Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo joutui pohtimaan vaihtoehtoja siltä varalta, että Rkp ei pysy mukana neuvotteluissa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hallitusneuvotteluja käytiin Säätytalolla 45 päivän ajan tiukan vaitiolo­velvoitteen alla. Vain puheenjohtajat saivat kommentoida neuvotteluja julkisesti. IS paljastaa, mitä kulissien takana tapahtui.

Säätytalon ovet avautuivat hallitus­neuvottelijoille vapun jälkeisenä tiistaina 2. toukokuuta. Eduskunta­vaaleista oli ehtinyt vierähtää jo kuukausi.

Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok) säteili ja vakuutti luottamustaan hallitus­neuvotteluihin lähteneiden puolueiden puheenjohtajiin.

- Tästä tämä nyt lähtee. Me käärimme hihat ja ryhdymme ratkomaan isoja haasteita, joita Suomella on edessä, Orpo sanoi hymyssä suin.

Kokoomuksen neuvottelijat olivat innoissaan: viimeinkin he pääsevät tekemään kokoomuslaista hallitusohjelmaa.

Innostus huokui kokoomuksen neuvottelijoista. Petteri Orpo ja hallitusneuvotteluissa kokoomuksen koordinaattorina toiminut Henrik Vuornos tekivät nyrkkitervehdyksen ensimmäisenä päivänä. Vasemmalla Orpon erityisavustaja Tuomas Tikkanen ja keskellä entinen erityisavustaja Elisa Tarkiainen. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Rkp:ssa tunnelmat olivat toisenlaiset. Rkp:läiset suhtautuivat epäluuloisesti perus­suomalaisiin. Ilmapiiri Säätytalolla tuntui jännittyneeltä. Ihmiset istuivat omissa pöydissään eikä kanssakäymistä muiden ryhmien kanssa ollut. Rkp:n eduskunta­ryhmässä Eva Biaudet oli vastustanut hallitus­neuvotteluihin lähtemistä perus­suomalaisten kanssa.

Kokoomus nappasi itselleen puheen­johtajuudet kaikista reformipöydistä. Muut puolueet saivat pääpöytien alaisten jaostojen puheen­johtajuuksia. Ensimmäiset pari viikkoa hallitus­neuvottelijat kuulivat asiantuntijoita, joita kävi Säätytalolla yli tuhat.

Hallitusohjelman pohjapaperit tulivat neuvottelupöytiin kokoomukselta. Perus­suomalaisissa alkoi ilmetä tyytymättömyyttä kokoomuksen käsitykseen, että hallitus­neuvottelut olivat kokoomuksen näytös. Osa perus­suomalaisten neuvottelijoista ihmetteli, mitä tavoitteita puolue voi saada neuvotteluissa läpi.

Marinin hallituksessa oikeusministerinä toiminut Rkp:n puheenjohtaja saapui erityisavustajansa Oscar Bymanin kanssa neuvotteluihin. Oikealla perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista neuvotellut Mari Rantanen ja viestinnästä vastannut Matias Turkkila. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Kolmen viikon jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra alkoi tuskastua. Puolueen "profiili­teemoissa" eli maahanmuutossa ja ilmasto­politiikassa ei ollut päästy eteenpäin.

Purra esitti uhkavaatimuksen, että neuvottelut muista asioista on keskeytettävä, kunnes maahanmuutto- ja ilmastokysymykset saadaan ratkottua. Orpo linjasi, että sovun on löydyttävä torstai-iltaan mennessä.

- Kun siihen lähdettiin, ei ollut varmuutta, pysyykö Rkp mukana vai ei. Oli luottoa, että Henriksson on päättänyt lähteä hallitukseen, mutta siinä oli aika jännittävät vuoro­kaudet, että mitähän Rkp:ssa mietitään, kokoomuslainen hallitus­neuvottelu­lähde kertoo.

Perussuomalaisten ja Rkp:n näkemykset maahanmuutosta olivat täysin vastakkaiset. Maahanmuutosta ja kotoutumisesta oli kuultu asiantuntijoita laajasti jo edellisellä viikolla. Rkp:n pääneuvottelija Biaudet lähti neuvotteluista ovet paukkuen erimielisyyksien vuoksi, mutta palasi pöytään happihyppelyn jälkeen.

