Maiju Ylipiessa
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken saapuu viikonloppuna vihdoin vierailulle Kiinaan. Blinken osallistuu neuvotteluihin Pekingissä sunnuntaina ja maanantaina. Hänen odotetaan myös tapaavan Kiinan presidentin Xi Jinpingin.
Kyseessä on Yhdysvaltain ulkoministerin ensimmäinen vierailu Kiinaan lähes viiteen vuoteen. Blinkenin alun perin helmikuulle suunniteltu visiitti peruttiin viime hetkellä, kun Yhdysvallat kertoi kiinalaisen vakoilupallon leijuneen ilmatilaansa.
Suurvaltojen välejä ovat kiristäneet viime vuosina muun muassa Taiwanin tilanne, kauppasuhteet ja ihmisoikeuskysymykset.
Vierailulta ei odoteta läpimurtoja, sanoi Yhdysvaltain Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueen asioiden apulaisulkoministeri Daniel Kritenbrink tällä viikolla toimittajille. Minimitavoitteena on Kritenbrinkin mukaan pienentää virhearvioiden riskiä ja välttää suistuminen konfliktiin.
Vakoilupalloepisodin jälkeen ensimmäinen korkean tason vierailu maiden välillä toteutui toukokuussa, kun Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ja kiinalaisdiplomaatti Wang Yi tapasivat Itävallan Wienissä.
Kaksipäiväisten neuvottelujen kerrottiin käsitelleen ainakin Ukrainaa ja Taiwania.
- Näytti siltä, että he keskustelivat myös molemminpuolisista väärinkäsityksistä tai peloistaan toisiinsa liittyen, sanoo tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) STT:lle.
Mattlin pitää tätä tärkeänä tietona, sillä osapuolet eivät hänen mukaansa vaikuta kiinnittäneen riittävästi huomiota siihen, miltä heidän toimensa näyttävät toisen osapuolen näkökulmasta.
- On tärkeää, että he jollain tavalla tiedostavat sen, että tilanne ja molemminpuoliset pelot ruokkivat väärinkäsitysten kierrettä.
Kahden suurvallan suhteeseen oman haasteensa tuo niiden eri näkemykset siitä, millainen merkitys erimielisyyksillä ja epämieluisilla toimilla on maiden väliselle suhteelle.
Yhdysvaltojen puolelta kova strateginen kilpailu ja erimielisyydet voivat olla läsnä samaan aikaan, kun pidetään yllä yhteyksiä ja käydään keskustelua, Mattlin kuvailee. Kiinalla taas on hänen mukaansa erilainen näkemys asiasta.
- Kiinassa kaikki lähtee liikkeelle ylätasolta, jolla luodaan hyvä ilmapiiri kaikelle muulle toiminnalle. Kiinan näkökulmasta on aika uskomatonta, että samanaikaisesti sanktioidaan, kritisoidaan ja tehdään muuta Kiinan mielestä epämiellyttävää, mutta kuitenkin halutaan ylläpitää kanavia, Mattlin kuvailee.
Aktiivisemmin keskusteluyhteyksiä näyttääkin Mattlinin mukaan yrittäneen ylläpitää Yhdysvallat.
- Kiina on ollut vähän vastahakoinen, sillä se ei oikein pidä siitä, että heitä lyödään yhdellä kädellä ja toisella ojennetaan kättä.
Samansuuntainen käsitys yhteydenpidon suunnasta on Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijalla Matti Purasella.
- Yhdysvallat tuntuu hakevan kontaktia Kiinaan, mutta Kiina ei tunnu olevan siitä älyttömän kiinnostunut, Puranen sanoo.
Kesäkuun alussa Kiinan puolustusministeri Li Shangfu kieltäytyi virallisesta tapaamisesta yhdysvaltalaiskollegansa kanssa Singaporessa järjestetyn turvallisuuskonferenssin yhteydessä. Kiinaa hiertävät Yhdysvaltojen vuonna 2018 ministerille asettamat sanktiot asekaupoista Venäjän kanssa.
