Kuva: Reuters, Lehtikuva, Zuma / MVPhotos

Kiertoilmaukset ja epäsuora viestintä ovat Putinin viestinnän kulmakiviä, arvioi tutkijatohtori Teemu Oivo.

Kun Saksan silloinen liittokansleri Angela Merkel meni vuonna 2007 tapaamaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia Sotshiin, hänelle oli järjestetty vähintäänkin epämukava yllätys.

Kesken kokouksen Putin kutsui huoneeseen mustan labradorinnoutajansa Konin. Kun koira lähestyi ja alkoi nuuskia Merkeliä, tämä näytti silmin nähden säikähtäneeltä ja jähmettyi paikoilleen.

Merkel oli joutunut vuosia aiemmin koiran puremaksi ja kärsi siksi koirapelosta.

-?Ymmärrän miksi hänen täytyy toimia näin. Todistaakseen, että hän on mies. Hän pelkää omaa heikkouttaan, Merkel lausui tapaamisen jälkeen toimittajille.

Viime vuonna Merkel puhui yleisölle berliiniläisessä teatterissa ja paljasti, että Putin oli myös lahjoittanut hänelle jo ennen Sotshin tapaamista valtaisan pehmolelukoiran.

- Kuulin, että sinulla on ongelmia koirien kanssa, Merkel kertoi Putinin sanoneen.

Angela Merkelin tavatessaan Vladimir Putin toi kokoushuoneeseen koiransa Konin. Kuva: PhotoXpress / ZUMA / MVPhotos

Venäjän presidentin on vuosien varrella raportoitu harrastavan jos jonkinlaista piiloviestintää.

Tuoreimpana esimerkkinä tästä on hänen viime viikonloppuinen tapaamisensa Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan kanssa Pietarissa.

Kokoontuminen sisälsi vihjauksia, joilla Putin pyrki osoittamaan omaa valtaansa ylitse Wagner-joukkojen johtajan Jevgeni Prigozhinin, arvioi muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.

Ensimmäinen piiloviesti liittyi jo tapaamispaikkaan. Tapaaminen järjestettiin historiallisesti merkittävässä Kronstadtin linnoituksessa, jossa venäläiset sotilaat ja merimiehet nousivat kapinoimaan bolsevikkeja vastaan vuonna 1921. Neuvosto-Venäjä tukahdutti kapinan.

Prigozhin johti itse kesäkuun lopussa Wagnerin lyhyeksi jäänyttä kapinaa Venäjän hallintoa vastaan ennen kuin solmi Lukashenkan kanssa sopimuksen ja siirtyi Valko-Venäjälle.

Jevgeni Prigozhin esiintyi Concord-yhtiönsä 24. kesäkuuta julkaisemalla videolla Donin Rostovissa. Kuva: Reuters

Viikonlopun tapaamisessa paikalla olivat myös Pietarin kuvernööri Aleksandr Beglov sekä Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu, joiden tiedetään olevan Prigozhinin vastustajia.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kommentoi aiemmin IS:lle, että Putin on jo pidemmän aikaan lähettänyt viestejä siitä, että Prigozhinin aika on ohi.

- Tämä on varmaan yksi niistä, Kangaspuro totesi.

Lue lisää: Venäjä-ekspertti: Putinin viikon­loppuinen vieras­lista ei lupaa hyvää Prigozhinille - "Tämä on varmaan yksi niistä"

Kiertoilmaukset ja epäsuora viestintä ovat yksi Putinin viestinnän kulmakivistä, arvioi tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopistosta.

- Itse näen, että Putin viittaa suurin piirtein jokaisessa puheessaan rivien välistä, Oivo sanoo.

- Kyse on tietysti tulkintakysymyksestä. On helppoa ali- ja ylianalysoida sitä, mitä Putin milloinkin tarkoittaa, kun kiertoilmaukset ja muu symboliikka on tahallista ja alati jatkuvaa.

Oivon mukaan epäsuorat viittaukset voivat antaa Putinista tehokkaan vaikutelman niille, joille viesti menee perille.

- Epäsuora viestintä voi antaa viestijästä perehtyneen, päättäväisen ja rohkean vaikutelman, vaikka tosiasiallisesti se antaa hänelle mahdollisuuden olla tekemättä mitään.

Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukashenka vierailivat maanantaina Valamon luostarissa Karjalassa Venäjällä. Kuva: SPUTNIK / Reuters

Epäsuoralla viestinnällä Putinin on usein tulkittu tavoittelevan valta-asemansa vahvistamista.

