotteessa kerrottiin nimitysvaliokunnan painottaneen näkemyksissään "muun muassa diversiteettiä, eri liigaseurojen tasapuolista edustusta ja erityisosaamisen alueita".

Diversiteetti tarkoitti kolmen keski-ikäisen miehen vaihtumista kolmeen keski-ikäiseen mieheen. Neljä hallituksessa jatkanutta jäsentä olivat niin ikään keski-ikäisiä miehiä.

SM-liigan hallituksen sukupuolijakauma ei olennaisesti eroa sen omistamien liigaseurojen hallituskokoonpanoista. 15 osakeyhtiömuotoisen seuran hallituksissa istuu yhteensä 88 jäsentä, näistä vain neljä on naisia.

Myöskään SM-liigan 16-henkisessä johtoryhmässä ei ole ainuttakaan naista. Sen muodostaa liigan tuore toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen sekä liigaseurojen toimitusjohtajat.

Jalkapallon Veikkausliigassa, maan toiseksi suurimmassa urheilusarjassa, tilanne on lähes identtinen. Sarjan hallituksessa istuu kuusi miestä. Kaikki 12 liigaseuraa ovat jääkiekkoliigan tapaan osakeyhtiöitä. Niiden 67 hallituslaisen joukkoon mahtuu kolme naista.

Huomioitakoon, että tässä jutussa sukupuolta käsitellään binäärisesti, miehinä ja naisina.

Naisten osuus SM-liigan ja Veikkausliigan seurojen hallituksissa on siis yhteensä vain 4,5 prosenttia (7/155).

Lukema laahaa rajusti muuta yhteiskuntaa perässä. Keskuskauppakamarin 2022 julkaiseman Naisjohtajakatsauksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituslaisista naisia on 31 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden, joita myös liigaseurat ovat, hallituksissa naisten osuus on puolestaan 19 prosenttia.

- Kovia lukuja. Hätkähdyttää. Jossakin mättää, jokunen vuosi sitten eläkkeelle Oulun Kärpistä jäänyt pitkän linjan urheilupomo Juha Junno tuumaa.

- Kuulostaa hullulta. Se on kamala tilanne, hän jatkaa.

Yhdenkään seuran hallituksessa ei ole kahta naista. 27 seurasta 20:n hallitus koostuu pelkästään miehistä. Siis 74 prosenttia. Pörssiyhtiöissä pelkästään miehistä koostuvia hallituksia on kolme prosenttia.

- Nämä luvut panevat miettimään. Tiesin että pääosa on miehiä, mutta että se on näin raju. Sillä ei ole väliä onko mies vain nainen, vaan osaaminen on avainsana. Mutta kun katsotaan lukuja, ei voi olla niin, että naisilla ei olisi osaamista, mitä seurojen hallituksissa tarvitaan, Junno muotoilee.

- Jalkapallo- ja jääkiekkoliigojen johtojen on syytä herätä tähän päivään.

HALLITUKSET saattavat olla kaukaisia, kasvottomiakin, mutta ne paitsi valvovat operatiivisen johdon toimintaa, määrittelevät hallitukset myös seurojen strategisia tavoitteita. Seurojen suuntaa, siis.

Räikeän miesvaltaisista hallituksista herää kysymys: onko se ongelma?

Päätöksenteko on usein sujuvampaa ja nopeampaa, kun päätöksiä tekee homogeeninen ja samanmielinen joukko. Toisaalta päätöksenteko saattaa olla hyvin kapeakatseista.

- Negatiivinen puoli on, että päätökset voivat olla turhankin nopeita. Ajatuksia ei haasteta, eikä erilaisia näkökulmia huomioida, millä voi olla negatiivisia vaikutuksia kehitykseen ja organisaation toimintaan. Jos päätöksenteko on tosi yhdensuuntaista, se tuo riskin koko organisaatiolle, kun päätösten kohteena on iso joukko ihmisiä, Hallintotieteiden väitöskirjatutkija Marjukka Mikkonen Tampereen yliopistosta sanoo.

Jalkapalloa liigatasolla Suomessa ja Norjassa torjunut Mikkonen tutkii työssään hallintoa, johtamista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa organisaatioissa, myös urheiluorganisaatioissa.

