Ilta Sanoma

Lakimies Ilpo Härmäläisen tapaus oli selvittämättä lähes kolme vuosikymmentä. KRP:n tutkijoiden sinnikkyys palkittiin, ja murhaa sai elinkautisen tuomion.

Lakimies Ilpo Härmäläisen tapaus oli selvittämättä lähes kolme vuosikymmentä. KRP:n tutkijoiden sinnikkyys palkittiin, ja murhaa sai elinkautisen tuomion. Kuva: Poliisi, Ville-Veikko Kaakinen, Kuvankäsittely / IS

Lakimies Ilpo Härmäläisen katoamista pidettiin ratkaisemattomana tapauksena. Tutkinnan avaaminen uudelleen on kuin poliisisarjasta: uutuuskirjassa kuvataan, kuinka yhden poliisin vaistojen herääminen johti lopulta historialliseen tuomioon.

Elokuisena keskiviikkona vuonna 1994 turkulainen lakimies Ilpo Härmäläinen lähti kotoaan vaimonsa ja pienen poikansa luota. Se oli hänen elämänsä viimeinen päivä.

29 vuotta myöhemmin, 14. kesäkuuta 2023 tuli tieto, että Turun hovioikeus oli päätynyt samaan ratkaisuun kuin Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja tuominnut Härmäläisen liikekumppanin Lasse Lehdon elinkautiseen vankeuteen Härmäläisen murhasta.

Lehto oli houkutellut Härmäläisen Naantalin Satavassa sijaitsevalle purjeveneelleen, ampunut tämän, käärinyt ruumiin jätesäkkeihin ja upottanut ankkurin avulla Airiston vesistöön. Motiivi olivat talousrikokset, joita Lehto ei halunnut Härmäläisen paljastavan.

Ilpo Härmäläinen asui katoamishetkellään Turun Eerikinkadulla vaimonsa ja pienen poikansa kanssa.

Ilpo Härmäläinen asui katoamishetkellään Turun Eerikinkadulla vaimonsa ja pienen poikansa kanssa. Kuva: Poliisi

Tapaus oli uinunut parikymmentä vuotta, ennen kuin Keskusrikospoliisi otti sen uudelleen tutkintaan vuonna 2021. Lehto nousi epäiltyjen listalle - jälleen. Häntä oli kuulusteltu ensimmäisen kerran jo 12.8.1994, kahdeksan päivää katoamisilmoituksen jälkeen.

Tapauksen uudelleen avatussa tutkinnassa mukana ollut KRP:n rikosylikonstaapeli Jari Veijalainen kertoo tuoreessa kirjassaan Airiston murha - kadonneen lakimiehen tapaus tutkinnan etenemisestä 1990-luvulla ja lähes 30 vuotta myöhemmin.

Veijalainen kertoo kirjassaan, että vaikka kaksi poliisia teki jo vuonna 1994 ansiokasta selvitystä ja puhutuksia, ei Härmäläisen katoamista otettu yleisesti Turun poliisissa vakavasti. Koska tapaus junnasi paikallaan, Härmäläisen lanko kääntyi KRP:ssä työskentelevän tuttunsa puoleen, ja 1996 tapaus siirtyi KRP:n selvitettäväksi. Talousrikostutkija Esko Vesanen alkoi tutkia tapausta tappona, jonka pääepäilty oli Lasse Lehto.

Kadonneen lakimiehen tapaus oli Jari Veijalaisen poliisinuran viimeinen.

Kadonneen lakimiehen tapaus oli Jari Veijalaisen poliisinuran viimeinen. Kuva: Jussi Vierimaa

Lehto pidätettiin kolmeksi vuorokaudeksi helmi-maaliskuun vaihteessa 1995. Pidätyksen perusteena oli talousrikosepäily, sillä esihenkilöt eivät antaneet pidättää Lehtoa henkirikosepäilystä. Lehto tuomittiin vuonna 1996 kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen talousrikoksista. Henkirikostutkinta ei kuitenkaan edennyt.

Vesanen jatkoi tapauksen tutkintaa, vaikkei saanut tukea esihenkilöiltään. Viimeisen kerran Lehtoa kuulusteltiin vuonna 2000. Se ei tuonut läpimurtoa, ja vähitellen tutkinta hiipui. Vesanen kirjoitti tapauksesta kattavan muistion, joka hautautui vuosikausiksi poliisilaitoksen uumeniin.

Miksi tapauksen tutkinta avattiin uudelleen vuonna 2021? Veijalaisen mukaan kyse oli sattumasta, joskin tapaus olisi ehkä joka tapauksessa otettu jossain vaiheessa tutkintaan. Oikea ihminen sattui tällä kertaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Työkyvyn kehittämispäivät eli tyky-päivät ovat monen mielestä turhia, mutta Härmäläisen tapauksen selviämisessä sillä oli merkittävä rooli. KRP:n Länsi-Suomen yksiköllä oli kesäkuussa 2021 puolen päivän mittainen tykypäivä. Yksi ohjelmavaihtoehdoista oli Turku Crime -kierros, jonka aikana opas kertoi tositarinoita turkulaisiin paikkoihin liittyvistä rikoksista.