- Putinhan on koko julkisen uransa ajan vältellyt tilanteita, joissa hän joutuisi tekemään tiliä tekemisistään ja olemaan avoimesti kuulusteltavan penkillä, esimerkiksi vaalitenteissä tai kriittisen toimittajan tenttaamana.

- Tällaisissa tilanteissa hän ei olisi muiden yläpuolella niin kuin hän tykkää olla.

Rivien välistä tulkittavat viestit eivät suinkaan aina sisällä merkittävää tietoa.

- Varsinkaan nykytilanteessa Putin ei tietenkään halua antaa länsimaisille korville mitään rakentavaa tietoa vaan jopa päinvastoin, Oivo sanoo.

Etenkin Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä Putinin sanomisiin tulisi suhtautua eri tavoin kuin ennen, arvioi puolestaan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.

- Perusongelma on se, että Venäjän valtionjohdon retoriikka vääristää tapahtumien syy-seuraussuhteita ja irrottaa ne siten reaalimaailmasta, Pynnöniemi sanoo.

Pynnöniemen mielestä piiloviestinnästä voidaan puhua paremmin aikana, jolloin Venäjän johdon tapa esittää maailma ei ole niin radikaali ja vääristynyt kun tällä hetkellä.

- Venäjän johto kuvittelee, että sitä vastassa on vihamielinen länsi, ja Putin jakaa salaliittoteoriamaista retoriikkaa, jolla perustelee omia valintojaan.

Vladimir Putin, Aljaksandr Lukashenka ja Aleksandr Beglov tapasivat viikonloppuna Pietarin edustalla sijaitsevassa Retusaaressa, jossa sijaitsee Kronstadtin merilinnoitus. Kuva: AFP / Lehtikuva

Oli Putinin viesteissä sitten piilevää sanomaa tai ei, on niillä Oivon mukaan valtavasti epäsuoraa vaikutusta niin Venäjän sisällä kuin ulkomaillakin.

- Piiloviestintään reagoidaan paljon, mikä tekee siitä vähintäänkin merkittävää.

Äärimmäinen esimerkki Putinin vihjailuun reagoimisesta on Venäjän surullisenkuuluisa laki ulkomaisista agenteista.

- Putinilla oli jo valtansa ensimmäisellä vuosikymmenellä tapana syyttää kansalaisaktivisteja ja -järjestöjä epäsuorasti maanpetoksesta vihjaamalla, että heidän ulkomailta saamansa rahat haisevat.

Venäjän oikeusministeriö. Kuva: Kommersant Photo Agency / Sipa USA / MVPhotos

Lainsäätäjät ottivat Putinin puheista koppia. Vuonna 2012 Venäjällä astui voimaan laki, jonka mukaan järjestöjä, jotka saavat tai ovat saaneet rahoitusta ulkomailta, voidaan vaatia oikeuden päätöksellä rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi. Näin voidaan tehdä, mikäli järjestön katsotaan sekaantuvan Venäjän sisäpolitiikkaan.

Ulkomaiseksi agentiksi voidaan määritellä myös yksittäisiä Venäjän kansalaisia.

Lakia on kiristetty vuosien saatossa entisestään ja sen on nähty heikentäneen ihmisoikeuksia sekä sananvapautta. Listalle on päätynyt muun muassa mediayhtiöitä ja yksittäisiä toimittajia sekä ihmisoikeusjärjestöjä, joista moni on sittemmin joutunut lopettamaan toimintansa kokonaan.

- Venäjän poliittisen järjestelmän on tulkittu perustuvan huomattavasti siihen, että kansanedustajat, ministerit ja muut vallanpitäjät yrittävät tulkita erilaisia signaaleja Putinia miellyttäen, Oivo huomauttaa.

Oivo listaa Putinille tyypillisiä piiloviestinnän keinoja, joita esiintyy ainakin viittä erilaista:

Vladimir Putin saapui Presidentinlinnaan tapaamaan Sauli Niinistöä vuonna 2019. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Paitsi että Putin antaa välillä suoriakin uhkauksia, paketoi hän välillä ne kehujen ja lupausten taakse.

Suomi on saanut kehuista monet kerrat osansa, kun Putin on esimerkiksi kehunut Suomen hyviä välejä Venäjään tai entiseen Neuvostoliittoon. Sanoihin on kuitenkin usein sisältynyt samalla rohkaisu pysyä mahdollisimman erillään Yhdysvalloista, arvioi Oivo.

