"Mikä tuota lasta vaivaa?" opettajat kysyivät Laurasta, joka otettiin huostaan 11-vuotiaana. Laitoksissa hän oppi käyttämään kovia huumeita ja huomaamaan, miten aikuiset miehet saalistavat karanneita nuoria. Vastaus opettajien jo vuosia sitten esittämään kysymykseen sai selityksen vasta hiljattain.

Laura istui omassa huoneessaan ja odotti.

Pimeän tultua hän avasi varovasti ikkunan, kipusi ensin laudalle istumaan ja sitten hyppäsi. Luminen maa narskui jalkojen alla, ja pakkanen nipisteli poskia.

16-vuotias Laura juoksi niin kovaa kuin jaloistaan pääsi eikä katsonut taakseen kertaakaan. Hän oli päättänyt karata paikasta, jonka velvollisuus oli pitää hänestä huolta.

Taskussa oli vain puhelin, laturi ja rahaa. Laura pelkäsi, että liika tavara estäisi häntä juoksemasta pakoon tarpeeksi kovaa.

Laura oli sopinut kaverinsa kanssa etukäteen, että tämä hakisi hänet yöllä autolla Etelä-Savosta Jyväskylään.

-?Aika harva olisi lähtenyt ajamaan niin pitkää matkaa, mutta kaverini tiesi, millaista on olla laitoksessa. Maksoin hänelle kyllä bensarahaa.

Kavereiden luona hän myös yöpyi. Korvaukseksi Laura osti ruokaa ja hygieniatarvikkeita. Hän kertoo hankkineensa rahaa "ei niin laillisilla keinoilla".

-?Tein jotain tyhmiä juttuja, Laura sanoo.

Oli maaliskuu 2022 ja Laura oli jälleen ottanut hatkat yhdestä lastensuojelulaitoksesta.

Vanhemmilleen Laura viestitti olevansa kunnossa, muttei kertonut heille, missä oli. Hän ei halunnut ketään peräänsä. Kerrottiin, että laitoksen työntekijä olisi kierrellyt etsimässä häntä.

Kukaan ei tosin soittanut ja kysynyt Lauralta suoraan, missä tämä oli.

Nyt 17-vuotias Laura ei halua avata tarkemmin keinoja, joilla hän rahoitti elämänsä ollessaan karkuteillä. Toimittaja tapasi hänet hänen nykyisessä asuinpaikassaan Helsingin Munkkisaaressa sijaitsevassa Nuorisokoti Satamassa.

Paikan työntekijöillä on ruohonjuuritason tietoa siitä, millä keinoin lapset ja nuoret hankkivat rahaa hatkassa ollessaan.

-?Tytöt saattavat tehdä huumebisnestä. Moni tekee huijauksia sosiaalisessa mediassa. Voidaan tehdä profiileja, joissa tarjotaan seksipalveluja ja sitten ryöstetään palveluiden ostajat, yksikönjohtaja Riikka Sirkiä kuvailee yleisellä tasolla laitoksista karanneiden nuorten tekemiä rikoksia.

-?Toki myös vastikkeellista seksiä tarjotaan, eikä se katso sukupuolta. Hatkalaiset ovat aina äärimmäisen suuressa riskissä joutua minkä vaan rikoksen uhriksi tai tekijäksi, toimintaterapeutti Kia Gustafsson sanoo.

On tosiaan niitä, jotka käyttävät hatkanuoria hyväkseen. Viranomaisia pakoileva alaikäinen on usein valitettavan helppo uhri.

Sirkiän mukaan monet aikuiset majoittavat hatkalaisia ja pyytävät tytöiltä tai pojilta seksiä vastineeksi. Myös Laura tunnistaa ilmiön.

-?Aikuiset eivät ymmärräkään, miten paljon miehet pyytävät luokseen. Useimmiten he sanovat, että tarjoan sinulle (huumeita) ja saat asua täällä niin pitkään kuin haluat, Laura kuvailee häntä selvästi vanhempien miesten toimintaa.

Esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksessa Lauraa pyydettiin nuorempana usein suoraan kadulta auton kyytiin.