Maahanmuuttolinjauksista neuvotteli Heikki Vestmanin (kok) johtama sisäisen turvallisuuden jaosto, jota vahvistettiin neuvottelijoilla kansainvälisen rekrytoinnin pöydästä. Perussuomalaisten pääneuvottelijana toimi Mari Rantanen.

Kriittisellä viikolla ryhmässä käytiin pitkät keskustelut yhtenä päivänä, jolloin kaikkien puolueiden neuvottelijat esittivät omat kantansa eri maahanmuuton kysymyksiin. Lähete­keskustelun pohjalta puheenjohtaja toi kompromissi­paperin päätettäväksi. Se käytiin läpi sana sanalta ja paperiin tehtiin yli 50 muutosesitystä.

Torstaina maahan­muuttoryhmä pyysi lisäaikaa. Neuvottelut kestivät myöhään iltaan ja kokoomuslaiset hakivat keskenään vielä yötä myöten mahdollisuuksia tulla vastaan, jotta kaikki puolueet voisivat hyväksyä linjaukset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esitti uhkavaatimuksen, että neuvottelut muista asioista on keskeytettävä, kunnes maahanmuutto- ja ilmastokysymykset saadaan ratkottua. Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Perjantaiaamuna Purra lisäsi painetta neuvotteluihin ja ilmoitti, että jos kello 18 mennessä ei saada tuloksia aikaiseksi, neuvottelut katkeavat.

- Fifty-sixty, Purra arvioi sovun syntymistä.

Kokoomuslaiset uskoivat, että Purra oli tosissaan. Kun paperi saatiin puristettua valmiiksi maahanmuuttoa pohtineessa ryhmässä, Henriksson ilmoitti puheenjohtaja­pöydässä, ettei hän voi hyväksyä maahanmuutto- ja ilmasto­linjauksia, vaan hänen täytyy keskustella niistä eduskunta­ryhmänsä kanssa.

Rkp päätti pitää kriisikokouksen lauantaina. Hallitus­neuvotteluiden jatko oli kiinni Rkp:sta. Muissa puolueissa ei ollut tietoa, mihin ratkaisuun Rkp:n eduskuntaryhmä päätyy.

Anna-Maja Henriksson ilmoitti muille puheenjohtajille, ettei hän voi hyväksyä maahanmuutto- ja ilmastopapereita. Rkp:n eduskuntaryhmä piti kriisikokouksen. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kokoomuksessa mietittiin kaikkia vaihtoehtoja siltä varalta, jos Rkp päättäisi lähteä hallitus­neuvotteluista.

- Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut vetää happea muutama päivä ja käydä sen jälkeen Rkp:n kanssa keskusteluja siitä, mikä hiertää. Neuvotteluja oli käyty siinä vaiheessa jo neljä viikkoa. Ei pohdittu vakavasti sitä, että lähdettäisiin soittelemaan (Sanna) Marinille (sd) tai (Annika) Saarikolle (kesk).

Myös perussuomalaisten puoluevaltuusto oli koolla samana lauantaina. Purra oli silmin­nähden jännittynyt. Hän linjasi julkisesti, että hallitus­neuvotteluja ei ole mahdollista jatkaa, mikäli Rkp ei hyväksy maahanmuutosta ja ilmastosta neuvoteltuja ratkaisuja.

- Meidän on mahdotonta joustaa siitä enää, Purra sanoi.

Rkp:n kokous kesti yli neljä tuntia. Lopulta Henriksson kertoi tiedotus­tilaisuudessa, että Rkp haluaa jatkaa keskusteluja maahanmuutto­paperista ja saada siihen joitain muutoksia. Ilmastolinjaukset eduskuntaryhmä oli hyväksynyt.

- Maahanmuutto­ryhmän neuvottelut eivät missään nimessä enää jatku. Paperi on saatu valmiiksi, Purra puolestaan ilmoitti.