Myös Aleksanteri-instituutin silloinen johtaja, professori Markku Kivinen kertoi vuonna 2017 Helsingin Sanomille havainneensa Putinin puheessa piiloviestin, kun tämä vieraili Suomessa tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.

Putin oli puheessaan ilmaissut Venäjän olevan iloinen siitä, että "Suomella on itsenäinen ulkopolitiikka". Kivinen tulkitsi ilmaisuun sisältyneen viesti siitä, että Suomen tulisi toimia itsenäisesti EU:ssa.

- Putin toisaalta viittaa tällä Suomen satavuotiseen itsenäisyyteen. Mutta samalla Venäjä etsii ilmaisua, miten he muotoilevat oman ymmärryksensä Suomen nykyisestä ulkopolitiikasta. Heidän mukaansa osa Suomen itsenäisyyttä on itsenäinen ulkopolitiikka. Ja Venäjä varmasti toivoo, että Suomi olisi myös EU:ssa itsenäinen toimija, HS lainasi Kivisen sanoneen.

Vladimir Putin vietiin Suomen presidentin Kultaranta-huvijahdilla vierailulle Suomenlinnaan. Kuva: Irene Stachon / Lehtikuva

Samalla tavoin Putin on kehunut myös esimerkiksi Ranskan entisen presidentin Charles de Gaullen harjoittamaa "itsenäistä" ulkopolitiikkaa.

- Kaikki tämä viestittää sitä, millainen hyvän maailman tulisi olla, ilman suoraa vaikutelmaa siitä, että Putin sanoisi miten pitää toimia, sanoo Oivo.

Oivon mukaan vastaavanlaista viestintää oli havaittavissa erityisesti ennen Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon

Putinilla on tapana saapua erilaisiin kokouksiin ja tapaamisiin myöhässä sovitusta aikataulusta.

Esimerkiksi juuri Angela Merkel joutui pahimmillaan odottamaan Putinin saapumista yli neljän tunnin ajan. Odottamisesta osansa ovat saaneet niin Tarja Halonen, Elisabet II kuin paavi Franciscuskin.

Elisabet II joutui odottamaan 14 minuutin ajan Vladimir Putinin saapumista paikalle tämän Britannian-vierailulla 2003. Kuva: Toby Melville / Reuters

Paavi Franciscusta Vladimir Putin on odotuttanut ainakin 50 minuutin verran. Kuva: Evandro Inetti / Zuma / MVPhotos

Independent-lehti jopa laati vuonna 2017 taulukon, jossa on listattuna, paljonko eri maiden johtohahmot ovat Putinia keskimäärin joutuneet vuosien varrella odottelemaan.

Odotuttamisen on tulkittu lukeutuvan Putinin harjoittamiin psykologisiin peleihin, sillä lehdistötiedotuksiin ja televisiohaastatteluihin hän kyllä saapuu ajoissa. Joidenkin mukaan Putin odotuttaa johtajia tarkoituksella leimatakseen omaa auktoriteettiaan maailmannäyttämöllä, kirjoitti Independent.

Oivon mukaan odotuttaminen on yksi Putinin keinoista nousta muiden yläpuolelle.

- Sillä Putin luo vaikutelmaa siitä, että muiden aikataulut olisivat jotenkin alisteisia hänen ajankäytölleen.

Vuonna 2016 Japanin silloinen pääministeri Shinzo Abe odotti Vladimir Putinia kolmen tunnin ajan. Kuva: Sergey Guneev / Planet Pix via ZUMA / MVPhotos

Putin pelasi ajalla myös tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Barak Obaman vuonna 2009 ensimmäistä kertaa.

Tapaamisessa Putin piti 45 minuutin mittaisen monologin siitä, kuinka Yhdysvallat oli hänen mielestään toiminut väärin Venäjää kohtaan, kertoi Obama muistelmateoksessaan Luvattu maa (Otava).

- Tällä tarkoitus ei selvästikään ollut osoittaa kiinnostusta vuoropuhelun luomiseen, sanoo Oivo.

- Putin oli jo aiemmin syytellyt toistuvasti Yhdysvaltoja Venäjälle saarnaamisesta ja ilmeisesti halusi maistattaa omaa lääkettään.