-?13-15-vuotiaana se oli pahinta. Kerran olimme kaverin kanssa yöllä jumissa Itäkeskuksessa hatkoilla, kun kolme eri autoa pysähtyi ja tarjosi kyytiä. Kaikki olivat miehiä. Meistä näki, että olimme ihan pikkutyttöjä.

Laura kertoo lähteneensä usein yhden kaverinsa kanssa kysyjien mukaan ilmaisten huumeiden perässä. Joskus heitä ei meinattu päästää pois.

-?Kun olin nuorempi, ehdotuksia tuli somessa päivittäin. Miehet laittoivat sydän-hymiöitä ja kysyivät, haluanko, että he tarjoavat ja kyselivät, mitä huumeita haluaisin, että vedettäisiin yhdessä.

Sittemmin Laura on ymmärtänyt, ettei kolmikymppisten miesten pitäisi seurustella puolta nuorempien, alaikäisten tyttöjen kanssa.

-?Minulle on tehty nuorena törkeitä juttuja. Kun on tiedetty, ettei selvin päin saisi mitään irti, on huumattu.

Laura on elänyt lähes kolmasosan elämästään erilaisissa lastensuojelulaitoksissa.

Yhteensä viiden vuoden aikana hän on nähnyt kymmenisen yksikköä eri puolilla Suomea. Satamassa Laura oli asunut haastatteluhetkellä noin viikon.

Siellä Laura on sijoitettu kolmen muun lapsen kanssa Telakkaan, joka on vaativan laitoshoidon yksikkö. Telakka on tarkoitettu päihteillä oirehtivien nuorten katkopaikaksi 1-3 kuukauden ajaksi.

Laura on maalannut paljon viimeisen kolmen vuoden ajan. Kuva: Aleksi Jalava

Ensimmäisen kerran Laura poltti pilveä ja joi alkoholia hyvin nuorena. Kovien huumeiden maailmaan hän tutustui kertarysäyksellä 13-14-vuotiaana lastenkodissa.

-?Siitä ei tule mitään hyvää, että laitetaan samaan paikkaan kaikki nuoret, joilla on alkavaa päihdeongelmaa, Laura kertoo.

Lauran mukaan huumeita oli helppo hankkia: lastenkodin nuoret yhdistivät rahansa ja tilasivat huumeet autokuljetuksella pihaan asti. Kerran nuoret maksoivat 10-20 euroa ylimääräistä, jolloin huumeet toimitettiin suoraan laitoksen ikkunasta sisään.

-?Kokeilut alkoivat ekstaasista, amfetamiinista ja bentsoista (bentsodiatsepiini). Sitten mukaan tulivat Subutex ja Oxycontinit. Sitten käyttö laajeni ihan kaikkeen, mitä pystyi saamaan, kuten Lyricaan. Se on epilepsialääke, Laura kertoo.

Kaikista pahiten koukussa Laura on ollut Subutexiin ja bentsoihin.

-?Ne vaikuttavat voimakkaasti keskushermostoon, ja siksi sydämen pysähtyminen on iso riski. Alkoholin kanssa käytettynä nämä lääkkeet ovat todella tappava yhdistelmä, kertoo Kia Gustafsson kertoo.

Kia Gustafsson ja Riikka Sirkiä. Kuva: Aleksi Jalava

Toimintaterapeutti Gustafssonin mukaan voimakkaasti riippuvuutta aikaansaavat bentsodiatsepiinilaskut aiheuttavat osassa ihmisiä aggressiivisuutta, kun aine alkaa poistua elimistöstä. Bentsojen väärinkäyttö ja niiden sekakäyttö alkoholin kanssa on tänä päivänä massiivinen ongelma, Sataman työntekijät sanovat.

-?Silloin ihminen on työntekijän näkökulmasta vaarallisimmillaan, kun on sekakäyttänyt ja alkaa laskea bentsodiatsepiinit, Gustafsson kuvailee.