- Se (homogeenisuus) rajoittaa perspektiivejä, mitä päätöksenteossa on. Tutkimus on antanut viitteitä, että kun päättämässä on erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista, on taipumus tehdä parempia päätöksiä. Ne hyödyttävät useampaa ihmistä, kun erilaisia näkökulmia mietitty, elokuussa tohtoriksi väittelevä Mikkonen valottaa.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 28/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Iina Salminen puolestaan sanoo, ettei tasa-arvoa kannata nähdä pelkästään arvona, vaan myös fiksuna bisneksenä.

Salminen on yksi konsulttitoimisto Deidein perustajista ja työskentelee työelämän inklusiivisuuden parissa. Inkluusioon, siihen miten erilaisia ihmisiä pystytään tietoisesti ja aktiivisesti saamaan mukaan ja osallistamaan, liigaseurojen hallituksilla on vielä pitkä matka, mutta naisten saaminen mukaan päätöksentekoon lienee ensimmäinen askel.

Yhdysvaltalaisyritys Cloverpop tarkasteli vuosien 2015-2017 aikana 566 bisnespäätöstä yhteensä 184 eri tiimiltä useilta aloilta. Tutkimuksen mukaan pelkästään miehistä koostuneiden tiimien päätöksistä 58 prosenttia oli liiketoiminnan näkökulmasta hyviä. Jos tiimissä oli yksikin nainen, hyvien päätösten osuus kasvoi 73 prosenttiin eli parani 15 prosenttiyksiköllä.

Ajatuspaja Coqualin vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan päätöksiä tekevillä tiimeillä on 158 prosenttia parempi ymmärrys kohderyhmästä, jota se tavoittelee, jos tiimiin kuuluu yksikin kohderyhmän edustaja. Toisin sanoen, jos liigaseura haluaa saada naisia katsomoon, sen kannattaa ottaa naisia myös tekemään päätöksiä.

Iina Salmisen mukaan tasa-arvo on myös fiksua bisnestä. Kuva: Iina Salmisen kuva-albumi

- Kun inkluusio ja moninaisuus yhdistetään strategiaan ja tavoitteisiin, se on fiksua bisnestä, millä pystytään laajentamaan yleisöjä, Salminen toteaa.

- Jos SM-liigaseuran tavoitteena on kasvattaa esimerkiksi naisten määrää katsomossa, olisi olennaista, että päätöksentekoelimissä olisi tärkeäksi tunnistetun kohderyhmän edustajia. Jos niitä henkilöitä ei ole, päätöksiä tehdään oletusten perusteella ja resurssit voivat mennä hukkaan.

Sukupuolikysymys on relevantti nimenomaan liigaseurojen elinvoiman kannalta. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kiristynyt. Paikallisen jalkapalloseuran pahin kilpailija ei ole enää paikallinen jääkiekkoseura, vaan ulkomaiset huippusarjat, jotka ovat suoratoistopalveluiden myötä tulleet lähelle suomalaisia. Videopeleistä puhumattakaan.

Naisten saaminen miesvaltaisiin katsomoihin on urheilukeskustelun tietynlainen ikiliikkuja - syystäkin. Naisissa on kosolti hyödyntämätöntä yleisöpotentiaalia.

- Jalkapallossa ja jääkiekossa pitäisi saada enemmän naiskatsojia. Jo tämän takia myös päättäviin johtotehtäviin pitäisi löytää osaavia naisia, jotka pystyisivät tuomaan paljon erilaista ajattelua. Ei me eletä maailmassa, jossa vain miehet osaavat johtaa urheilua, Junno huomauttaa.

Junno lisää perheiden olevan toinen kohderyhmä, jossa on valtavasti tavoittamatonta katsojapotentiaalia. STM:n vuonna 2017 julkaiseman tasa-arvobarometrin mukaan naiset kokevat olevansa miehiä useammin vastuussa perheen kulutuspäätöksistä.

- Tästä näkökulmasta kun asiaa pohtii, naisilla voi olla paljon sellaista tietotaitoa, mitä seurojen hallituksissa kaivataan perheiden tavoittamiseen.

HJK:n hallituksessa istuva Mariet Louhento on yksi liigaseurojen harvoista naispuolisista hallituslaisista. Louhento on myös Kansallisen liigan puheenjohtaja ja istuu Palloliiton hallituksessa. Hän on tullut mukaan jalkapalloon täysin lajin ulkopuolelta.

- Se on ollut vahvuuteni. Tarkastelen asioita erilaisesta näkökulmasta. Sitä on myös arvostettu, toteaa Louhento, jolla on runsaasti hallituskokemusta myös yritysmaailmasta, muun muassa startup-yritysten hallituksista.

