Ilkka Hemmilä
Eduskunnan puhemieheksi on valittu perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kymmenien protestiäänten saattelemana. Halla-aho sai eduskunnan täysistunnossa suoritetussa suljetussa lippuvaalissa 134 ääntä.
Vaalissa annettiin myös 28 tyhjää ääntä. RKP:n Eva Biaudet sai yhdeksän ääntä ja perussuomalaisten Juho Eerola kahdeksan ääntä. Viisi edustajaa sai kukin yhden äänen. Neljä ääntä hylättiin.
Vaikka yksittäiset hajaäänet ovat tyypillisiä puhemiehen vaalissa, edellisissä puhemiesten valinnoissa niitä on ollut selvästi vähemmän. Nyt muita, tyhjiä tai hylättyjä ääniä oli yhteensä 54 kappaletta.
Sen sijaan varapuhemieheksi valittu Paula Risikko (kok.) sai 177 ääntä, kun taas muita ääniä tai tyhjiä ääniä annettiin yhteensä viisi kappaletta. Toisena varapuhemiehenä jatkoi Tarja Filatov (sd.) ilman äänestystä.
Eduskunnan puhemiehen tehtävä on perinteisesti jyvitetty toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle, ja äänimäärän perusteella Halla-aho sai odotetusti tukea myös oppositiopuolueiden puolelta. Ennen vaalia keskustan eduskuntaryhmä kertoi vakiintuneen tavan mukaisesti tukevansa suurimpien eduskuntaryhmien ehdokkaita puhemiehistöön.
Hallituspuolueilla on yhteensä 109 kansanedustajaa. Täysistunnoissa puhemies ei osallistu äänestyksiin.
Eduskunnalle antamassaan tervehdyksessä Halla-aho puhui kansanedustajien koskemattomuuden ja laajan puheoikeuden puolesta.
- Nämä ovat vahvoja, perusteltuja ja moniarvoisen demokratian kannalta välttämättömiä oikeuksia, ja niitä tulen puhemiehenä puolustamaan jokaisen edustajan kohdalla, Halla-aho sanoi.
Halla-aho kommentoi asiaa jo sunnuntaina STT:lle. Hän viittasi perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään saamaan kritiikkiin "erittäin arvottomana näytelmänä". Hän myös katsoi, että edustajilta edellytetty kunnioittava puhetapa koskee ennen kaikkea tapaa, jolla kansanedustajat puhuvat toisilleen istuntosalissa.
Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin eduskunnan täysistunnossa kesällä 2019. Valtakunnansyyttäjä pyysi eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta eduskunnan riittävä enemmistö ei kuitenkaan myöntänyt lupaa syytesuojan poistamiseksi.
- Kansa asettaa edustajaa koskevat standardit, Halla-aho sanoi eduskunnalle keskiviikkona.
Puhemiehen valinta meni hetkellisesti solmuun jo toista kertaa tänä vuonna.
Viitteitä ongelmista saatiin, kun neljän kansanedustajan tekemä ääntenlaskenta venyi. Nämä kävivät lipukkeita läpi moneen kertaan ja joutuivat turvautumaan eduskunnan virkailijoiden apuun.
Lopulta istuntoa johtanut Tarja Filatov (sd.) joutui ilmoittamaan, että äänestyslippujen määrä ei täsmää äänestäneiden määrään ja äänestys joudutaan uusimaan. Uusi äänestys aloitettiin välittömästi.
Sama tapahtui aiemmin tämä vuonna, kun Filatov valittiin eduskuntavaalien jälkeen toiseksi varapuhemieheksi.
Silloin lippuja löytyi yksi vähemmän kuin äänestäneitä. Lopulta selvisi, että RKP:n edustajan Mikko Ollikaisen äänestyslipuke oli jäänyt vahingossa tämän pöydälle.
Nyt Filatov kehotti edustajia varmistamaan, että nämä jättävät vain yhden lipun uurnaan. Tämä viittaisi siihen, että uurnasta kenties löytyi ylimääräisiä lippuja.
Halla-aho, 52, on filosofian tohtori, kolmannen kauden kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko. Hän tuli 2000-luvulla tunnetuksi maahanmuuttokriittisestä Scripta-blogistaan.
Halla-aho liittyi perussuomalaisiin vuonna 2010. Sitä ennen hän oli ollut jo kerran sitoutumattomana ehdokkaana puolueen listalla niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa.
Kesällä 2012 korkein oikeus linjasi, että Halla-aho oli syyllistynyt uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Perussuomalaisia hän johti kahden kauden ajan vuodet 2017-2021. Hänen nousunsa Timo Soinin seuraajaksi johti puolueen eduskuntaryhmän jakaantumiseen. Halla-ahon johdolla puolue palautti oppositiossa kannatuksensa seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä.
Eduskunnassa Halla-aho on aiemmin johtanut hallinto- ja ulkoasiainvaliokuntia. Hänen nimensä on ollut esillä perussuomalaisten mahdollisena presidenttiehdokkaana.