Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Muotoilijalegenda Yrjö Kukkapuron, 90, menestys alkoi Karuselli-tuolista. Nyt hän yrittää tottua siihen, ettei Irmeli-puoliso ole enää rinnalla heidän ateljeetalossaan, joka sekin hätkähdyttää omaperäisyydellään.
Muotoilijalegenda Yrjö Kukkapuron kevät ei ollut ihan kevyt. Syynä ei ollut uusien huonekalujen suunnitteleminen, vaan runsas huomio, mikä alkoi maaliskuussa taidemuseo Emman näyttelyn avajaisista, jossa oli 830 vierasta. Huhtikuussa maestro täytti 90 vuotta.
Kukkapuron huikea ura on esillä Espoon modernin taiteen museo Emmassa tammikuuhun 2024 asti. Taikahuone-näyttely on museon päänäyttely. Itse Kukkapuro viihtyy nyt kotonaan. Hän tekee edelleen töitä jonkin verran assistentti apunaan, muita vaihtoehtoja hän ei halua edes ajatella.
-?Päivät menevät hämmästellessä, mitä kaikkea eteen tulee, Kukkapuro sanoo muotoilijan työstään, jossa voi jatkuvasti yllättää itsensäkin.
Kuva: Marienka Pakaslahti
Kotisi aarteet 4 -erikoislehti on nyt saatavilla lehtipisteissä rajoitetun ajan.
Hämmästeltävää Kukkapuro on antanut muillekin. Hänen 1968 valmistunut ateljeetalonsakin herätti aikoinaan suurta mielenkiintoa ulkomailla asti. Vieläkin talo hätkähdyttää, siinä ei ole mitään tavanomaista.
Talon purjemainen betonikatto näyttää siltä, kuin se voisi lähteä milloin vain lentoon. Mutta paikallaan se on pysynyt, betoni ei yleensä lentele.
Kukkapuro suunnitteli talon Eero Paloheimon kanssa. Paheksuntaa rakennus ei herättänyt, mutta on sitä kutsuttu muun muassa avaruusasemaksi, ufoksi ja bensa-asemaksi.
-?Rakennusvaiheessa otin irti kaikki rahat, mitkä sain, siinä jäivät verolaputkin hoitamatta. Kun soitin verotoimistoon, virkailija sanoi yllättäen: "Herranen aika, upea juttu, laitan kaksi vuotta maksuaikaa", Kukkapuro muistelee naureskellen.
Yrjö Kukkapuro keräämässä tammenterhoja ateljee-talonsa katolta vuonna 2011 otetussa kuvassa. Kuva: Lauri Rotko
Ateljeen vapaana seisova keittiö oli aikaansa edellä. Kuva: Ville Männikkö
Kukkapuron suunnittelema pahvinen säilytysjärjestelmä ja hänen oma työpisteensä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Sisällä talossa on työpöytiä, tuoleja, kirjoja sekä tauluja, joista suurin osa on Yrjö Kukkapuron puolison Irmeli Kukkapuron tekemiä. Taidegraafikko Irmeli Kukkapuro kuoli vuosi sitten kesällä. Hoitolaitoksessa hän joutui olemaan vain lyhyen aikaa muistisairautensa takia.
Talo rakennettiin Irmeli Kukkapuron isän omistamalle tontille, jonka tytär myöhemmin peri.
1993 viereen nousi asuintalo, jossa tällä hetkellä asuvat osan aikaa myös tytär Isa Kukkapuro puolisonsa Henrik Enbomin kanssa.
-?Jos Isa ei enää katso perääni, onhan tuolla taloja, mihin minut voi laittaa, Kukkapuro toteaa viitaten palvelutaloihin.
Suunnittelijan tytär, Isa Kukkapuro-Enbom, hoitaa nykyään kuraattorin tehtäviä Studio Kukkapurossa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Kun perhe asui ateljeetalossa, kukaan ei ollut omassa huoneessaan, sillä väliseiniä talossa ei ole. Kummastusta herätti myös outo keittiösaareke, joka oli luultavasti ensimmäinen Suomessa.
-?Johonkin nurkkaan mentiin sitten aina nukkumaan. Ykän ja Irmelin ajatus oli, että asutaan työpaikalla, eikä että tehdään töitä kotona. Se oli heille tärkeä ajatus, Isa Kukkapuro kertoo.
Isa Kukkapuro on nykyään kuraattorina Studio Kukkapurossa ja hoitaa käytännön asiat yhdessä puolisonsa kanssa. Hänet tunnetaan myös muotisuunnittelijana ja toimittajana.
