Perussuomalaiset suhtautuvat asiantuntijoiden mukaan epäilevästi perinteiseen mediaan, ja viestintä hoidetaan mieluummin puolueen omien kanavien kautta. Kuva: IS / Arkisto, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS

Kriisiviestinnän ja politiikan ammattilaiset arvioivat, millä tavoin kohusta toiseen kulkevat perussuomalaiset pyrkivät nyt hallitsemaan julkisuutta. Kohuista voi olla puolueen tavoitteille jopa hyötyä.

Perussuomalaisten hallitustaival on ollut kohusta toiseen tarpomista, eikä loppua vielä näy. Ministeri Vilhelm Junnilan pikaero, nimimerkki "riikan" viestit, Wille Rydman.

Torstaina perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi blogissaan pitkän puolustuspuheenvuoron, jossa hän puolusti sekä itseään että puoluettaan.

Samana päivänä Helsingin Sanomat julkaisi pitkän artikkelin elinkeinoministeri Wille Rydmanin vuonna 2016 silloiselle tyttöystävälleen lähettämistä viesteistä. Uutisen mukaan Rydman oli käyttänyt viesteissään rasistista kieltä ja jakanut rasistista sisältöä.

Lue lisää: Uusi kohu Rydmanista - HS julkaisi rankkaa viestinvaihtoa ex-tyttöystävän kanssa

Ilta-Sanomien haastattelemat viestinnän ja politiikan asiantuntijat sanovat, että perussuomalaiset ei ole reagoinut kohuihin perinteisen kriisiviestinnän keinoin, mikä on voinut omalta osaltaan pitkittää niitä.

Riikka Purra julkaisi torstaina 27. heinäkuuta blogissaan tekstin, jossa hän puolusti itseään ja puoluettaan. Kuva: Annika Pitkänen / IS

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass kutsuu perussuomalaisten viestintää "teatteriksi", jossa ennalta määrätyt näytelmän osat toistuvat yhä uudestaan.

- Provokaatio, vastareaktio, anteeksi pyytäminen ja anteeksi pyytämisen mitätöinti, Wass luettelee.

Nämä ovat Wassin mukaan teatterin neljä näytöstä. Provokaatiolla tarkoitetaan jonkinlaista keskustelunavausta, jolla pyritään saamaan aikaan reaktio vastapuolessa.

Provokaatio voi olla jonkin yleisesti totena pidetyn asian uudelleen­määrittelyä. Kriisiviestinnän ammattilainen Harri Saukkomaa sanoo etenkin eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon leikittelevän tällaisilla keinoilla.

- Hän on tottunut ilmaisussaan käyttämään eri tyylilajeja, kuten sarkasmia. Se on hyvä keino tuoda viestiin myös humoristisia elementtejä, sanoo Saukkomaa.

Tietynlaisen ironian onkin nähty olevan yksi perussuomalaisten retoriikan keinoista.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma kirjoitti Twitter-päivityksessään, että "ironian käyttö mahdollistaa eri yleisöjen puhuttelun samanaikaisesti: silmänisku omille kannattajille, toinen viesti muille".

Media-ammattilaisen Jussi Lähteen mukaan jokaisella poliittisella puolueella on käytössään "koodeja", jotka eivät avaudu puolueen ulkopuolisille, mutta eivät välttämättä kovin laajasti puolueen sisälläkään.

- Luulen, että ne avautuvat hyvin pienelle joukolle puolueen sisällä, mutta heille ne voivat olla hyvin tärkeitä.

Kriisiviestinnän asiantuntijan mukaan Jussi Halla-aho on tottunut käyttämään ilmaisussaan eri tyylilajeja, kuten sarkasmia. Kuva: Toni Repo / IS

Asiantuntijoiden mukaan perussuomalaiset suhtautuvat epäilevästi perinteiseen mediaan, ja viestintä hoidetaan mieluummin puolueen omien kanavien kautta.

Asiantuntijat painottavat, että ministeripuolue on aina vastuussa koko kansalle. Jos näihin vaateisiin ei vastata, voi mediankin käytös saada "ajojahtimaisia" piirteitä.