Nämä muun muassa ahdistuneisuuden ja unihäiriöiden lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitetut rauhoittavat lääkkeet ovat saaneet Laurankin riehumaan ja räyhäämään niin rajusti, että hänet on viety useita kertoja psykiatriselle osastolle tahdosta riippumattomaan hoitoon neljän, viiden päivän tarkkailujaksoille. Sieltä Laura on aina halunnut pois niin pian kuin mahdollista.

Nyt hän kertoo toivovansa pidempiaikaista terapiaa.

-?Meidän lääkäri tekee hänelle lähetteen todennäköisesti päihdepsykiatrian nuorisopoliklinikalle, Riikka Sirkiä arvioi.

Päihdepsykiatrian nuorisopoliklinikalle on kuitenkin pääkaupunkiseudulla vähintään kuuden kuukauden jono. Sirkiän mukaan nuori on joutunut jonottamaan hoitoon pääsyä pahimmillaan kymmenen kuukautta.

-?Mitään nopeaa ratkaisua ei ole. Tavallinen psykiatrian poliklinikka taas ei ota vastaan, kun on päihteidenkäyttöä, Sirkiä sanoo.

Gustafssonin ja Sirkiän mukaan on ongelmallista, että Suomessa terveydenhuollossa on linjattu, että psyykkisiin ongelmiin ei saa apua, jos käyttää päihteitä.

Laura on itse laittanut viimeisen päälle huolitellut kyntensä. Kuva: Aleksi Jalava

Ennen Nuorisokoti Satamaa Laura oli kolme kuukautta erityisen huolenpidon (EHO) jaksolla pienessä kunnassa Uudellamaalla. EHO-jakso on tarkoitettu sellaisille yli 12-vuotiaille nuorille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään.

Sinne Laura päätyi kolmen kuukauden hatkamatkansa päätteeksi.

Hän kertoo tehneensä kaikkensa, ettei jäisi kiinni. Kolmen kuukauden jälkeen hän kuitenkin joutui tahtomattaan tekemisiin poliisin kanssa.

Laura oli ottanut alkoholia ja lääkkeitä yrittäessään kaverinsa kanssa murtautua tutun asuntoon. Vaikka murtautumisyritys epäonnistui, naapuri soitti poliisit, jotka löysivät kaverukset ja kysyivät Lauran nimeä. Poliisit toimittivat tytön lopulta lastensuojeluviranomaisten huostaan.

Telakan osaston seinillä ja ovissa on reikiä. Yhteen oveen on kaiverrettu teksti "vasikka". Lauran tekosia jäljet eivät ole. Kuva: Aleksi Jalava

Paljon tavaroita Lauran huoneessa ei ole. Suurin osa löytyy meikkauspöydältä. Kuva: Aleksi Jalava

Lauran huoneen pöydällä meikit ovat tarkassa järjestyksessä. Kuva: Aleksi Jalava

LAURA vietti lapsuutensa maalla. Se oli hänestä hyvä lapsuus.

Hän on nelilapsisen perheen kuopus. Laura kertoo käyneensä äskettäin tapaamassa äitiään ja isoveljeään lapsuudenkodissaan. Tätä ennen hän kävi kotona edellisen kerran jouluna.

Lapsena Laura ei sopinut kiltin tytön muottiin. Kun pienessä kyläkoulussa oli meneillään ala-asteen kuvaamataidon tunti, opettaja ohjeisti käyttämään vain tiettyjä värejä. Laura ei totellut, vaan maalasi omilla lempiväreillään.

Opettaja käski Lauraa aloittamaan alusta. Laura ei totellut. Seuraavalla kuvaamataidon tunnilla Laura ei suostunut tekemään enää yhtään mitään.

Ensimmäisen kerran Laura otettiin huostaan 11-vuotiaana. Laura arvelee syyksi sitä, että hän ajautui koulussa ristiriitatilanteisiin opettajien ja kaverien kanssa. Pienellä paikkakunnalla erilaista ja pienestä pitäen temperamenttista tyttöä ei ymmärretty.

Jo alakoulussa huomattiin, että Laurassa oli Asperger-piirteitä. Ne saivat hänet käyttäytymään aikuisten mielestä oudosti ja impulsiivisesti. Laura kokee, ettei oikeanlaista apua tarjottu, vaan hänet leimattiin "hankalaksi lapseksi" ja nostettiin kädet pystyyn.