Yrjö Kukkapuro on ollut mestari ennen kaikkea tuolien muotoilussa, eikä hänen ateljeetalossaankaan ole ainakaan pulaa tuoleista.
Tutun näköinen on Moderno-tuoli, jonka Kukkapuro suunnitteli jo 1956. Tuolia on runsaasti julkisissa tiloissa. Voi sanoa, että lähes kaikki suomalaiset ovat istuneet jossakin Yrjö Kukkapuron suunnittelemassa tuolissa, sillä niitä on muun muassa teattereissa, sairaaloissa ja pankeissa.
Hyväkään tuoli ei mene aina heti tuotantoon. 1959 suunniteltu Triennale-tuoli otettiin tuotantoon vasta vuosi sitten. Tuolin leveälle käsinojalle saa vaikka läppärin tai kahvikupin.
Tuntuu kuin Kukkapuro olisi osannut nähdä tulevaisuuden tarkkaan etukäteen esimerkiksi Triennale-tuolia tehdessään, mutta eipä hän tietenkään voinut aavistaa, että jonakin päivänä käsinojalla voi olla kannettava tietokone.
Kukkapuron hittejä ovat muun muassa Ateljee-sohvaryhmä, Experiment-huonekalusarja, Remmi-tuoli, Saturnus-tuoli.
Kukkapuron vuonna 2008 suunnittelema Ruudukko-tuoli. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Uniikkeja Nelonen-tuoleja Kukkapuron ateljeessa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Karuselli ja rahi vuodelta 1975. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Läpimurron Kukkapuro teki 1964 Karuselli-tuolillaan, joka tehtiin lasikuituvahvisteisesta polyesteristä ja verhoiltiin nahalla. Verhoilussa on käytetty kangastakin, mutta nahka on pysynyt suosituimpana, koska se on kestävin.
Karusellin hinta on nyt noin 10?000 euroa. Vanhemmat Karusellit maksavat 2?500-5?000 euroa. Tuoli on vaikea verhoiltava, joten verhoilua kaipaava kierrätystuoli saattaa tulla sekin varsin hintavaksi.
-?Se on menestynyt kaupallisesti ja olen itse ollut siihen tyytyväinen, Kukkapuro toteaa menestystuolistaan.
On harhaluulo, että kansainvälisesti tunnettu muotoilija tekisi aina menestystuotteita. Nimellä on toki vaikutusta, mutta kuluttajien mieltymykset eivät ole aina arvattavissa.
-?Suuri osa on ollut sellaisia, jotka eivät ole myyneet hyvin, mutta en osaa ajatella, että ne eivät olisi hyviä, Kukkapuro miettii.
- Suunnittelu on tiedettä, ei taiteilemista, Yrjö Kukkapuro toteaa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Kukkapurolle tuolit ovat kuin lapsia, jotka ovat rakkaita riippumatta siitä, miten he menestyvät maailmalla - tai ovat menestymättä.
Karusellin syntyminen alkoi, kun Kukkapuro kuunteli Ateneumissa sisustusarkkitehti Olli Borgin luentoa. Borgin viesti oli, että tuolin pitää olla terveellinen. Kukkapuro tajusi sillä hetkellä, mitkä ovat tärkeimmät seikat tuolia muotoiltaessa: ristiselkätuki, istuimen syvyys, istuimen ja selkänojan kulma, käsinojat.
Karusellin suunnittelun Kukkapuro aloitti litistämällä kanaverkkoa omaa vartaloaan vasten. Muotoa hän alkoi hioa kanaverkosta ja kipsiä veistämällä. Homma kesti vuoden. Kallista lasikuitua hän sai hankittua vasta, kun siihen oli rahaa.
Karuselli-tuolin suunnittelun Kukkapuro aloitti litistämällä kanaverkkoa omaa vartaloaan vasten. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
"Minulla on huonekalusuunnittelijan vartalo, lyhyet jalat ja pitkä selkä", Kukkapuro on sanonut.
Mutta ei hän tietenkään tuoleja suunnittele vain itsensä kokoisille. Koska Irmeli-puoliso oli huomattavasti pienempää kokoa, hän sai testata jatkuvasti tuoleja jo suunnitteluvaiheessa.
Karuselli julkistettiin Kölnin huonekalumessuilla 1965. Huomio oli iso ja muun muassa presidentti Urho Kekkonen hankki tv-tuolikseen Karusellin.
Kukkapurolle ovat olleet ominaista tiukka muodon hallinta ja harkitut yksityiskohdat. Ihmisvartaloon hän on perehtynyt lähes lääkärin tarkkuudella.