Louhento pohtii hetken, pitääkö liigaseurojen hallitusten rajua miesvaltaisuutta ongelmana.

- Sanoisin ennemmin niin, että yhtiöiden kannattaisi haastaa omaa toimintaansa ja olla rohkeita siinä, että voidaan tuoda monimuotoisuutta hallitustyöskentelyyn, koska siitä voi olla arvaamatonta hyötyä. Henkilökohtaisesti kiinnostavinta on, kun päätöksiä tekee joukko ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja näkemyksiä, ja siitä syntyy parempia visioita.

Juha Junno hätkähti kuultuaan kuinka vähän naisia on seurojen hallituksissa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Myös kokenut urheilu­päättäjä Junno sanoo hallitus­työskentelyn olevan hedelmällisintä silloin, kun asioista ei olla heti samaa mieltä.

Hän näkee, että hallitus toimii parhaiten silloin, kun osaamista on roolitettu. Kun pöytään tuodaan erilaisia näkökulmia.

- Silloin hallituksen yhteenlaskettu summa on paljon isompi. Hyvässä hallituksessa erilaisuus on vahvuus. Sitä haluan korostaa. Jos kaikki ovat joojoo-miehiä, mistään ei saada kunnon keskustelua. Siksi on tärkeää, että kun hallitus tekee päätöksiä tai tekee seuralle strategiaa, löytyy erilaista osaamista. Urheiluosaamisen lisäksi pitää olla talous- ja viestintäosaamista, Junno linjaa.

Junno huomauttaa myös, että vaikka kyse on miesten pääsarjaurheilusta, liigaseuroilla on runsaasti erilaisia sidosryhmiä.

- Päättäjinä on naisia, kaupunkien johdoissa on naisia, yrityselämässä on paljon naisjohtajia ja -yrittäjiä. On paljon asioita, mihin naiset pystyisivät seuroissa tuomaan erilaista näkökulmaa.

MISTÄ liigaseurojen hallitusten miesvaltaisuus johtuu? Tyhjentävää vastausta on turha edes etsiä. Kyse tuskin on siitä, että äijäklubit ovat saunanlauteilla päättäneet, ettei hallituksiin haluta naisia.

Ympäri Suomea sijoittuvat seurat, niiden toimintakulttuurit ja rakenteet ovat erilaisia. Myös hallitusten kokoonpanot vaihtelevat kahdesta kymmeneen henkilöön. Silti joka paikassa on päädytty lähes samanlaiseen lopputulokseen.

Teoriassa sukupuolella ei pitäisi olla väliä, sillä hallituksiin haetaan - tai ainakin pitäisi hakea - osaajia. Osaaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen arvo. Se pitää määritellä. Moni seurapomo saattaa ajatella, että nykyhallituksessa on parhaat mahdolliset osaajat.

Hallitusten miesvaltaisuudesta voi kuitenkin vetää johtopäätöksen, että käsitys osaajasta on jäänyt suppeaksi.

- Liikaa ajatellaan, että pitäisi osata lajia. Pitää hallituksessa olla lajiosaamistakin, mutta nimenomaan hallituksessa pitää olla muutakin osaamista. Kun miehet ovat etsineet uusia jäseniä hallituksiin, se tahtoo olla, että sinne on haettu kavereita. Ollaan ajateltu liian kapeasti, Junno näkee.

Kapeaan ja sukupuolittuneeseen muottiin survottua osaajakäsitystä taas selittää osaltaan urheiluun sisäänrakennettu sukupuolittuneisuus. Jalkapallo ja etenkin jääkiekko ovat rakentuneet maskuliinisiksi mielletyille arvoille, kamppailulle ja voimalle.

- Voi olla ettei naista tai naiskehoa nähdä sopivaksi urheiluympäristössä perinteisenä pidettyyn muottiin. Se on kuitenkin yhtä aikaa tosi kinkkistä, koska johdossa sillä ei pitäisi olla merkitystä, Marjukka Mikkonen pohtii.

Väitöskirjatutkija sanoo naisten vähäiseen määrään vaikuttavien tekijöiden nousevan useammalta eri tasolta. Makrotasolla on yhteiskunnasta nouseva institutionalisoitunut seksismi, mikrotasolla totutut tavat toimia, niin seuroissa kuin lajikulttuureissa.

