Valokuvaaja ja lintuharrastaja dokumentoi lintuja Valassaarilla. Kuva: MISKA PUUMALA

Valokuvaaja ja lintuharrastaja Miska Puumala piti Ilta-Sanomille päiväkirjaa lintujen kevätmuutosta Valassaarilla.

Sää: +1 astetta, tuulta noin 5 m/s, klo 17:n jälkeen puuskissa noin 15 m/s.

Lähdemme matkaan Vikarskatin kalasatamasta, joka sijaitsee Björköbyssä. Aikaisemmissa suunnitelmissa matka piti tehdä veneellä, mutta nyt vene on vaihtunut ilmatyynyalukseksi. Jääolosuhteet merellä ovat aika haastavat. Jäätä on paikoin paljonkin, välillä vastassa on avovettä.

Satamassa minua ja Roland Lillkålaa ovat vastassa Mikko Hänninen ja Jan Hägg. Aurinko paistaa ja rannalla kaksi merikotkaa kisailee. Nyt muistan, mikä rannikossa kiehtoo.

Paluukyydillä saarelta poistui edellinen porukka. Aikaisempaa ryhmää kelit suosivat. Sää oli korkeapaineisen aurinkoinen ja tuuli puhalsi pääasiallisesti lännestä ja lounaasta.

Saapuminen Valassaarille. Etulasista näkyy Valasaarten lintuasema. Kuva: Miska Puumala

Jäätilanteen vuoksi matkaan tarvittiinkin veneen sijaan ilmatyynyalus Kuva: Miska Puumala

Viikonlopulle ja tulevalle viikolle meille on odotettavissa säätilan muutosta, mikä tietää huonompia retkeilysäitä, mutta toisaalta mielenkiintoisia lintusäitä. Pohjoisvirtaus pysäyttää muuttoa, mutta toisaalta paikallisia saarelle pysähtyviä lintuja saattaa olla enemmän.

Innostuksen aistii porukasta, kun pääsemme asettumaan taloksi. Mikko Hänninen asettelee lintuverkkoja pyyntiin.

Muuttavia kurkia. Kuva: Miska Puumala

Minulla ei ole kokemusta lintuasemalla rengastamisesta. Minulla on pesäpoikaslupa, jolla saa rengastaa Suomessa pesivien lintujen pesäpoikasia ja aikuisia yksilöitä. Toimin avustajana lintuasemarengastajalle. Avustamalla lintuasemarengastajaa Valassaarilla saan harjoiteltua muun muassa aikuisten lintujen iän ja sukupuolen määritystä.

Roland Lillkåla ja Jan Hägg kävelevät muutosseurantapaikalle ja kiertelevät saarta. He kertovat, että lunta riittää vielä saarella.

Aistin saaren tunnelmaa. Edellisestä linturetkestäni rannikolla on jo yli kymmenen vuotta. Kun yhdeksän kurkea muuttaa ylitsemme, mieleen muistuu kirkkaana, miksi aikanaan kiinnostuin linnuista ja niiden tarkkailusta.

Tässä rengastetaan keltasirkkua. Kuva: Miska Puumala

Keltasirkku on saanut renkaan koipeensa ja on enemmän kuin valmis jatkamaan matkaansa. Kuva: Miska Puumala

Lauantaipäivä menee talon tapoihin opetteluun. Linturintamalla ei tule mitään uutta. Ainut mainittava asia on piekanamuutto. Saarella havaitaan yhteensä 17 muuttavaa piekanaa, mikä ei ole sinänsä paljon, mutta ilahduttavaa. Valassaarilla Piekanan päämuutto ajoittuu lähes poikkeuksetta ajalle 23.-24. huhtikuuta.

Fakta

Muuttava piekana ilmassa. Kuva: Miska Puumala

23.4.1984: 1?200 kpl

22.4.1978: 693 kpl

3.5.1985: 613 kpl

30.4.1980: 603 kpl

23.4.1974: 594 kpl

13.4.1991: 481 kpl

21.4.1973: 451 kpl

25.4.1993: 407 kpl

28.4.1981: 397 kpl

22.4.1991: 383 kpl

Lauantaina rengastetaan ja kontrolloidaan seuraavat määrät. Kontrolli tarkoittaa aiemmin rengastetun linnun tutkimista ja renkaan lukemista.

Sinitiainen: yksi kontrolli

Järripeippo: kolme kontrollia, kaksi rengastusta

Punatulkku: yksi kontrolli

Keltasirkku: kolme rengastusta

Sinitiainen kontrollissa. Kuva: Miska Puumala

Illalla tuuli voimistuu. Puuskissa tuulee yli 10m/s. Sää pilvistyy ja kylmenee.

Voimistunut tuuli on jäähdyttänyt kämppää. Sisällä lämpöä on noin +13 astetta, ulkona +0,5.