Orpo soitti Purralle, joka lähti kuitenkin Säätytalolle tapaamaan muita puheenjohtajia.

- Orpo on aika neuvottelukykyinen henkilö. Ei siinä vaiheessa toivoa menetetty.

Hallituksenmuodostajaa Petteri Orpoa luonnehditaan sovittelevaksi ja neuvottelukykyiseksi. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Puheenjohtajien kokous venyi parin tunnin mittaiseksi. Lopulta kaikki puheenjohtajat hyväksyivät maahanmuutto­paperin muutoksilla, jotka eivät neuvottelu­lähteiden mukaan olleet kuitenkaan sisällöllisesti merkittäviä, vaan sävymuutoksia tai yksittäisiä sanoja.

- Se oli ota tai jätä -tilanne, rkp:läinen neuvottelulähde kertoo.

Puolueessa ei olla edelleenkään tyytyväisiä hallitusohjelman maahanmuutto­linjauksiin. Lähteen mielestä lopputulos oli huono. Rkp:läisille syntyi neuvottelu­prosessin aikana käsitys, että lopputulos oli etukäteen sovittu, ja se vain verhoiltiin neuvotteluprosessiksi.

- Kyllä se jätti jälkensä luottamukseen. Prosessi pöydässä oli umpisurkea. Kokoomus yritti hinnalla millä hyvänsä saada perussuomalaiset kelkkaan.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson joutui hakemaan selkänojaa päätöksille Rkp:n eduskuntaryhmältä. Kuva: Fanni Uusitalo / Valtioneuvoston kanslia

Maahanmuuttoneuvottelut olivat kriisiytyneet osin väärinymmärryksen vuoksi. Useat kokoomuslähteet kiistävät rkp:läisten julkisuudessakin esittämät näkemykset, että kokoomus ja perussuomalaiset olisivat neuvotelleet kahden kesken maahan­muutto­linjauksista.

Muihin neuvottelu­ryhmiin tuotiin pohjapaperiksi kokoomuksen esitys, mutta maahan­muutto­ryhmään tuotiin pohjapaperiksi kompromissi. Siinä oli jo sovitettu yhteen puolueiden erilaisia kantoja ja siitä oli kokoomus­lähteen mukaan karsittu pois "paljon perus­suomalaisten hulluimpia ideoita".

- Siinä meni jonkin aikaa, ennen kuin he Rkp:ssa alkoivat hahmottaa, että tämähän on kompromissiesitys eikä persulinjan sanelua, kokoomuslähde kertoo.

Monelle rkp:läiselle vaikutti tulleen yllätyksenä se, kuinka lähelle kokoomus oli lipunut perussuomalaisia oppositio­kauden aikana humanitaarisen maahan­muuton osalta. Puolueiden ohjelmissa oli paljon saman­suuntaisia linjauksia humanitaarisen maahanmuuton ja kotoutumisen säännösten kiristämisestä pohjoismaalaiselle tasolle.

Sen sijaan työperäisen maahan­muuton osalta erot kokoomuksen ja perus­suomalaisten linjoissa olivat isoja.

- Tilanne helpottui, kun rkp:läiset ymmärsivät, että ei tämä ole ihan sitäkään, mitä perussuomalaiset toivoivat, kokoomuslähde arvioi.

Perussuomalaisten kovinta maahanmuuttolinjaa edustanut entinen puoluesihteeri Simo Grönroos marssi ulos hallitusneuvotteluista pettymyksestä.

- Siinä oli tosi kyseessä. En usko, että se oli kummankaan puolueen osalta teatteria. Uskon, että oli kriittisen tärkeää, että tässä sektorissa, jossa hallitus­puolueilla on ollut erilaisia näkemyksiä, löytyi lopulta yhteinen kompromissilinja, toinen lähde arvioi.