- Silti sellainen ajatus, että koko media yhdessä muodostaisi viholliskuvaa jotakin puoluetta vastaan, on melko aikansa elänyt ajatus. Tällä ajatuksella voidaan kuitenkin pitää omat joukot hyvin koossa. Mielestäni yleisesti mediassa on viime aikoina ymmärretty perussuomalaisia paremmin kuin aiemmin, Saukkomaa sanoo.

Purra pahoitteli vanhoja tekstejään vasta sen jälkeen, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottivat asiaan kantaa. Saukkomaa sanoo, että Purra teki kaiken vastoin perinteisiä kriisiviestinnän keinoja.

- Hän on tehnyt kaiken täysin eri tavalla kuin miten tämmöisestä tilanteesta voi hyvin selvitä. Minun näkökulmastani melkein kaikki on tehty aika käsittämättömällä tavalla.

Saukkomaan mukaan kohu olisi todennäköisesti ollut nopeammin ohitse, jos olisi toimittu reaktiivisuuden sijaan proaktiivisesti.

- Kriisiviestinnän näkökulmasta pitäisi pyrkiä selkeyteen ja niin sanottuun yliviestintään, että kerrotaan asioista vielä enemmän kuin mitä toimittaja edes haluaa kuulla. Strategisesti tällainen mystisyys on todella huono. Mutta tässäkin varmaan viestintää on kohdistettu vahvasti omalle porukalle ja omille äänestäjille.

Riikka Purra ja Petteri Orpo tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa 12. heinäkuuta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Toisaalta kohujen pitkittyminen ja sen pohtiminen, mitä perussuomalaiset tekee, pitää puolueen jatkuvasti keskustelun keskiössä.

Silloin myös puolueelle tärkeät asiat voivat pysyä pinnalla. Asiantuntijoiden mukaan puolue on pystynyt muita paremmin ujuttamaan yleiseen keskusteluun omaa kieltään ja omia keskustelunavauksiaan.

- Jos heillä olisi ollut strateginen halu hoitaa koko keskustelu alta pois, he olisivat todennäköisesti toimineet aivan toisella tavalla, Lähde arvioi.

- Jos käymme tämäntyyppistä keskustelua vielä syksylläkin ja samaan aikaan toteutetaan sosiaaliturvan tai työttömyysturvan heikennyksiä, voidaan kysyä menikö meiltä jotain ohi huomion ollessa kiinnittynyt niin tiukasti muuhun, Wass huomauttaa.

Vilhelm Junnila ilmoitti eroavansa elinkeinoministerin tehtävästä 30. kesäkuuta. Kuva: Eeva-Maria Brotherus / Lehtikuva

Se, olisiko puolue voinut tarkoituksellisesti pitkittää kohua viedäkseen muiden huomion pois jostain muusta, riippuu myös siitä, mitä puolue haluaa nyt käsissään olevalla poliittisella vallalla tehdä.

- Jos minulta kysytään, mikä on perussuomalaisten agenda, niin se agenda on hyötyä täysimääräisesti poliittisen yhtenäiskulttuurin hajoamisesta, sanoo Lähde.

Ennen esiripun laskeutumista tulee vielä neljäs näytös. Wass sanoo, että sen käsikirjoituksessa esitetään vaihtoehtoinen totuus omille kannattajille, kun anteeksipyyntö on esitetty muulle "kansalaiskunnalle".

- Jos anteeksipyyntö tehtäisiin omille äänestäjille, niin se ei varmasti olisi kauhean mielekästä sellaisen edustuksellisuuden näkökulmasta, jos äänestäjät ovat nimenomaan halunneet tällä tavalla toimivan puolueen.

Wass sanoo, että silloin puolueen omille kannattajille täytyy tehdä selväksi, mitä anteeksipyyntö ei tarkoittanut.

Huolimatta siitä, onko perussuomalaiset pitkittänyt kohujaan tahallisesti tai tarkoituksellisesti, on käynnissä oleva keskustelu Wassin mukaan politiikan "kovinta ydintä".

- Käymme nyt keskustelua sellaisella syvyydellä, jolla Suomessa ei vielä ole käyty. Ollaan saatettu ajatella, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa ole rasismia, mutta nyt siitä käydään perustavanlaatuista keskustelua.

Myös Saukkomaa ajattelee, että käynnissä oleva keskustelu voi vaikuttaa siihen, kuinka rasismiin jatkossa asennoidutaan.