Eerikinkatu 20:n kohdalla opas pysähtyi ja kertoi tarinan turkulaisen lakimiehen mystisestä katoamisesta 1990-luvulla. Tarina herätti Veijalaisen esimiehen, rikostarkastaja Aki Lahtisen poliisin vaistot. Kävelykierroksen jälkeen Lahtinen alkoi selvittää, mitä Härmäläisen katoamisesta tiedettiin. Hän hankki tapauksen materiaalit tutkittaviksi, ja niitä selatessa juttu alkoi muuttua entistä mielenkiintoisemmaksi. Hän päätti viedä tutkinnan loppuun.

Härmäläinen asui Eerikinkatu 20:ssa, josta hän lähti puolen päivän maissa kohtalokkaana päivänä.

Härmäläinen asui Eerikinkatu 20:ssa, josta hän lähti puolen päivän maissa kohtalokkaana päivänä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

Veijalainen tuli mukaan kahdella ehdolla: Hänen eläkkeelle jäämisensä ei siirtyisi ja juttu nimettäisiin Case TYKYksi. Näin kävi. Vanha tutkintamateriaali vakuutti tutkijat siitä, että Härmäläisen katoamiseen liittyi henkirikos.

Henkirikoksen puolesta puhuivat Lehdon ristiriitaiset kertomukset päivän tapahtumista ja se, että hän moneen otteeseen kielsi tapaamisen Härmäläisen kanssa. Lehdolla oli ollut selkeä motiivi päästä eroon Härmäläisestä. Asioita tuntui jääneen alkuperäisessä tutkinnassa kesken ja osittain tekemättä. Syytä tähän ei saatu selville.

Tutkinnanjohtaja Aki Lahtinen sai paljon kiitosta medialta viestinnästään tapauksen tutkinnan aikana.

Tutkinnanjohtaja Aki Lahtinen sai paljon kiitosta medialta viestinnästään tapauksen tutkinnan aikana. Kuva: Terhi Ylimäinen

Tutkijat jututtivat myös tapausta 90-luvulla tutkinutta Esko Vesasta. Näissä keskusteluissa esiin tuli merkittävä tieto: Lehto oli omistanut tapahtuma-aikaan purjeveneen. Tämä purjevene paljastui myöhemmin murhan tapahtumapaikaksi.

Lue lisää: Tällainen on lakimies Ilpo Härmäläisen murhannut Lasse Lehto

Lehdon kiinniottaminen oli sekin kuin suoraan poliisisarjasta. Ouluun muuttanut Lehto oli tarkoitus ottaa kiinni kotikaupungissaan, mutta telekuuntelu paljasti hänen olevan matkustamassa parin päivän päästä Ahvenanmaalle. Tutkijoiden suunnitelmat menivät uusiksi, ja varatut matkaliput ja hotellit piti perua. Kaikeksi onneksi Lehto oli astumassa laivaan Turusta eivätkä poliisit joutuneet matkustamaan.

Epäilty oli saanut median kautta tiedon tapauksen uudesta tutkinnasta, ja hän piti jatkuvasti puhelintaan lentotilassa. Telepaikannustietoja sai siis harvakseltaan. Lehto otettiin kiinni Turun satamassa. Tuon hetken jälkeen hän ei enää kävellyt vapaalla jalalla.

Lasse Lehto kuvattuna käräjäoikeudessa joulukuussa 2021.

Lasse Lehto kuvattuna käräjäoikeudessa joulukuussa 2021. Kuva: Bo Stranden

Historiallinen murhaoikeudenkäynti alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 7.12.2022. Ratkaisua odotettiin maaliskuun alussa. Ennen sitä tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Lehdon ex-vaimo muisti tärkeän yksityiskohdan: henkirikoksen aikoihin heidän purjeveneestään oli varastettu ankkuri. Koko tapauksen kannalta käänteentekevää oli se, että Härmäläisen ruumis löytyi Airiston syvyyksistä vain kaksi päivää ennen tuomioantoa. Uusi käsittely määrättiin huhtikuun lopulle.

Lue lisää: Tekstiviesti aiheutti yllätys­käänteen Ilpo Härmäläisen murha­mysteerissä - sitten Airistolta löytyi vainaja

Ilpo Härmäläisen ruumis löydettiin Airiston syvyydestä kaksi päivää ennen kuin käräjäoikeuden oli määrä antaa tuomio.

Ilpo Härmäläisen ruumis löydettiin Airiston syvyydestä kaksi päivää ennen kuin käräjäoikeuden oli määrä antaa tuomio. Kuva: Lassi Rinne

Käräjäoikeus antoi tuomionsa 27.5.2022. Veijalainen kuuli sen samassa paikassa muiden tutkijoiden ja syyttäjä Niina Merivirran kanssa.

- Kaikkien kädet nousivat ilmaan, ja huoneessa kaikuivat spontaanit riemunkiljahdukset. Lopputulos oli ollut odotettu, mutta siitä huolimatta se tuntui suurelta voitolta, Veijalainen kertoo kirjassaan.

Hän lähetti pikaviestisovelluksella viestin muille rikostutkintaan ja etsintään osallistuneille poliiseille.

- Kirjoittamani viesti oli lyhyt ja ytimekäs EK ja sen perässä hauista kuvaava emoji. Kollegoille lyhyt viesti riitti kertomaan, että Lehto oli saanut elinkautisen.

Ilta Sanoma
torstai 3. elokuuta 2023 9.30.00 Categories: Ilta Sanoma Turun seutu

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.