Maahanmuuttoasioista neuvottelivat Rkp:n Eva Biaudet, sihteerinä toiminut Hanna Seppä ja Sandra Bergqvist sekä kokoomuksen Heikki Vestman. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Perussuomalaiset joutui tulemaan vastaan työperäisen maahanmuuton osalta. Suurin vääntö käytiin tulorajoista. Perussuomalaiset vaati esimerkiksi työntekijän oleskelu­luvan tulorajan nostamista noin 3?000 euroon ja myös erityis­asiantuntijan oleskeluluvan tulorajan nostamista. Lopulta työntekijän oleskeluluvan tulorajaa päätettiin nostaa 1?600 euroon nykyisestä 1?300 eurosta. Erityisasiantuntijan tulorajaan ei koskettu.

Orpo linjasi, että maahanmuutto­politiikassa pitää näkyä hallitus­neuvotteluja käyvien puolueiden linjat niiden voimasuhteiden mukaisesti. Kompromississa kirkko laitettiin keskelle kylää. Kun perussuomalaiset vaati esimerkiksi pakolais­kiintiön laskemista nollaan ja Rkp halusi nostaa sitä 2?500 henkilöön, päädyttiin lopulta 500 henkilön pakolais­kiintiöön. Pakolaiskiintiö olisi muutoin ollut 750 henkilöä vuodesta 2024 alkaen.

Rkp:ssa ennakoidaan, että maahanmuutto­asiat hiertävät koko hallituskauden. Perussuomalaisissa linjauksiin ollaan tyytyväisiä.

Ilmastoasioista neuvottelivat kokoomuksen puhtaan energian pöytää johtanut Kai Mykkänen ja Rkp:n pääneuvottelija Thomas Blomqvist (selin). Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Ilmastopuolen neuvottelut eivät samalla tavalla kriisiytyneet, vaikka jakelu­velvoitteesta väännettiin pitkään ilmasto­sovun jälkeen.

- Ei siinä ollut kriisin merkkejä, vaan turhautumista siihen, miten vaikea asia oli.

Sillä viikolla, kun hallitusneuvottelut olivat lähellä katkeamista, ilmastopolitiikan pääperiaatteet sovittiin kymmenen kohdan linjauksina. Merkittävin asia oli jakeluvelvoite, jonka sovittiin pysyvän ensi vuonna alennetulla 13,5 prosentin tasolla ja nousevan sen jälkeen portaittain 22,5 prosenttiin hallituskauden aikana.

Talousryhmä pähkäili pitkään, miten jakelu­velvoitteen kiristymisestä aiheutuva pumppu­hintojen nousu kompensoidaan eli hyvitetään kuluttajille. Perus­suomalaisten mielestä jakelu­velvoite on "idioottimainen idea" ja käytännössä piilotettua yritystukea lähinnä Nesteelle. Perussuomalaiset olisivat halunneet luopua jakeluvelvoitteesta, mutta puhtaan energian pöytää johtanut Kai Mykkänen (kok) vahti, että jakelu­velvoitteesta pidetään kiinni. Myös Rkp:lle jakeluvelvoitteen kiristäminen oli tärkeä asia.

- Se on järkyttävän kallis tapa toteuttaa ilmasto­poseerausta, joka ei edes hyödytä ilmastoa, perussuomalainen lähde toteaa.

Perussuomalaisia edustivat puhtaan energian pöydässä sihteerinä toiminut Kari Ikkala, Lulu Ranne ja Mauri Peltokangas. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Kerran perussuomalaisten neuvottelijat hermostuivat ja poistuivat neuvotteluista, kun Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa liian yksityiskohtaisia tietoja kuumassa vaiheessa olleista neuvotteluista.

Lopulta jakeluvelvoitteeseen tehtiin joustoja, sillä jakelu­velvoitteen kompensointi alunperin sovitulla mallilla olisi tullut liian kalliiksi. Jakelu­velvoitteen rikkomisesta jakelijoille lankeavia sakkomaksuja alennetaan ja lisäksi polttoaineiden verotusta kevennetään sadalla miljoonalla eurolla. Näin hillitään pumppuhintojen nousua.

Marinin hallituksen säätämän lain mukaan jakelu­velvoite olisi noussut 28 prosenttiin ensi vuoden alusta, ja sakkomaksut pakottaisivat toteuttamaan koko jakelu­velvoitteen. Siihen nähden perussuomalaisissa ollaan tyytyväisiä sopuun.