AC Oulun Hanna Väänänen on Veikkausliigan ensimmäinen ja ainoa naistoimitusjohtaja. Kuva: Ville Honkonen

- Tavat pohjaavat usein perinteiselle maskuliinisuudelle. Ongelma on se, että ne voivat olla tiedostamattomia. Käsitys hyvästä hallitusjäsenestä ei pohjaa tutkittuun tietoon, vaan usein ajatukseen minkälaisia aiemmat hallitusjäsenet ovat olleet ja siten helposti ajatellaan, että sen pitää olla mies. Jotta tällainen ajattelu saataisiin muutettua, se vaatii ihmisiltä hirveästi itsepohdintaa, mistä vinouma johtuu.

Kun hallitusjäsenet ovat olleet lähes yksinomaan miehiä, käsitys pätevästä urheilupäättäjästä on jäänyt hyvin miehiseksi.

Ilmiötä voi verrata pääministeri-instituutioon. Sanna Marinin nahkatakista nousi kohu. Kohu nousi myös, kun Marin poseerasi Trendi-lehden kansikuvassa ilman rintaliivejä, yllään pelkkä bleiseri. Jo vuosia ennen kuin Marin, alle 40-vuotias nainen, ravisteli perinteistä käsitystä pääministeriydestä, kohistiin pääministeri Alexander Stubbin rennoista shortseista. Niitäkin arvosteltiin epäpääministerillisiksi.

- Tässä on samantyyppinen ilmiö kyseessä. Kun rikotaan normeja, se aiheuttaa ihmetystä ja hämmennystä. Näitä kuitenkin tarvitaan, jotta jonkinnäköistä muutosta tulisi ja, jotta urheilujohtajiksi saataisiin erilaisia ihmisiä eri taustoista. Sitä kautta saadaan rikottua kuvaa, mitä on olla urheilujohtaja tai seuran hallitusjäsen, Mikkonen sanoo.

USEAMPI haastateltava nostaa ongelmaksi verkostot, joiden kautta uusia hallitusjäseniä on kartoitettu. Niiden hyödyntäminen on ollut lopputuloksen perusteella liian suppeaa.

Harvojen naispuolisten toimitusjohtajien lyhyiksi jääneiden pestien perusteella voi ajatella, että myös miehisessä lajikulttuurissa on korjattavaa. Eeva Perttula johti Ässien operatiivista toimintaa kaksi vuotta (2016-2018), Kati Kivimäki viihtyi SM-liigan ykköspomona vuoden. Marraskuusta AC Oulua johtanut Hanna Väänänen on Veikkausliigan ensimmäinen naispuolinen toimitusjohtaja.

Perttulan palkanneen Ässien silloisen hallituksen puheenjohtajan Mikko Laineen kommenteista voi päätellä, miksi naisen on niin vaikea sopeutua miesvaltaiseen kulttuuriin.

- Ehkä jopa oltiin varovaisia, ettei haluta valita vain koska on nainen, vaan haluttiin valita paras. Olen ihan varma, että Eevalla on enemmän niin sanotusti niitä "palleja", kuin useimmilla miehillä, Laine sanoi MTV:lle syksyllä 2016.

Silti, ongelma ei välttämättä ole yksisuuntainen. Kun hallituksissa ei ole naisia, niissä ei ole myöskään samaistumispintaa naispäättäjille. Miesvetoisuus saattaa aiheuttaa naisille itseään rajoittavaa käytöstä. Urheiluseurojen hallituksiin ei hakeuduta, koska ajatellaan, ettei sinne kuitenkaan ole naisena asiaa.

SM-liigan hallituksen puheenjohtajana vuodet 2013-2016 toiminut Vesa Puttonen huomauttaa, että urheilusta kiinnostuneita keski-ikäisiä miehiä riittää.

Todellisuus liigaseurojen hallituksissa on myös tyystin erilainen kuin pörssiyhtiöissä. Suurten pörssiyhtiöiden puheenjohtajille maksetaan palkkioita keskimäärin yli 130?000 euroa vuodessa, rivijäsenillekin yli 60?000 euroa. Urheilubisnes, tai täsmällisemmin ilmaistuna urheiluviihdebisnes, ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erityisen tuottoisaa liiketoimintaa.

