Vuodesta 2004 jaettuun, jopa Nobeliin verrattuun Millennium-palkintoon on käytetty joka toinen vuosi miljoona euroa valtion varoja.
Petteri Orpon hallituksen leikkauslistalla on mukana vuodesta 2004 alkaen joka toinen vuosi jaettu Millennium-teknologiapalkinto. Palkintoa pidetään Euroopan merkittävimpänä teknologiapalkintona. Sitä on oman alansa kunnianosoituksena verrattu Nobel-palkintoihin. Palkintosumma, miljoona euroa, on alusta alkaen tullut valtion varoista, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) budjetista.
Sen sijaan kaikki muut palkinnosta aiheutuvat kulut, kuten siihen liittyvä viestintä, on rahoitettu palkintoa hallinnoivan Tekniikan Akatemia -säätiön (TAF) sekä palkinnon kumppanien varoista. Palkinnon kumppaneita ovat kaikki suomalaiset yliopistot sekä lukuisia yrityksiä, myös Uutta Suomea julkaiseva Alma Talent.
Hallitusohjelman liitteessä sivulla 230 kohdassa "Kestävää kasvupolitiikkaa edistävät toimijat" todetaan yksiselitteisesti: "Alennetaan yhteisöjen (mm. Standardointitoiminta) rahoitusta ja lakkautetaan Millennium-palkinto."
Kohdan budjettisäästöiksi on merkitty joka toinen vuosi kaksi miljoonaa ja joka toinen vuosi kolme miljoonaa euroa. Vuodelle 2024, jolloin palkinto olisi pitänyt jakaa seuraavan kerran, säästöksi on merkitty kolme miljoonaa, mikä täsmää ylimääräiseen miljoonan euron leikkaukseen esimerkiksi seuraavaan vuoteen verrattuna.
TAFin hallituksen puheenjohtaja, avaruusfysiikan professori Minna Palmroth kertoo lakkautuspäätöksen tulleen täytenä yllätyksenä säätiön hallitukselle.
"Meillä on säätiön hallituksessa myös valtion korkeita virkamiehiä. Kun kukaan meistä ei tiennyt päätöksestä mitään, se antaisi olettaa, että leikkauspäätös on tehty sillä tavalla pienessä piirissä, että ei ole huudeltu kenellekään", Palmroth sanoo.
TAFin hallitukseen kuuluvat muun muassa TEMin osastopäällikkö Ilona Lundström ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
Seuraavan palkinnon myöntämispäiväksi oli jo päätetty 30. lokakuuta 2024. Nyt on käynnissä nimeämis- eli nominaatiokierros, jossa maailman merkittävimmiltä yliopistoilta ja teknologiayrityksiltä pyydetään ehdotuksia palkinnon saajaksi.
"Näitä nimeämispyyntöjä lähtee tuhansia. Ehdotuksia on myös tullut erittäin paljon, jo enemmän kuin viime kierroksella", Palmroth kertoo.
Sen jälkeen kokoontuisi lähinnä suomalaisten yliopistojen ja yritysten edustajista koostuva esivalintaraati, ja tämän jälkeen kansainvälinen valintaraati, joka ehdottaa palkinnon saajaa TAFin hallitukselle.
Kummankin vaiheen raatien jäsenet ovat työskennelleet pro bono eli ilman erillistä korvausta. TAFin hallitus päättää palkinnon saajan kansainvälisen raadin ehdotuksen pohjalta.
"Jos meidän täytyy nyt ruveta peruuttamaan kesken kierroksen, niin sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy viestiä nimeämisiä tekeville huippuyliopistoille, yrityksille ja kansainväliselle valintaraadille, että nyt sori nyt vaan, mutta ei olekaan palkintorahoja", Palmroth toteaa.
"En keksi mitään asiaa, joka olisi yhtä nolo ja yhtä paha mainehaitta ja joka vaikuttaa nopeammin ja jolla on laajempi vaikutus. Se tosiaan lähtee koko maailman kaikkiin tärkeimpiin yliopistoihin, niiden johdolle ja koko maailman kaikkien tärkeimpien teknologiayritysten johdolle, että Suomi ei enää laita rahaa tähän palkintoon."
Hän arvelee, että ne hallitusneuvottelijat, jotka päättivät asian, ovat tuskin ottaneet asiaa huomioon.
"Kyllä päätösten vaikutukset täytyisi olla näillä hallitusneuvottelijoilla pikkusen paremmin tiedossa."
"Palkinnon peruminen nyt tarkoittaisi, että palkinto tulisi olemaan kuopattu sitten. Mainehaittahan on tapahtunut jo, joten jos sen yrittää tämän jälkeen vielä vetää ylös, niin en usko, että kansainväliset piirit kauheasti enää siihen sen jälkeen uskovat."
Palmroth näkee, että Twitter-keskustelun perusteella hiljainen enemmistö on kauhistunut palkinnon lakkauttamisesta.
"Mutta äänekkäästä vähemmistöstä kuultaa taustalta semmoinen, että eliitin ei tarvitse juhlia tätä enempää. Sehän ei välttämättä suomalaiselle eliitinvastaiselle porukalle näy täällä kotimaassa, että mikä se palkinnon vaikuttavuus on kansainvälisesti."
"En tiedä, pystyykö sille edes laskemaan arvoa, että vaikutusvaltaiset henkilöt, kuten www:n kehittäjä tai juurikin dna:n nopean sekvensoinnin kehittäjä tulevat Suomeen, ovat sitoutuneita Suomeen, tapaavat suomalaisia päättäjiä, tutkijoita ja teknologiayrittäjiä. Tässähän on ihan valtava mainearvo. Ja mikä arvo on sillä, että nämä ihmiset tapaavat toisensa."
Palmroth huomauttaa, että dna:n nopean sekvensoinnin kehittäminen, josta Millennium-palkinto myönnettiin toissa kerralla, mahdollisti esimerkiksi koronavirusrokotteiden nopean kehittämisen. Viime kerralla, lokakuussa 2022, palkinto myönnettiin tehokkaan perc-aurinkokennon kehittäjälle.