- Ensi vuoden alusta olisi ollut aivan järkyttävä jakelu­velvoite ilman tätä uudistusta, ja polttoaine olisi saanut maksaa ihan mitä tahansa. Se olisi voinut johtaa pahimmillaan talvilaaduissa jopa 40-50 sentin polttoaineen hinnannousuihin pumpulla. Kesä­hinnoissakin olisi puhuttu yli 20 sentin nousuista.

Kokoomuksesta perustellaan jakeluvelvoitteesta kiinni pitämistä sillä, ettei Suomen uskottavuutta investointi­kohteena heikennetä "liiallisella poukkoilulla".

Hallitusohjelmaan ei kirjattu vuosilukua 2035, jolloin Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali. Kokoomuslaiset korostavat kuitenkin, että hallitus pitää kiinni ilmastolaista, johon vuosiluku on kirjattu.

- Tämä oli viestinnällinen kompromissi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah keskusteli Säätytalon portaikossa puolueen entisen puheenjohtaja, sittemmin perussuomalaisten kansanedustajana toimineen Toimi Kankaanniemen kanssa. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Alkoholiasiat seisoivat pitkään puheenjohtajien pöydän kulmalla. Kun neuvotteluiden loppu alkoi häämöttää, asiat piti ratkaista.

- Kd:n neuvotteluryhmästä tuli erittäin kovaa painetta puheenjohtaja Sari Essayahille, joka oli tukalassa tilanteessa, eräs neuvottelija kertoo.

Kd:n eduskuntaryhmä piti ylimääräisen kokouksen ja totesi, että he eivät voi olla mukana hallituksessa, joka nostaa kaupoissa myytävien alkoholituotteiden rajaa 15 prosenttiin. Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat olleet valmiita viinien myynnin vapauttamiseen, mutta Rkp:lla oli varauksia Alkon monopolin suhteen.

Essayah käytti voimakkaita puheenvuoroja prosenttirajan nostoa vastaan vastaan ja vetosi asiantuntija­näkemyksiin, joiden mukaan viinien vapauttaminen olisi käytännössä romuttanut Alkon monopolin.

- Sen jälkeen meillä olisi aika nopeasti myös viinat kaupoissa, ja se on asia, jota kansalaiset eivät halua, Kd:n neuvottelulähde toteaa.

Muut neuvottelijat yllättyivät siitä, kuinka perustavan­laatuinen kysymys alkoholi oli puolueelle. Kd:sta kerrotaan, että kyse ei ole uskonnollisesta näkemyksestä, vaan kansanterveydellisestä. Viinien vapauttamisen arvioitiin lisäävän soten kustannuksia 300 miljoonalla.

Lopputuloksena kaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajaa nostetaan kahdeksaan. Nosto koskee vain käymisteitse valmistettuja tuotteita, joten limuviinat jäävät Alkon hyllylle. Lisäksi kristillisdemokraatit saavat äänestää alkoholiasioissa hallituksen linjaa vastaan.

Vaikka alkoholineuvotteluissa oli vaikeita hetkiä, tunnelma ei kuitenkaan ollut sellainen, että neuvottelut olisivat voineet kaatua. Kd ei ollut vaa'ankieliasemassa, kuten Rkp, mutta ilman kristillisdemokraatteja hallitukselle olisi jäänyt vain hyvin niukka 104 kansanedustajan enemmistö.

- Ei se ollut vakavasti otettava vaihtoehto, että mentäisiin eteenpäin ilman heitä.

Kd:ssa koetaan, että heillä oli kokoaan suurempi painoarvo hallitus­neuvotteluissa.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kävi läpi lukuja kokoomuksen Sakari Rokkasen kanssa, joka toimi sihteerinä talouspöydässä. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Talouspöytä aloitti neuvottelut ensimmäisenä ja keri leikkauslistat kasaan viimeisenä. Erityisesti sote-pöydässä säästöjen löytäminen takkusi pahasti, sillä sosiaali- ja terveysministeriössä ei ollut laadittu säästölistoja. Niitä rakennettiin neuvottelujen aikana.

