Hannu Toivonen
Mustikan kukkia on ollut monin paikoin runsaasti, mutta lopullinen mustikkasato on vielä hämärän peitossa, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Satoa saattavat heikentää kesäkuun alussa laajoilla alueilla esiintyneet hallayöt, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola.
Tilannetta on vaikea ennustaa, koska mustikan raakileista ei ole vielä havaintoja viileän alkukesän takia.
Lopulliseen mustikkasatoon vaikuttavat erityisesti kukinnan ja pölytyksen onnistuminen.
- Kesäkuun alussa laajoilla alueilla esiintynyt halla mietityttää. Jos mentiin reilusti hallan puolelle, hallanaroilla alueilla olevat mustikan kukat kyllä vaurioituivat, Peltola sanoo STT:lle.
Yleensä Luke julkaisee ennusteen luonnonvaraisten marjojen sadosta ennen juhannusta. Tänä vuonna ennusteen julkaisu siirtyy viileän alkukesän takia juhannuksen jälkeiselle viikolle.
Puolukka- ja hillasadosta ei pysty Peltolan mukaan sanomaan vielä juuri mitään.
- Näyttää siltä, että alkukesän hallayöt eivät vaikuttaneet puolukkaan, koska puolukka ei kukkinut vielä silloin juuri missään.
Hilla on alavien kasvupaikkojensa takia arempi hallalle kuin mustikka ja puolukka. Hallan vaikutuksia hillaan on Peltolan mukaan vaikea arvioida.
Lapissa hillat välttyivät monin paikoin hallalta, koska ne eivät kukkineet vielä alkukesästä.
- Koillismaalla ja Kainuussa hilla ehti monin paikoin aloittaa kukinnan kesäkuun alussa, joten halla on tehnyt siellä varmasti tuhoja.
Tulevien viikkojen säällä on suuri vaikutus lopullisiin marjasatoihin. Erityisesti mustikkasadon kannalta sateiden lisääntyminen olisi Peltolan mukaan suotavaa.
Jos kuivat säät jatkuvat useita viikkoja, mustikan marjakoko pienenee. Kova kuivuus voi aiheuttaa jopa marjojen tippumista varvuista.
- Puolukka kestää kuivuutta huomattavasti mustikkaa paremmin. Hillan kasvupaikoilla soilla kosteutta kyllä riittää, joten pitää olla todella kuivaa ennen kuin hilla alkaa kärsiä.
Pölytyksen onnistumiseen lämpötilalla on suuri merkitys, koska mustikka, puolukka ja hilla ovat hyönteispölytteisiä. Pölyttäjät ovat vähemmän aktiivisia kylmällä säällä, Peltola sanoo.
Lämpötila vaikuttaa erityisesti hillan pölytykseen.
- Puolukkaa ja mustikkaa pölyttävät lähinnä kimalaiset, jotka ovat vahvoja lentäjiä. Hillan kukkia pölyttävät puolestaan enimmäkseen kärpäset, kuten kukkakärpäset, jotka ovat arempia. Ne jättävät lentoreissut tekemättä, jos on kylmää, tuulista ja sateista.
Peltola arvioi, että Etelä-Suomessa ensimmäiset mustikat ovat kypsiä poimittaviksi heinäkuun alussa. Pohjois-Suomessa satokausi alkaa lämpötiloista riippuen noin muutama viikko myöhemmin.
Puolukkasato kypsyy puolestaan elo-syyskuun paikkeilla. Hilla kannattaa alkaa hakea Peltolan mukaan heinäkuun puolenvälin aikaan.
- Hillaa päästään poimimaan lähinnä Pohjois-Suomessa, koska siellä on vielä jäljellä hillan kasvupaikkoja. Etelä-Suomen hillasuot on pitkälti ojitettu.
Peltolalla on pari vinkkiä mustikan etsintään. Marjoja kannattaa hänen mukaansa etsiä paikoista, jotka eivät ole arkoja hallalle. Esimerkiksi painanteissa ja alavilla mailla halla on voinut verottaa mustikkasatoa.
Rinteet ovat puolestaan alttiita kuivuudelle. Pahimmassa tapauksessa sekä painanteiden ja rinteiden mustikkasadot kärsivät, jos hallanaroilla alueilla on pitkään kuivaa.
- Kävi säiden suhteen niin tai näin, marjoja tulee aina jonnekin. Ahkeralla poimijalla eivät jää sangot koskaan tyhjiksi.