Liigaseuroissa motivaatio hallitustyöhön pitää kaivaa muualta kuin rahasta, rahoituksen professorina Aalto-yliopistossa työskentelevä Puttonen sanoo. Ensisijainen ajuri on intohimo lajia kohtaan. Toinen ja Puttosen omien havaintojen pohjalta huomattavasti vähäpätöisempi on turhamaisuus. Halu olla esillä tietyssä viitekehyksessä.

- Tämä on raskas lavetti kääntymään, sanoo SM-liigan hallituksen entinen puheenjohtaja Vesa Puttonen. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Puttonen kertoo aikanaan pyytäneensä SM-liigan hallitukseen muutamia naisia, mutta keskustelut jäivät kiinnostuksen puutteesta johtuen lyhyiksi.

- Jos ihminen sanoo, ettei ole kiinnostunut, en voi sanoa, että mieti vielä vähän. Jos pystyisin maksamaan palkkaa, se olisi normaali neuvottelu. Nyt nähdään ketkä ovat tulleet valituksi hallituksiin, mutta ei nähdä niitä, joita on kysytty, mutta jotka eivät ole halunneet tulla. Tämä ei välttämättä ole se toivetilanne, Puttonen sanoo ja jatkaa.

- Tämä on raskas lavetti kääntymään. Vaikka olisikin tiedostettu muutoshalukkuutta ja haluttaisiin naisia hallituksiin, mutta jos ajurit ovat rakkaus lajiin ja turhamaisuus, se on helpommin sanottu kuin tehty. Niitä keski-ikäisiä miehiä, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja joilla on aikaa, vaan on paljon.

Myös Puttosen seuraaja, SM-liigan nykyinen puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoo haasteen olleen ennen muuta se, että liigaseuran hallitusvastuusta kiinnostuneita naisia on ollut vaikea löytää.

Hiltunen johtaa myös Vaasan Sportia, jonka hallituksessa ei ole ainuttakaan naista.

- Seurat ovat pieniä yhteisöjä, joihin hallitusjäseniä on tullut lajin parista. Ei se kuitenkaan mikään puolustus ole. Tavoite pitää olla, jos puhutaan sukupuolista, että hallituksissa olisi molempien sukupuolien edustajia ja diversiteettiä muutenkin, Hiltunen näkee.

Hiltunen sanoo diversiteetistä samaa kuin muutkin haastateltavat. Sen lisääminen seurojen hallituksiin ja organisaatioihin olisi tervetullutta.

- Diversiteetti olisi seuroille eduksi, kun toimintaa kehitetään kaikille perheille ja yhteisöille. Mutta haaste ei ole se, että naisia ei hallituksiin haluttaisi, vaan heitä ei tahdo löytyä. Se ei ole niin helppoa, että lähdetään vaan mukaan hallituksiin, koska hallitustyöskentelyyn liittyy paljon vastuita. Tässä on kyse myös siitä, miten ihmiset priorisoivat vapaa-aikansa käyttöä, Hiltunen muistuttaa.

Samoilla linjoilla on myös Veikkausliigan varapuheenjohtaja ja Seinäjoen SJK:n pääomistaja Raimo Sarajärvi. Veikkausliigan hallitus koostuu seitsemästä miehestä, SJK:n viidestä.

- Tulijoita ei ole jonoksi asti, eikä tarvitse hirveästi äänestellä, ketä otetaan, Sarajärvi tokaisee.

On selvää, että ylipäänsä SM-liigasta tai Veikkausliigasta kiinnostuneita miehiä on enemmän kuin naisia. Sen näkee jo miesvoittoisesta katsojaprofiilista. Silti on vaikea kuvitella, että tuhansia ihmisiä viikoittain liikuttavien urheiluseurojen liepeiltä ei löytyisi päteviä ja lajeista kiinnostuneita naisia.

Mariet Louhento on HJK:n ja Palloliiton hallituksen jäsen. Hänellä on kokemusta myös yritysmaailmasta. Kuva: Valtteri Paananen

- Naisista löytyy aivan varmasti päteviä tekijöitä, jos heitä halutaan löytää, Louhento tuumaa.

MITÄ tilanteelle pitäisi tehdä, jotta liigaseurojen hallituksiin saataisiin enemmän naisia?

- Puhuminen saattaa parhaimmassa tapauksessa synnyttää oivaltamista. Esimerkiksi onko asiaa ylipäätään pohdittu. Myös liittojen rooli on tärkeä. Kun asia nostetaan esiin ja siitä puhutaan, oivaltamista tapahtuu seuratasolla, Louhento ajattelee.

- Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan siitä, miten menestystä tehdään pitkällä tähtäimellä. Se vaatii myös naisilta rohkeutta tuoda osaamistaan esiin, jotta he pääsisivät mukaan.

Louhento sanoo, että kaikki lähtee verkostoista, joista hallitusjäseniä kartoitetaan. Haetaanko tuttuja lähipiiristä vai kartoitetaanko osaamisprofiileja laajemmin.

- Asian tiedostaminen on ensimmäinen ja tärkeä askel, että tietoisuutta saadaan lisättyä. Hallituksissa jo mukana olevien henkilöiden on tärkeää pohtia omaa toimintaansa ja muuttaa kulttuuria ja rakenteita, Mikkonen näkee.

Naisten saaminen mukaan hallituksiin ei kuitenkaan automaattisesti tuota hyvää hallintoa, Mikkonen muistuttaa. Tarvitaan kulttuuri, joka arvostaa moninaisuutta.

- Itsessään olisi tärkeää, että erilaisilla ihmisillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet olla mukana päätöksenteossa. Oli kyseessä sitten pörssiyhtiöt tai seurat, jos tietty ihmisjoukko tekee päätöksiä, se heijastuu muihinkin ympäristöihin. Urheilu on tärkeä osa yhteiskuntaa ja koskettaa valtavaa määrää ihmisiä, joten olisi tärkeää, että myös päätöksenteossa olisi moninaisuutta, Mikkonen muistuttaa.

Kati Kivimäki toimi SM-liigan toimitusjohtajana vain vuoden. Kuva: Jussi Nukari / IS

Eeva Perttula johti Ässien operatiivista toimintaa vuosina 2016-2018. Kuva: Juha Sinisalo

Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että moninaisuus hallituksissa kehittäisi liiketoimintaa. Kyse on yhtäältä myös suomalaista urheilua näkyvästi edustavien liigaseurojen yhteiskunnallisesta asemasta. Laajempien yleisöjen tavoittaminen vaatii myös inkluusioon ja moninaisuuteen linkittyvää sosiaalista vastuullisuutta, inkluusioasiantuntija Iina Salminen sanoo.

- Urheilulle ei enää anneta tilaa olla pelkästään urheilua, vaan urheilulta odotetaan enemmän. Moninaisuuteen panostamalla pystytään tekemään fiksumpaa liiketoimintaa, mutta myös kontribuoimaan vahvemmin yhteiskunnallisesti, koska urheilulla on valtava voima tuoda ihmisiä yhteen.

TEORIASSA SM-liigalla tai Veikkausliigalla olisi mahdollisuus vaikuttaa hallitusten sukupuolijakaumaan, ottaa muuta yhteiskuntaa kiinni. Sarjat voisivat esimerkiksi määrittää lisenssiehtoihin yhdeksi kriteeriksi hallitusten sukupuolikiintiöt.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime marraskuussa tasa-arvoa koskevan direktiivin. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia pitää olla vähintään 40 prosenttia. Direktiivi astuu voimaan heinäkuussa 2026. Liigaseuroja direktiivi ei koske.

Suomessa mm. julkishallinnollisissa päätöksentekoelimissä sovelletaan sukupuolikiintiöitä. Miehiä ja naisia pitää olla vähintään 40 prosenttia.

Pitäisikö liigoissakin ottaa käyttöön sukupuolikiintiöt?

SM-liigan hallitusta johtava Heikki Hiltunen näkee, että vaatimukset eivät ole välttämättä hyvä tapa muuttaa asioita. Hallituksen muodostaminen on viime kädessä osakeyhtiön sisäinen asia.

- Tahtotila ja tavoitteet ovat parempia. Näkisin erittäin mielelläni naisia seurojen hallituksissa. Diversiteetin lisääminen olisi kaikin puolin järkevä asia kaikille seuroille ja auttaisi kasvattamaan yleisöjä, Hiltunen pohtii.

Juha Junno naulaa kantansa suorasukaisemmin.

- Jos ei muuten onnistu, niin pitää laittaa. Tässä on kaksi lajia ja jos johdot vähänkin miettivät, niin kyllä heidän pitäisi se itsekin oivaltaa. Järkikin sen sanoo, että naisnäkökulmaa pitää saada päätöksentekoon, Junno linjaa.

- Tämä on tasa-arvoyhteiskunta, joten onhan se hullua, että urheiluseuroissa on pelkästään miehistä koostuvia hallituksia.