Nousemme ylös klo 5.00 ja syömme aamupalaa. Puuron sekaan tarkoitettu soppa on pihalla kylmässä. En tarkene lähteä sitä hakemaan, vaan tyydyn pilkkomaan puuron sekaan banaanin.

Aamupalan jälkeen lähdemme Rolandin ja Jannen kanssa muutonseurantaan Tuorelaskatanille.

Aurinko nousee ja värjää taivaanrannan hienosti. Kaksi merikotkaa lentää taivaanrannan punassa.

Näkyvyys merelle on todella hyvä, kaukoputkella näkee Ruotsiin. Näyttää, että sinne nousee uusia tuulivoimaloita. Tuulee 6 m/s pohjoisesta.

Valassaarten lintuaseman mökki auringonnousun aikaan. Kuva: Miska Puumala

Merikotka auringonnousun värjäämällä taivaalla. Kuva: Miska Puumala

Merellä ei ole käytännössä lintumuuttoa ollenkaan. Havaitsemme kuitenkin joitain muuttavia lintuja: viisi metsähanhea, neljä uiveloa, yhdeksän merikotkaa, kaksi västäräkkiä, 30 pilkkasiipeä/mustalintua.

Minua ei lintujen vähyys haittaa. Kainuussa viimeiset 15 vuotta asuneena pelkästään rannikolla olo on mahtavaa!

Kevään 2023 ensimmäinen räyskähavainto osuu sunnuntaille. Vuonna 2022 Räyskä havaittiin saarella ensimmäisen kerran 24. huhtikuuta.

Lähden reilun tunnin jälkeen takaisin asemalle. Mikko on virittänyt muutamia lintuverkkoja pyyntiin. Kuvailen omaksi ilokseni tavallisia lintuja aseman pihalla. Kaksi tilheä, muutamia järripeippoja, peippoja, keltasirkkuja.

Nuori järripeippokoiras rengastettavana. Kuva: Miska Puumala

Koiraspeippo uteliaana rengastajan kädessä. Kuva: Miska Puumala

Lintuverkosta poimimme päivän mittaan muutamia varpuslintuja, eniten järripeippoja. Mittaan linnut, rengastan ne ja määrittelen niiden iän ja sukupuolen Mikon opastuksella. Minun on ollut tarkoituksena tenttiä lintuasemalupa, johon tarvitaan myös kenttäkokemusta.

Päivän aikana rengastamme seuraavat linnut.

Järripeippo: 13 rengastusta

Keltasirkku: neljä rengastusta

Talitiainen: yksi rengastus

Tilhi: yhdeksän rengastusta

Punarinta: yksi rengastus

Säätiedotus lupaa iltapäivälle lumisadetta ja kovaa tuulta. Lumisade alkaa klo 16.30. Puoli vuotta kestäneen Kainuun talven jälkeen lumisade ei kiinnostaisi vähääkään!

Maisema muuttuu jouluiseksi postikorttimaisemaksi.

Vaakatasossa satava lumi muuttaa maiseman nopeasti. Kuva: Miska Puumala

Tilhi napsii pakastettuja pihlajanmarjoja, joita sille on laitettu houkutukseksi. Kuva: Miska Puumala

Lähdemme Jannen kanssa kiertelemään saarta kuvausmielessä, täytyyhän tällainen sään ääri-ilmiö tallentaa. Kainuussa lunta sataa harvoin täysin vaakatasossa.

Niemenkärjessä, avomeren äärellä jäätyneet lumikiteet hakkaavat poskea, vastatuuleen ei pysty katsomaan ilman suojalaseja. Lintuja ei näy missään.

Aamulla ei tarvinnut laittaa kelloa herättämään. Lumisateessa ja kovassa tuulessa ei kannata lähteä seuraamaan muuttoa. Lintuja ei liiku, ja näkyvyys merelle on todella huono.

Tuvan puolella sisälämpö 10,5 astetta. Kova tuuli jäähdyttää kämppää. Kamiinaan ei voi laittaa tulta, koska tuuli puhaltaa savupiipusta sisälle ja tuo savut mukanaan.

Kova tuuli puski savut sisään kamiinasta. Kuva: Miska Puumala

Aamulla lunta on satanut 5-10 senttiä. Tuuli on kinostanut lunta paikoin parikymmentäkin senttiä. Läntinen merialue on taas ajojäiden peittämä, pohjoistuuli on tuonut perämeren suunnasta jäitä. Avoveden puutteen takia paikallisia vesilintuja ei ole.

Aseman pihan ruokinnalle odotettiin linturyntäystä lumisateen takia. Saaressa ei taida olla kovin paljoa lintuja, koska ruokinnalla ei ole mikään valtava ruuhka. Huonon sään takia saarelle ei tule uusia lintuja. Peippoja, järripeippoja, rautiaisia ja keltasirkkuja näkyy joitain yksilöitä. Rengastuksia tehdään tasaisesti päivän mittaan, mutta määrät eivät ole suuria.

