Kaisu Suopanki
Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan ja loiveni 1,6 prosenttiyksikköä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Kotitalouksilla oli alkuvuodesta käytettävissä enemmän tuloja loppuvuoteen verrattuna, ja niiden rahoitusvarat kasvoivat 4,5 miljardilla eurolla. Velat kasvoivat puolestaan 2,9 miljardin verran. Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat siis noin 1,7 miljardilla eurolla 176,1 miljardiin. Velkaantumisaste oli maaliskuun lopussa 129,9 prosenttia.
Valtionhallinnon velka kasvoi tammi-maaliskuussa 3,5 miljardia euroa 164,1 miljardiin euroon. Velkaa kasvatti erityisesti pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta, joka kasvoi 6,2 miljardia euroa. Samalla lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta kutistui 2,3 miljardia euroa. Lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen kanta pieneni yhteensä 0,2 miljardia euroa.
Paikallishallintosektorin velka pieneni miljardin verran, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Vuoden alusta lähtien sektori sisältää tiedot muiden paikallisaluehallintoon kuuluvien yksiköiden lisäksi hyvinvointialuehallinnosta.
Myös sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,4 miljardia euroa 3,5 miljardiin euroon.
Suomalaisilla asuntovelallisilla oli viime vuonna noin 7 prosenttia vähemmän velkaa asuntokuntaa kohden kuin vuotta aiemmin. Muutos koski niin kaikkia velkoja kuin asuntovelkaa.
Asuntokunnilla oli viime vuoden lopussa 137 miljardia euroa velkaa, josta suurin osa oli asuntovelkaa. Velkamäärä kääntyi laskuun niin reaalisilla kuin nimellisillä euroilla.
Asuntovelkaa ottaneilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 110 000 euroa. Asuntovelkaa oli viime vuonna lähes joka kolmannella koko maan asuntokunnista.
Maakunnittain suurimmat asuntovelat olivat Uudellamaalla, jossa asuntovelat olivat keskimäärin 150 700 euroa asuntokuntaa kohden. Toiseksi eniten velkaa oli ahvenanmaalaisilla, joilla asuntovelkaa oli keskimäärin 130 100 euroa.