-?Suunnittelu on tiedettä, ei taiteilemista. Koska tuoli pitää soveltaa ihmisen vartaloon, siitä tulee eläimen näköinen otus, Kukkapuro toteaa.
Ei ole samantekevää millaisessa tuolissa istumme. Vaikka tuoli näyttäisi huippudesignilta, se ei välttämättä sovi istumiseen. Tuoli saattaa aluksi jopa tuntua hyvältä istuessa, mutta aiheuttaa silti terveydellisiä ongelmia.
-?On paljon huolimattomasti tehtyjä tuoleja. Jos vaikka selkänoja on tehty väärin, se voi venyttää selkänikamia. Iskias on yleinen häiriö, joka tulee vääriin tehdyistä tuoleista, Kukkapuro kertoo.
Ergonomiaan kyllä panostetaan nykyään enemmän kuin ennen, jolloin tuolit saattoivat olla taiteellisesti hätkähdyttäviä, mutta eivät täyttäneet todellista tehtäväänsä. Silti vieläkin syntyy tuoleja, joissa keho ei ainakaan lepää.
Kukkapuro ei tiedä tarkkaa määrää, miten monta tuolia ja sohvaa hän on suunnitellut, luultavasti niitä on pari sataa.
Läpimurron Kukkapuro teki samoihin aikoihin kuin Eero Aarnio, he ovat myös ikätovereita. Mutta kilpailijana he eivät toisiaan koe. He ovat muotoilijoina erilaisia, eikä heidän ammattikunnassaan ole kateutta, vaan ollaan aidosti yhteisöllisiä.
1970-luvulla Kukkapuro oli Taideteollisen korkeakoulun professorina ja rehtorina. Nyt hänen oppilaansa ovat jo seitsemänkymppisiä. Nuorimmat nykysuunnittelijat ovat heidän lastenlastensa ikäisiä.
Yrjö Kukkapuron luonnosvihko vuodelta 1980. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Yrjö Kukkapuron luonnos pinottavaksi tuoliksi, 1:1-koossa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Seinällä Kukkapuron retrospektiivisen näyttelyn juliste ja ABS-muovinen Saturnus C-istuinaihio. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Suunnittelijan itsensä tekemä värimalli 1980-luvun luonnosvihkon sivulta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Luonnoksia postmoderneja tuoleja varten vuodelta 1982. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Huonekalusuunnittelun kivijalkana on nyt ekologisuus. Kukkapurolle siinä ei ole varsinaisesti mitään uutta, sillä hänen tekemisiinsä ovat vaikuttaneet aina ergonomia, estetiikka ja ekologisuus.
Kukkapuro teki muovi- ja lasikuitutuoleja 1973 asti, jolloin hän vaihtoi päämateriaalikseen koivuvanerin. Siinäkin ratkaisussaan Kukkapuro oli edellä aikaansa.
-?Kun 70-luvun alussa tuli öljykriisi, lasikuitu ja muovi joutuivat vastahankaan, mutta ei kukaan silti moittinut niiden käyttämistä ekologisista syistä. Lopetin kuitenkin muovin käytön ja aloin puristaa muotteja vanerista, hän kertoo.
Karusellia ei sentään alettu tehdä vanerista, sillä sen kuuluu näyttää juuri sellaiselta, mitä se oli syntyessään.
Myös maailmalla tunnetaan Kukkapuro. Kiinassa on tehty hänen muotoilustaan yli sata väitöskirjaa. Hänen arvostuksensa muotoilijana on siellä huikea, mutta toki hänet tunnetaan monessa muussakin maassa.
Yrjö ja Irmeli Kukkapuro vuonna 1984. Kuva: Pirkko Lecorre
Suurin elämänmuutos Kukkapurolle tapahtui, kun Irmeli-puoliso kuoli vuosi sitten. He olivat tehneet vuosikymmeniä töitään rinnakkain samassa tilassa. Toiselta saatu kannustus oli sekin arvokasta.
-?Me elimme yhdessä samaa elämää. Minä kehittelin prototyyppejäni, hän teki työtään talon toisessa päässä, Kukkapuro kertoo.
Viimeisinä aikoinaankin Irmeli Kukkapuro piti kynää kädessään, mutta paperille ei enää syntynyt viivaakaan.
Yrjö ja Irmeli Kukkapuron rakkaustarina alkoi Ateneumin käytävällä. Elävän mallin piirustusta he opiskelivat samassa salissa.