Illan pimennyttyä laitamme pöllöverkot valmiiksi pyyntiin. Pyynti jatkuu aamuviiteen saakka. Pöllöistä ei tule havaintoa, mutta verkosta saadaan yksi lehtokurppa, joka rengastetaan.

Laulurastas löysi sulan paikan hangen keskeltä. Kuva: Miska Puumala

Säät jatkuvat huonoina. Lintuja ei muuta merellä eikä saaressakaan taida niitä pahemmin olla. Päivän aikana sataa räntää ja lunta ja tuuli pysyy navakkana. Puuskissa puhaltaa noin 15 m/s.

Jälleen tulossa yksi mökkipäivä. Roland ja Jan käyvät aamulla seuraamassa muuttoa merellä. Jääkenttä yltää horisonttiin. Muuttavia piekanoja menee yhdeksän, muista mukavista lajeista näkyivät suokukko ja suopöllö.

Lintu- ja säähavaintoja 24. huhtikuuta 1978. Kuva: Miska Puumala

Viikon säätiedot eivät lupaa lähipäivillekään hyvä. Aika kuluu lähinnä piharuokintaa seuratessa ja vanhoja julkaisuja lukiessa. Välillä pihan verkkoihin lentää lintuja, joita rengastellaan.

Tiistaina rengastetaan:

Mustarastas: neljä rengastusta

Keltasirkku: kaksi rengastusta

Järripeippo: kaksi rengastusta

Punarinta: kaksi rengastusta

Rautiainen: yksi rengastus

Peippo: yksi rengastus

Kuva vihosta, johon rengastetut linnut merkataan. Kuva: Miska Puumala

Keli jatkuu huonona. Lumisade on vaihtunut vesisateeksi.

Tuuli on tyyntynyt ja sen huomaa kämpän lämpötilasta. Kämppä on ajoittain kuuma, jopa yli 15 astetta.

Ruotsalainen kulttuurivaikuttaja Gunnar Brusewitz kävi Valassaarilla toukokuussa 1984. Hän piirsi vieraskirjaan muun muassa mehiläissyöjän. Kuva: Miska Puumala

Muuttavia lintuja ei näy tänäänkään. Ruokinnan linnut vaihtuvat hiljalleen. Sen tietää siitä, että rengastamattomia yksilöitä tulee verkkoon.

Saaressa kuullaan tikli ja nähdään suopöllö.

Neljän päivän odotus on vihdoin ohi. Tuulen suunta kääntyy pohjoisesta etelään.

Lintujen muutto lähtee samalla taas käyntiin. Aamulla ulos mennessä äänimaailma oli muuttunut täysin. Talvisen kylmän sään jälkeen linnut innostuvat laulamaan.

Kävelen aamulla muutonseurantapaikalle, jossa Roland ja Janne jo ovat. Matkalla näen räystäspääskyn.

Mustalintuparvi lentää merellä. Kuva: Miska Puumala

Tuntuu oudolta, että sumuisen pohjoistuulisen ilman jälkeen joka paikka on täynnä elämää. Käänne on tapahtunut yön aikana, muutamassa tunnissa.

Petolintujen osalta piekana on taas päivän runsain. Muita mielenkiintoisia havaintoja on kahvipöydästä käsin havaittu 2 kv maakotka. Lintujen iät lasketaan kalenterivuosina, eli 2 kv -lintu on syntynyt kesällä 2022.

Päivän harvinaisin petolintu on kuitenkin aseman pihasta havaittu haarahaukka. Haarahaukka on yksi maailman runsaslukuisimmista petolinnuista. Suomessa se on kuitenkin erittäin harvalukuinen pesimälintu, eikä sitä havaita joka vuosi Valassaarilla. Lintu jää saareen ja näyttäytyy vielä useaan otteeseen.

Aamun runsaslukuisin muuttaja on kuitenkin ruokki, joita havaitaan muuttamassa aamun aikana 543. Harvinaisimmat merellä havaitut lajit olivat jääkuikka ja etelänkiisla. Kurkia muuttaa 169.

Hippiäinen painoi vain 5,4 grammaa. Kuva: Miska Puumala

Lehtokurppa rengastettiin auringonnousun aikaan. Kuva: Miska Puumala

Lintuaseman pihan ruokinnalla lajimäärä on myöskin lisääntynyt. Osa linnuista on jatkanut muuttoa, osa pysähtyy tankkaamaan. Lajikirjo on monipuolistunut. Runsaslukuisn laji oli vihervarpunen, joita rengastettiin yhteensä 28. Uusia rengastettuja lajeja viikon jaksolle ovat mustapääkerttu, urpiainen ja tiltaltti.

Auringon lämpöön on noussut myös kyy, joita Valassaarilla on melko runsaasti.