Mikko Gustafsson
Vain kestävä ja oikeudenmukainen rauha Ukrainassa voi luoda perustan tulevaisuudelle, jossa kansainvälisen oikeuden normeja noudatetaan ja jossa suuret eivät katso oikeudekseen alistaa pieniä. Näin linjasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelujen avajaispuheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistö, joka isännöi keskusteluja viimeistä kertaa.
Kultaranta-keskustelut järjestetään remontin takia tällä kertaa poikkeuksellisesti Presidentinlinnassa Naantalin kesävirka-asunnon sijasta. Avauspuheenvuorossa Niinistö totesi, että tie on osin hämärän peitossa, mutta Ukrainan ja Euroopan tulevaisuutta taotaan "sodan armottomassa ahjossa".
- Suomen ja läntisen yhteisön tuki Ukrainalle jatkuu vahvana. Ei vain siksi, että Ukraina on suvereeni valtio, joka on julman ja laittoman hyökkäyssodan kohteena. Vaan myös siksi, että sodan lopputuloksella on suora vaikutus siihen, minkälaiseksi Euroopan tuleva turvallisuusjärjestys muotoutuu ja mikä on meidänkin asemamme maailmassa, hän totesi.
Niinistö nosti esille myös sen, että koko maailmanjärjestystä muokataan nyt uusiksi. Hän nosti esille kehittyvät maat, joissa monissa tunnetaan epäluuloa länsimaita kohtaan.
Hän totesi, että länsi on tottunut olemaan suunnan näyttäjä ja odottanut, että sen mallia seurataan. Läntisen demokraattisen mallin suosio ei kuitenkaan ole noussut, vaan on laskussa, hän totesi.
- Kumpuaapa tämä sitten kiistattomista historiallisista vääryyksistä tai osattomuuden tunteesta kansainvälisessä päätöksenteossa, se on otettava vakavasti. Kiinnittäisin erityisesti huomiota BRICS-ryhmään, jonka vetovoima näyttäisi olevan kasvussa. Kiinnostusta ryhmään liittymiseen on tiettävästi ilmaistu 19 maassa. Näin toteutuessaan se edustaisi yli puolta maailman väestöstä.
BRICS-lyhenne tulee Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan englanninkielisistä alkukirjamista.
Niinistö toi esille, että kaikki maat eivät ole halunneet ottaa vahvasti kantaa Ukrainan puolesta tai vastaan. Näitä maita hän kutsui "aidalla istujiksi".
- Aidalla istujissa on eroja. Osa roikottaa jalkojaan Ukrainan, osa Venäjän puolella. Molempien ryhmien kanssa on pyrittävä puheyhteyteen ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen.
Niinistö sanoi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet käydä keskusteluja omasta historiallisesta taustastaan käsin.
- Olen omissa kohtaamisissani havainnut, että Suomi on monille varteenotettava keskustelukumppani. Meidän suomalaisten on helppo omista kokemuksistamme käsin ymmärtää, että kansojen historiallinen muisti on pitkä ja ulottuu yli sukupolvien.
Samaan aikaan Niinistö totesi, että YK:n yleiskokouksessa 141 maata tuomitsi Venäjän toimet tuoreeltaan ja tukevien maiden määrä on pysynyt korkeana. Venäjän tukijat puolestaan voi laskea yhden käden sormilla.
Suurvaltakilpailussa Niinistö korosti myös teknologisen kilpailun kiihtymistä.
Suomessa on nähty juuri historiallinen muutos, kun Suomesta tuli Naton jäsen. Samalla tulevan hallituskauden yksi suurista keskusteluista on se, millainen toimija Suomesta tulee Natossa.
Niinistö kosketteli myös tätä aihetta.
- Itse katson, että jatkossakin Suomen merkittävin panos Naton yhteiselle pelotteelle ja puolustukselle on oman maamme turvaaminen. Samalla on luonnostaan selvää, että Suomen on osallistuttava kokonsa ja kykynsä mukaan koko liittokunnan puolustamiseen.
Niinistö myös totesi, että turvallisuutta on vahvistettu myös syventämällä yhteistyötä Suomen keskeisten kumppaneiden kanssa. Näihin lukeutuvat hänen mukaansa ennen muuta Pohjoismaat ja Yhdysvallat.
Niinistö piti johdonmukaisena jatkona Suomelle Yhdysvaltojen kanssa avattuja neuvotteluja puolustusyhteistyösopimuksesta.
- Sen neuvotteleminen vie aikansa. Sen se saa myös tehdä, sillä tässäkin pidän ensiarvoisen tärkeänä, että eduskunta pidetään mukana ja tietoisena kaikissa käänteissä.
Ennen varsinaisen tilaisuuden avaamista Niinistö myös vastaili lyhyesti median kysymyksiin. Hän kertoi tässä yhteydessä pyytäneensä selvitystä Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin oikeudellisesta statuksesta.
Julkisessa keskustelussa esille on toistuvasti noussut kysymys siitä, olisiko Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatti mahdollista sulkea ja pitäisikö se nykytilanteessa tehdä. Keskusteluun on noussut ennen kaikkea Venäjälle myönnetty oikeus valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta.
Niinistön mukaan kysymys onkin laajempi ja pohdittavaksi tulee, kuinka asia liittyy sopimukseen Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Niin ikään hän nosti esille Pariisin rauhansopimuksen.
Niinistö myös sanoi, että jos konsulaatin toiminnassa tapahtuisi "horjahtamisia", Suomelle voi hänen mukaansa syntyä toisenlainen peruste toimia.
- Minä olen jo todennut, että on syytä tarkkaan pitää silmällä, että konsulaatti pysyy roolissaan, hän sanoi.
Niinistö ei ehtinyt ennen mediatilaisuuden päättymistä täsmentää, mitä hän horjahtamisilla tarkoitti.
Venäjän vakoilu Suomessa on noussut esille Suomessa julkisuudessa viimeksi viime viikolla, kun Suomi päätti karkottaa yhdeksän diplomaattista koskemattomuutta nauttinutta henkilöä Venäjän Suomen-suurlähetystöstä laittoman tiedustelun ja diplomaattisia suhteita sääntelevän Wienin-sopimuksen perusteella. Suomi katsoi siis karkottaneensa Suomesta nimenomaan venäläisiä vakoojia.