Vladimir Putin ja Barak Obama tapasivat Meksikossa G20-huippukokouksessa vuonna 2012. Kuva: Jason Reed / Reuters

Toinen Putinin tapa pyrkiä nousemaan muiden yläpuolelle on viitata tiettyihin henkilöihin ilman, että kutsuu heitä nimellä. Oivon mukaan Putin tekee tätä puhuessaan henkilöistä, joita ei pidä arvossa.

Putin on puhunut kiertoilmaisuin muun muassa Kremliä kritisoineesta ja lopulta murhatuksi tulleesta venäläistoimittajasta Anna Politkovskajasta, vankilaan passitetusta aktivistista Aleksei Navalnyista sekä kesäkuussa kapinan aloittaneesta Wagner-johtajasta Jevgeni Prigozhinista.

- Heistä puhuessaan Putin käyttää kiertoilmaisuja ja jättää heidät nimeämättä eikä täten anna heille tunnustusta.

Wagner-kapinan aikaan Putin kutsui Prigozhinia ilmaisulla "petturi".

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi näkyi videoruudulla Moskovassa käydyssä oikeudenkäynnissä 24. toukokuuta vuonna 2022. Kuva: Evgenia Novozhenina / Reuters

Putin kohautti heinäkuussa erikoisella historian tulkinnallaan, jonka mukaan Puolan länsiosat olisivat olleet lahja Neuvostoliiton diktaattorilta Josif Stalinilta.

- Kiitos Neuvostoliiton ja (Josif) Stalinin, Puola sai merkittäviä alueita lännestä Saksalta. Nykyiset Puolan länsiosat ovat lahja Stalinilta puolalaisille. Toverimme Varsovassa ovat unohtaneet sen. Me muistutamme heitä, Putin sanoi televisiopuheessaan.

Oivo pitää Putinin sanoja uhkaavina, vaikka valtioiden rajoista puhuminen onkin Putinille tyypillistä.

- Tämä on tietysti paitsi irvokasta ja suututtavaa, myös aika uhkaava lausunto, joka kyseenalaistaa nykyiset Puolan rajat, Oivo sanoo.

Samassa yhteydessä Putin myös uhosi suoraan sanomalla, että hyökkäys Valko-Venäjää vastaan on hyökkäys Venäjää vastaan, mihin vastataan "kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla".

Lue lisää: Jarmo Lindberg arvioi Lukashenkan puheita - kommentin "tutkimus­­retkestä Puolaan" voi jättää omaan arvoonsa

Putin on viitannut aiemmin myös Suomen itsenäistymiseen.

- Historiassa on ollut erilaisia ajanjaksoja. Muistutan, että Venäjä on edesauttanut Suomen itsenäisyyttä. Venäjä on tunnustanut ensimmäisenä Suomen itsenäisyyden, Putin sanoi vuonna 2016 ollessaan vierailulla Niinistön luona Kultarannassa.

Tällöinkin Putin kehui medialle pitämässään puheessa sitä, kuinka Suomen ja Venäjän suhteet perustuvat ystävyyden ja hyvän naapuruuden pohjalle.

Vladimir Putin poseerasi valokuvissa Kronstadtin kaupungin asukkaiden kanssa 23. heinäkuuta. Kuva: SPUTNIK / Reuters

Putinin tiedetään viljelevän puheissaan myös paljon viittauksia venäläiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin.

Esimerkiksi viime syksynä Putin viittasi energiakriisissä olleeseen Eurooppaan sanoilla "jäädy, jäädy, suden häntä". Venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki avasi tuolloin Keskisuomalaiselle, että lausahdus oli peräisin vanhasta venäläisestä kansansadusta ketusta ja sudesta.

Lähteenmäen mukaan satu on kaikille venäläisille tuttu samaan tapaan kuin Punahilkka suomalaisille. Hänen mukaansa Putin pyrki vetoamaan sillä suuriin kotimaisiin massoihin.

- Hän haluaa antaa Venäjästä kuvan viekkaana ja Euroopasta liittolaisineen tyhmänä, Lähteenmäki kertoi Keskisuomalaiselle.

Putinille on tyypillistä tehdä politiikkaa kielikuvin ja antaa vanhoista saduista tuttujen eläinhahmojen puhua puolestaan, kirjoitti Ilkka Huuskonen Idäntutkimuksessa julkaistussa esseessään vuonna 2015. Huuskonen tutki Putinin eläintarinoita diplomityössään Suomen maanpuolustuskorkeakoulussa.