Pohjoinen voitti eikä uutta yhteisvelkaa tule - tällä erää. Suomen pitäisi olla kuitenkin huolissaan valtiontukien kehityksestä, kirjoittaa Soili Semkina.
EU:n odotettu ja ehkä pelättykin suvereniteettirahastoesitys näki päivänvalon keskiviikkona, mutta ehdotus lässähti pannukakuksi. Ei tullut yhteisvelkaa eikä sanottavia varojakaan ja nimikin on muutettu: Euroopan strategisten teknologioiden kehys (STEP), ei rahasto.
EU-komissio rupesi valmistelemaan suvereniteettirahastoa vastapainoksi Yhdysvaltain ilmastotukipaketille IRA:lle, jonka pelätään houkuttelevan vihreän siirtymän investointeja Euroopasta Amerikkaan anteliailla verohelpotuksilla ja muilla tuilla.
Komission uusi ehdotus on perusajatukseltaan samankaltainen eli vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen, mutta paukut ovat huomattavasti odotettua pienemmät. STEP-välineellä rahoitusta ohjataan digi- ja syväteknologian, puhtaan teknologian ja bioteknologian aloille.
Uutta yhteisvelkaa ei oteta, vaan rahoitus kaivetaan vanhoista instrumenteista, kuten elvytyspaketista. Uuden rahan määrä olisi 10 miljardia euroa ja se tulisi EU-budjetin kautta, mikä voisi kasvattaa Suomen jäsenmaksuosuutta, jos EU:n omia maksuja ei kasvateta. Rahoituksesta kiistellään vielä varmasti.
Kiristynyt rahapolitiikkaa ja kasvaneet lainahoitomenot ovat syöneet EU-maiden ruokahalua uusille rahastoille. Toista oli koronavuonna 2020, kun Euroopan yli pyyhkäisi ennennäkemätön epidemia. Rajat sulkeutuivat, ihmiset istuivat kotonaan ja oli herran hallussa, miten kävisi yritysten ja työpaikkojen. Poliittinen hetki oli sopiva ja EU-maat päättivät 750 miljardin euron elvytyspaketista.
"Mitä tapahtuu eri maiden kilpailukyvylle näiden vuosien aikana, kun yhdet maat jatkavat omien yritystensä tukemista ja toiset eivät siihen pysty?"
Nyt Suomen näkemys eli 'ei' yhteisvelalle voitti. Mutta onko se aito voitto? Nimittäin kun yhteisrahasto vesittyy, paine jatkaa valtiontukien höllennyksiä vahvistuu. EU-tasolla päätettiin jatkaa poikkeusta vuoteen 2025 saakka, mutta se ei tarkoita mitään. Mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen, ja komissio kyllä löytää syitä jatkaa poikkeustilaa, kunhan on poliittista painetta.
Suomessa on hyvä tiedostaa, että Ranskassa ja Saksassa on eri mentaliteetti. Suomi pienenä maana ei edes yritä havitella tasavertaista kilpailuasetelmaa USA:ta vastaan. Toisin on EU:n suurimmissa talouksissa. Yritys kilpailla globaalisti on aito eikä omia yrityksiä epäröidä tukea.
Vaarana on sisämarkkinoiden eriarvoistuminen. Mitä tapahtuu eri maiden kilpailukyvylle näiden vuosien aikana, kun yhdet maat jatkavat omien yritystensä tukemista ja toiset eivät siihen pysty?
Uusi pääministeri Petteri Orpo voi huokaista nyt helpotuksesta, mutta Suomen voitto voi muuttua vuosien saatossa katkeransuloiseksi.
LUE SEURAAVAKSI: