Julkisoikeuden professorin mukaan on ongelmallista, että hallitusohjelmaan kirjataan löysiä tavoitteita. Hän pitää Suomen Pankin reagointia poikkeuksellisena.
Uusi ulkoministeri, kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen puolustaa kohua herättänyttä, hallitusohjelmaan kirjattua keskuspankkilausuntoa.
Hallitusohjelmassa lukee, että "hallitus seuraa ja pyrkii hallitsemaan Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta valtiolle muodostuvaa rahoitusriskiä."
Suomen Pankin mukaan kirjaukset ovat ongelmallisia keskuspankin "itsenäisyyden ja riippumattomuuden kannalta".
Pääjohtaja Olli Rehn kertoi Helsingin Sanomille kirjoittaneensa aiheesta hallituksen muodostajalle Petteri Orpolle (kok).
Valtonen veti hallitusneuvotteluissa EU-politiikan neuvotteluryhmää. Nyt hän sanoo Uudelle Suomelle, että Euroopan keskuspankkia sitoo no bail out -sääntö lähtökohtaisesti jo artiklan 123 mukaisesti.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikloissa on määritelty unionin toimivallan rajat.
"Eurojärjestelmän systeemiriskiä voi ja pitää hallita ensisijaisesti muuten kuin keskuspankin itsenäisyyteen puuttumalla, esimerkiksi pankki- ja pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamisen kautta. Uuden hallituksen tarkoitus ei ole puuttua keskuspankin itsenäisyyteen", Valtonen viestittää.
"Mahdolliset Suomen Pankin kautta valtiolle muodostuvat rahoitusriskit on tiedostettava. Valtioneuvoston on huomioitava riski mahdollisesta kasvavasta rahoitusvastuusta (vähenevistä tuloutuksista). Eduskunnan pankkivaltuusto valvoo Suomen Pankin toimintaa", Valtonen sanoo.
No bail out -säännöllä viitataan siihen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot eivät ota vastatakseen toisten jäsenvaltioiden taloudellisia sitoumuksia.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan on ongelmallista, että hallitusohjelmaan kirjataan löysiä tavoitteita.
"Kun aletaan panna hallitusohjelmaa täytäntöön, alkaa paljastua, että yksi jos toinenkin asia on valtiosääntöoikeudellisesti hankala toteuttaa tai toteuttamiskelvoton", Voutilainen sanoo.
Hänen mukaansa on huomioitava, että Suomen Pankki on eduskunnan ohjauksessa ja valvonnassa oleva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos.
"Eduskunnassa suhtaudutaan hyvin nuivasti siihen, että valtioneuvosto ylipäätään osallistuu Suomen Pankin ohjaukseen", Voutilainen kertoo.
"Voisi sanoa, että Suomen Pankki on eduskunnan pankki", hän lisää.
Keskuspankin mandaatin muuttaminen vaatii EU:n perussopimusten avaamisen, mitä Suomi on tähän asti vastustanut kynsin ja hampain. Voutilainen sanoo, että keskuspankin asema on määritelty EU-oikeudellisesti.
"Eihän valtioneuvosto voi lähteä muuttamaan EU-oikeudellista sääntelyä."
Hän pitää Suomen Pankin reagoinnin nopeutta hallitusohjelmaan poikkeuksellisena.
"En muista, että aiemmin viranomainen olisi reagoinut tällä tavalla kirjelmöimällä hallitusohjelmaan. Tämä on mielestäni poikkeuksellista. Mutta sinällään aiheellista kiinnittää jo tässä vaiheessa huomiota, jos kirjaus aiheuttaa tällaista tulkinnallisuutta. On hyvä tiedostaa jo alkuvaiheessa, että ohjelmassa on ongelmallisia kirjauksia", Voutilainen sanoo.
Hallitusohjelman kohdassa 9.1 todetaan näin:
"Hallitus seuraa ja pyrkii hallitsemaan Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta valtiolle muodostuvaa rahoitusriskiä. Suomi ajaa no bailout -säännön toteutumista myös Euroopan keskuspankin tasolla. Suomi ajaa toimia, joilla rajataan eurojärjestelmän systeemiriskiä. Suomi edistää pääomamarkkinaunionia ja pankkiunionin saattamista loppuun niin, ettei se lisää Suomen ja suomalaisen pankkijärjestelmän yhteisvastuuta."
Suomen Pankin mukaan hallitusohjelman kohdan 9.1 kirjaukset ovat ongelmallisia keskuspankin itsenäisyyden ja riippumattomuuden kannalta.
Hallitusneuvotteluissa EU-politiikan neuvotteluryhmää vetänyt Elina Valtonen (kok) perustelee kirjausta sanomalla, että Suomen Pankin kautta valtiolle muodostuvat rahoitusriskit on tiedostettava.