Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa pienydinvoimaloiden ja vetytalouden edistämisen edellytyksiä. Tuulivoimaa koskeva lisäsääntely herättää kuitenkin huolta Energiateollisuudessa.
Hallitusohjelmassa tuulivoimalle kaavailtu lisäsääntely voi olla huolestuttavaa Suomen kilpailukyvyn kannalta, Energiateollisuus ry vetoaa.
Järjestön mukaan mahdollinen uusi sääntely on selkeytettävä mahdollisimman nopeasti, jotta tuulivoiman rakentaminen ei pysähdy ja heikennä Suomen asemaa investointikohteena.
Energiateollisuus katsoo, että jo rakenteilla tai kehitteillä olevat tuulivoimahankkeet tulisi voida toteuttaa nyt voimassa olevilla pelisäännöillä.
"Uusiutuvan energian merkittävä lisärakentaminen on kohtuullistanut energian hintaa, ja investointien jatkuessa hinta voi myös pysyä alhaalla. Tämä on paitsi kilpailukykyymme keskeisesti vaikuttava tekijä, myös helpotus energia-asiakkaille", Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo tiedotteessa.
"Pidän erittäin tervetulleena tavoitteeksi asetettua yhden luukun periaatetta, jolla voidaan sujuvoittaa luvitusta ja tehdä prosessista ennakoitavampi. Puhtaan tuotannon osalta luvitusprosessien kehittäminen on aivan avainasemassa."
Petteri Orpon (kok) hallitus lupaa tuoreessa hallitusohjelmassa kehittää tuulivoiman toimintaedellytyksiä sähköntuotannon lisäystarpeen mukaan niin, että "yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö".
Kyseisten toimenpiteiden on tarkoitus varmistaa tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuus.
- Purku- ja ennallistamisvelvoitteen käyttöönotto kattavasti (mukana lukien rahasto)
- Tuulivoimatoimijoiden osallistuminen säästövoimasta huolehtimiseen omalla tuotannolla tai osallistumalla kapasiteettimekanismiin
- YVA-rajan eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rajan laskeminen kattamaan kaikki teolliset hankkeet ja maisema-arvioinnin vahvistaminen
- Johtokäytävien lunastuskorvauksien nosto sekä kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto
Hallitusohjelmassa kerrotaan, että tuulivoimalle tullaan lisäämään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Nämä toimenpiteet kuitenkin toteutettaisiin niin, ettei sähköntuotannon lisäys esty.
Hallitusohjelman pääasialliset toimenpiteet tuulivoimaan liittyen on määritetty tuulivoimarakentamisen "oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi", ja niihin sisältyy muun muassa maisema-arvioinnin vahvistaminen.
Hallitus lupaa myös vahvistaa maanomistajien asemaa tuulivoimarakentamiseen liittyen.
Hallituspuolueista eniten tuulivoiman lisärakentamisesta huolta kantanut puolue on perussuomalaiset. Puoluejohtaja Riikka Purra on linjannut tuulivoiman tarpeelliseksi osaksi Suomen energiapalettia, mutta on korostanut lisäsääntelyn tarvetta.
Tuulivoiman rakentamisen oikeudenmukaisuuteen keskittyvien linjausten lisäksi hallitusohjelmassa aiotaan parantaa tuulivoimahankkeiden etenemistä Itä-Suomessa muun muassa kompensaatiolain avulla.
Aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi perustetaan uusi yhteistyöryhmä. Työryhmän tehtäviin kuuluu pitkällä aikavälillä tuulivoiman sijoittamismahdollisuuksien arviointi etenkin investointien suunnittelua varten.
Hallitus lupaa määrittää "kunnianhimoisen tavoitteen" merituulivoiman kapasiteetille vuonna 2035. Merituulivoiman pelisäännöt tunnistetaan hallitusohjelmassa puutteellisiksi, ja niiden selkeyttämiseksi on luvassa lainsäädäntöhanke.
Kiitosta hallitusohjelma saa Energiateollisuudelta ydinvoiman lisärakentamisen puoltamisesta. Hallitus muun muassa sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijan taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät.
Ydinenergialain uudistamiselle hallitusohjelma asettaa takarajaksi vuoden 2026. Uudistuksen on tarkoitus helpottaa modulaaristen pienydinreaktoreiden rakentamista ja edistää mahdollisuuksia sijoittaa ydinvoimaa teollisuuslaitosten lähelle.
Suomalainen teollisuus on tehnyt selväksi kiinnostuksensa pienydinvoimaloita kohtaan. Esimerkiksi Outokumpu ja Fortum ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen pienydinvoimalan rakentamisesta Outokummun Tornion-tehdasalueen läheisyyteen.
Hallitusohjelman visioon on nostettu erikseen myös tavoite Suomen nostamisesta "vetytalouden keskeiseksi tekijäksi".
Vetytalous katsotaan hallitusohjelmassa keskeiseksi välineeksi teollisuuden energiamurroksessa ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisessä, mikä viitannee muun muassa suunnitteilla oleviin tai tuleviin vihreän siirtymän investointeihin kuten vetypelkistetyn teräksen tuotannon rakentamiseen Suomessa.
Orpon hallitus ei aio luopua Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, mutta aikoo uudistaa Suomen ilmastostrategiaa.
Uusi energia- ja ilmastostrategia tulee hallitusohjelman mukaan painottamaan teollisuuden murrosta, mistä syystä muun muassa vetytalouden edistäminen on uudessa strategiassa keskeisenä osana.
Hallitusohjelmassa korostetaan kertaalleen, että uusiutuva ja vähähiilinen energiantarjonta ovat Suomelle kilpailuetuja. Suomesta tulee "puhtaan energian edelläkävijä Euroopassa".
Säätytalolta kerrottiin kesäkuun alussa, että uusi hallitus tulee puhumaan "puhtaasta siirtymästä" aiemmin yleistyneen "vihreän siirtymän" sijaan.
Hallitusohjelmassa vihreä siirtymä mainitaan kuitenkin kolmesti:
"Vihreän siirtymän ja cleantech-investointien edistämiseksi ja uuden toiminnan houkuttelemiseksi Suomeen yrityksille tarjotaan vakaat ja ennustettavat toimintaedellytykset."
"Vetytalous on keskeinen väline teollisuuden energiamurroksessa ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisessä."
"Mahdolliset uudet rahoitustarpeet kilpailukyvyn tukemiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi tulee kattaa ensisijaisesti nykyisiä EU:n varoja priorisoimalla ja uudelleen kohdentamalla, esimerkiksi hyödyntämällä käyttämättä jääneitä elvytysvaroja."