-?Kerran Irmeli istui siellä ikkunalaudalla, kun mie ihmettelin, miten löytäisin Helsingin kirjastoon. Hän lähti oppaaksi sillä seurauksella, että käveltiin yhdessä loppuun asti, Kukkapuro kertoo.
Kirjaston sijaintia Kukkapuro ei tiennyt, sillä hän oli tullut Helsinkiin Imatralta, jonne perhe muutti Viipurista juuri ennen sodan alkamista. Ihmeellistä on, että samoilla Säiniön seudun mailla syntyi muitakin muotoilun kärkinimiä: graafikko Erik Bruun, tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen ja lasitaiteilija Oiva Toikka.
Kun Isa syntyi, hänet otettiin mukaan Ateneumiin, jossa hän isänsä mukaan "kuppelehti jossakin pöydän alla".
Ateljeesta löytyy myös Yrjö Kukkapuron vaimon Irmeli Kukkapuron työpiste. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Irmelin Taidetuoli, 2022-23, lentokonevaneri ja Irmeli Kukkapuron originaaligrafiikkaa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Taikahuone-näyttelyssä tulee esille, miten iso vaikuttaja Kukkapurolle on ollut moderni ja postmoderni taide. Mutta eniten häntä on inspiroinut Irmeli Kukkapuro, joten puolisonkin töitä on näyttelyssä.
-?Irmelin osuus työssäni oli ratkaisevaa, Kukkapuro sanoo.
Haastattelua tehdessäni istun keinutuolissa, joka tuntuu lähes hellivän vartaloa. Keinuntakin on juuri sopiva: ei liian hidas, eikä liian vauhdikas.
-?Tein tuon Irmelille, kun hän halusi keinutuolin, Kukkapuro kertoo A 500 -keinutuolin syntyvaiheesta 1980-luvulla.
Kukkapuron työtä on helpottanut se, että taustajoukko eli valmistaja on pysynyt yli 60 vuotta samana. Stressistä hän ei mainitse sanallakaan, ehkä sellaista outoutta ei ole edes ollut.
-?Tämä on sellaista päivittäin tapahtuvaa hiljaista kehittelyä. Samaa puuhaa tämä on, oli arki tai viikonloppu. Ei ole ollut ajatusta, että pitäisi pyrkiä siihen tai tähän, Kukkapuro hymähtää.
Yrjö Kukkapuron töitä esittelevä Taikahuone-näyttely on avoinna Emma-museossa, Espoossa, tammikuun 2024 loppuun. Kuva: Paula Virta
Ateljeetalokaan ei ole enää nuori. Talo tarvitsisi muun muassa uudet ikkunat, joiden hinta tulee olemaan huikea. Mutta se on varma, että talo ei mihinkään katoa, kuten eivät häviä Kukkapuron suunnittelemat huonekalutkaan.
-?Ehkä talosta tulee aikanaan kotimuseo. Haaveilen, että se palvelisi muotoilun, arkkitehtuurin ja kuvataiteen yhteisenä tilana, Isa Kukkapuro kertoo.
Yrjö Kukkapuron ikävä on nyt kova, eikä kukaan meistä nuorene, mutta hän sanoo pärjäävänsä. Isasta on iso apu, samoin assistentista, joka tekee piirrokset tietokoneella.
-?En itse piirrä enää, käytän kepukoita suunnittelussa. Mutta näen edelleen ilman laseja, enkä tarvitse kuulokojetta, sormetkin toimivat. Ehkä mie muutaman vuoden voin vielä kehitellä protoja, Kukkapuro sanoo hymyillen.
Kuka?
Professori, sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro työskentelee Haimo Oy:n tehtaassa vuonna 1975. Kuva: Hans Paul
Ammatti: Muotoilija, sisustusarkkitehti.
Ikä: 90.
Saavutuksia: Valtion taideteollisuuspalkinto 1970, Pro Finlandia -palkinto 1983, Kaj Franck muotoilupalkinto 1995, Honorary Royal Designer for Industry 2002, Suomi-palkinto 2017. Taideteollinen korkeakoulu promovoi kunniatohtoriksi 2001. Nuxin ja Nanjingin yliopistojen kunniatohtori.
Taideteollisessa oppilaitoksessa 1954-1957. Sisustusarkkitehdiksi 1958. Taideteollisen korkeakoulun professorina 1974-1980 ja rehtorina 1978-1980. On ollut pääsuunnittelijana Avarte Oy: ssä ja Haimi Oy: ssä. Tällä hetkellä useita yhteistyökumppaneita.
TetraSys Oy.