Perussuomalaisilla ja Rkp:lla oli yhteneväisiä näkemyksiä sote-pöydässä, kun taas kokoomus painotti kustannusten hillintää. Hallitusohjelmassa soten kustannusten kasvua pyritään leikkaamaan 1,3 miljardilla eurolla muun muassa lykkäämällä hoitajamitoitusta ja pakittamalla hoitotakuusta. Muutoin soten kustannukset kasvaisivat kuudella miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Kokoomus ei saanut viinejä kauppoihin ja puolue joutui tulemaan vastaan muita myös ansiotuloverotuksen keventämisen osalta. Työmiljardi kutistui puoleksi miljardiksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ei leikata, vaikka ansioturvaa porrastetaankin merkittävällä tavalla. Myöskään paikallisen sopimisen osalta ei mennä niin pitkälle kuin kokoomus olisi halunnut.

- Meidän tavoitteet sulivat matkan varrella, koska jouduimme ostamaan muita mukaan, kokoomuslainen neuvottelulähde toteaa.

Talouspöydän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok) ja verojaoston puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps) kävivät keskustelua kahden kesken. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Salkkujaossa Orpo kuunteli muiden puolueiden toiveita. Essayah oli erittäin tyytyväinen saamaansa maa- ja metsätalousministerin salkkuun ja Henriksson opetusministerin salkkuun. Kokoomus sai yhden salkun enemmän kuin perussuomalaiset.

Hetkittäisiä kriisiytymisiä lukuun ottamatta puheenjohtajapöydän ilmapiiriä kuvaillaan hyväksi. Orpoa luonnehditaan sovittelevaksi, Purraa järkeväksi, Henrikssonia kokeneeksi ja Essayahia käytännönläheiseksi.

Puolueiden koordinaattorit Anders Portin (r), Henrik Vuornos (kok), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Marjo Loponen viimeistelivät hallitusohjelmaa 15. kesäkuuta. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Perussuomalaiset ja rkp:läiset suhtautuivat aluksi epäileväisesti toisiinsa, mutta välien arvioidaan lientyneen neuvotteluiden aikana. Monet suomen­ruotsalaiset suhtautuvat kriittisesti perussuomalaisiin, koska perussuomalaiset on aina vastustanut ruotsin kieltä.

- Neuvottelun aikana perussuomalaiset osoittivat ymmärtävänsä, että ruotsin kieli on Rkp:lle erittäin tärkeä, eivätkä he lähteneet provosoimaan asialla. Perussuomalaiset olivat selvästi valinneet taistelunsa. Maahanmuutto ja ilmasto olivat ruotsin kieltä tärkeämpiä. He hahmottivat sen, että jos Rkp on hallituksessa, ei ruotsin kielen asemaa heikennetä.

Puheenjohtajat Riikka Purra, Sari Essayah, Petteri Orpo ja Anna-Maja Henriksson kävelivät yhdessä Säätytalolle julkistamaan hallitusohjelmaa. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Seitsemän viikon hallitusneuvottelujen päätteeksi saatiin kasaan 243 sivua pitkä hallitusohjelma. Tiukka tiedotuslinja petti loppumetreillä, ja hallitusohjelma vuoti julkisuuteen alle vuorokausi ennen sen julkaisua.

- Jos olisin Sherlock Holmes, rajaisin noin viiteentoista ihmiseen sen joukon, jolla oli pääsy kaikkiin dokumentteihin, eräs avainneuvottelija toteaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Orpon hallituksen juhannusviikon tiistaina. Vielä maanantaina Henriksson esitti Rkp:n ministerivalintojen yhteydessä epäilyksiä siitä, pysyykö hallitus pystyssä.

Onko pelkoa, että hallitus ei istuisi koko kautta?

- Ei ainakaan kovin vakavaa.

IS on haastatellut kaikkien hallituspuolueiden neuvottelulähteitä juttua varten ja hyödyntänyt neuvottelujen aikana kertynyttä tietoa. Osa neuvottelijoista ei halunnut palata enää Säätytalon tapahtumiin.