-?Opettajat vain ihmettelivät, että mikä tuota lasta vaivaa.

Hänelle tosin yritettiin jo alakouluiässä tarjota lääkitystä ja toimintaterapiaa, mutta hän ei kokenut hyötyvänsä niistä. Lääkkeiden tuputus lähinnä suututti, koska kukaan ei kertonut, miksi niitä piti syödä.

Tältä näyttää yksi Lauran maalauksista. Kuva: Aleksi Jalava

Vähän aikaa sitten lääkäri viimein diagnosoi Lauralla autismikirjon häiriön. Käytännössä kyse on Aspergerin oireyhtymästä, joka ei ole enää osa virallista tautiluokitusta.

-?Nyt minulla on impulsiivisuuteen lääkitys.

Autismiliiton mukaan Aspergerin oireyhtymässä ihmisen älykkyystaso on useimmiten normaali tai normaalia korkeampi.

Asperger ilmenee usein sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa.

Asperger ei yleensä näy ulospäin, minkä vuoksi ihmisen käyttäytymistä voidaan tulkita väärin, liiton sivuilla kerrotaan.

Aamut alkavat toisinaan hitaasti. Silloin auttaa, kun saa ison kupin kahvia kauramaidolla. Kuva: Aleksi Jalava

LauraLLE koti on paikka, joka vaihtuu muutaman kuukauden välein. Lastensuojelulaitoksista hänellä on huonojakin kokemuksia. Miksi muuten hän olisi halunnut karata?

Laura korostaa haluavansa kertoa kokemistaan epäkohdista julkisesti voidakseen vaikuttaa siihen, miten sijoitettuja nuoria kohdellaan. Kysymys on Lauralle niin tärkeä ja kipeä, että hän murtuu kyyneliin.

-?Nuoria ei uskota, kun he kertovat omista kokemuksistaan. Aina sanotaan, että nuoret kusettavat, ja että se, mitä nuori on kokenut, ei ole totta.

Lauran mukaan joissakin lastensuojelulaitoksissa aikuiset ovat kiristäneet häntä toimimaan tietyllä tavalla uhkaamalla esimerkiksi liikkumisen vapauden rajoittamisella tai puhelimen takavarikoimisella. Hän kertoo joutuneensa kiristetyksi myös sillä, ettei hän saa mennä kotilomille, vaikka hänelle on tärkeää nähdä perhettään.

-?Olin kerran tosi kipeänä, enkä suostunut menemään siksi kouluun. Minulla oli kanit (lemmikit) mukana laitoksessa. Laitoksen johtaja sanoi, että heittää kanit niskaperseotteella ulos, jos en mene kouluun.

Lauran mukaan kiinnipitotilanteissa on käytetty tahallaan liikaa voimaa, ja hän on saanut niistä mustelmia.

Satamassa on tarkka päiväohjelma, mistä monet lapset pitävät. Kuva: Aleksi Jalava

-?Monissa laitoksissa on opetettu, että aikuiset ovat aina oikeassa ja aikuisille ei sanota ikinä vastaan. Meille on sanottu, että aikuiset päättävät kaikesta, ja että teistä ei tule ikinä mitään, kun olette tuollaisia narkkareita.

Nuorisokoti Satamassa aikuiset vaikuttavat Lauran mielestä reiluilta.

Sataman kasvatusfilosofiaan ei kuulu kiinnipito, Sirkiä huomauttaa.

-?Saatetaan halata tai koskea positiivisella tavalla, Gustafsson kuvailee.

Moni lapsi on Satamaan päätyessään kiertänyt useita laitoksia Lauran tavoin. Sirkiän mielestä lapset ovat jo riittävän traumatisoituneita laitoksissa kokemistaan kiinnipitotilanteista.

-?Minun mielestäni kiinnipito on aina traumaattinen kokemus. Ymmärrän kiinnipidon kehitysvammalaitoksissa tai pienten lasten lastensuojelulaitoksissa, Sirkiä sanoo.

Tulohaastattelussa on paljon kysymyksiä lapsuudesta ja lapsuudenkodista. Kuva: Aleksi Jalava

Jos tilanne Satamassa kärjistyy uhkaavaksi tai väkivaltaiseksi, poliisi tulee tarvittaessa paikalle kymmenessä minuutissa. Lisäksi Satamassa on sovittu lasten kanssa toimintatavat ristiriitatilanteissa.

-?Laura esimerkiksi on toivonut, että jos hän hermostuu, hän saa mennä omaan huoneeseensa rauhoittumaan, Gustafsson kertoo.

Lauran väitteitä ole voitu vahvistaa ulkopuolisista lähteistä, mutta Sataman työntekijät tunnistavat ilmiön yleisellä tasolla. Sirkiän mukaan niin kuin joka alalla, myös lastensuojelussa työskentelee sellaisia aikuisia, jotka eivät toimi pelisääntöjen mukaan tai reilusti. Lauran kuvailemat kokemukset aikuisten käytöksestä ovat hänen mielestään vallan väärinkäyttöä.

-?Tämä on hyvin sensitiivinen asetelma vallankäytölle. Joudumme jo lähtökohtaisesti käyttämään valtaa lapsiin, jotka ovat sijoitettu laitokseen, jonka ovet ovat kiinni. Siksi Telakan työryhmässä ajattelemme, että mitä vain voimme tehdä, jotta tilanne olisi tasapuolisempi, sen teemme.

Reilun puolen vuoden päästä Laura täyttää 18 vuotta. Viimeisten vuosien ajan hänen kasvuympäristöstään on päättänyt lastensuojelun sosiaalityöntekijä, jota Laura ei ole kertomansa mukaan koskaan edes tavannut.

Vielä 25 ikävuoteen asti hän on oikeutettu lastensuojelun jälkihuoltoon. Se tarkoittaa pääasiassa yhteiskunnan rahallista tukea itsenäistymiseen.

Lauran on tarkoitus aloittaa ammattitutkintoon valmistavat opinnot. Kuva: Aleksi Jalava

Telakan henkilökunta kertoo Lauralle, että heidän tarkoituksensa on kuunnella Lauran toiveita ja auttaa häntä rakentamaan oman näköistään elämää. Työntekijät toivovat, että kaikilla sieltä lähtevillä nuorilla olisi hoitokontakti erikoissairaanhoitoon.

-?Satamassa näkyy se, että melkein jokaisella nuorella on diagnosoimattomia neuropsykiatrisia erikoispiirteitä. Ongelmat ovat alkaneet alakouluikäisenä, mutta jostain syystä lapset eivät ole saaneet apua ja tukea, vaan lopulta he ovat tulleet tänne päihteillä oirehtivina nuorina, Sirkiä kuvailee.

Monen muun ikätoverinsa tapaan Laura ei vielä tiedä, mitä hän haluaa opiskella tai tehdä työkseen. Nuorisokoti Sataman työntekijät toivovat, että Laura saa riittävästi apua nuorisopsykiatriasta, kuntoutuksesta ja koulutuksen tukitoimenpiteistä, joihin hän on oikeutettu.

Lauralla itsellään on vain yksi toive: ikioma koti.

Lauran nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Juttu on julkaistu ensi kertaa 29.10.2022.

Vaativan erityistason Nuorisokoti Satama on lastensuojelun sijais- ja avohuoltopaikka 13-17-vuotiaille lapsille. Satamassa on kolme yksikköä.

Vaativan laitoshoidon yksikkö Telakka tarjoaa lyhytaikaista sijaishuoltoa päihteillä oirehteleville nuorille. Telakalla on neljä asiakaspaikkaa ja kahdeksan työntekijää.

Nosturi tarjoaa strukturoitua, kuntouttavaa sijaishuoltoa samanaikaisesti seitsemälle nuorelle. Työntekijöitä on yhdeksän.

Kajuutta on kuusipaikkainen erityistason asuinyksikkö ensisijaisesti käytöshäiriöillä, rikoksilla, sopeutumisvaikeuksilla ja rajattomuudella oirehtiville alaikäisille.

Nuorisokoti Satama on osa Humanan Kallio Oy:ta.