Ajattelutapojen eroa kuvastaa ehkä osaltaan myös se, miten Kiina ja Yhdysvallat viestivät ulkoministerien tällä viikolla käymästä puhelinkeskustelusta.
Yhdysvallat kertoi Blinkenin muun muassa puhuneen avointen viestintälinjojen tärkeydestä konfliktien ja virhearviointien välttämiseksi sekä tehneen selväksi maan jatkavan diplomaattista toimintaansa sekä huolenaiheiden että mahdollisten yhteistyöalueiden tuomiseksi esiin.
Kiinan versiossa esiin nousi negatiivisempi sävy. Se muun muassa kertoi ulkoministeri Qin Gangin varoittaneen, että maat ovat kuluvan vuoden aikana kohdanneet suhteessaan uusia vaikeuksia ja haasteita. Ulkoministerin mukaan on selvää, kuka asiasta on vastuussa, tiedotteessa kerrottiin.
Viime viikolla Yhdysvalloissa uutisoitiin Kiinan suunnittelevan tiedusteluyksikön perustamista Kuubaan. Valkoinen talo ja puolustusministeriö Pentagon kutsuivat uutisointia "epätarkaksi" menemättä kuitenkaan yksityiskohtiin.
Pian kuitenkin Valkoisen talon virkamieslähde sanoi Kiinan pyörittäneen tiedusteluyksikköä Kuubassa pitkään, jo ennen Bidenin kautta. Virkamiehen mukaan Yhdysvallat olisi diplomatian kautta pystynyt hidastamaan Kiinan toimintaa Kuubassa.
- Bidenin hallitus yritti vähän painaa asian villaisella. Mielestäni se viestii sitä, että Yhdysvallat tosiaan hakee yhteyttä, Puranen sanoo.
Yksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välejä merkittävästi hiertänyt asia on Taiwanin asema. Kiina pitää demokraattisesti hallittua saarta itselleen kuuluvana ja on ilmaissut olevansa tarvittaessa valmis palauttamaan Taiwanin emämaan yhteyteen sotilasvoimin.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puolestaan on sanonut Yhdysvaltojen olevan valmis puolustamaan Taiwania sotilaallisesti. Samaan aikaan Yhdysvallat on kuitenkin myös viestinyt, ettei aiempi, maltillisempi Taiwan-politiikka ole muuttunut.
- 2000-luvun alkupuolellakin Taiwanissa oli välillä jännitteitä, mutta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä oli hiljainen yhteisymmärrys siitä, että tilanteen ei anneta ryöstäytyä käsistä. Se puuttuu tällä hetkellä, Mattlin sanoo.
Taiwanin presidentti vieraili Yhdysvalloissa huhtikuussa. Selkeänä vastareaktiona vierailulle Kiina järjesti välittömästi sotaharjoitukset Taiwanin ympäristössä. Mattlin odottaa, että tämän kaltaiset reaktiot ja vastareaktiot jatkuvat myös lähitulevaisuudessa.
Tilanteen kärjistymistä sotilaallisiin toimiin Taiwanissa hän ei kuitenkaan pidä todennäköisenä.
Blinkenin Kiinan-vierailulle Mattlin ei aseta suuria konkreettisia odotuksia.
- Sen merkitys on ehkä se, että saadaan keskusteluyhteys toimimaan.
Samoilla linjoilla on Puranen.
- Varmaan lopputulos on se, että molemmat toteavat, että käytiin rehellisiä keskusteluja ja siinä kaikki.
Suuria edistysaskeleita hän ei odota maiden välillä lähitulevaisuudessakaan.
- Manageerataan sitä, että mitään täysin katastrofaalista ei pääse tapahtumaan, mutta tuskin siellä mihinkään syvempiin sopimuksiin päästään.
Ulkoministeritason tapaaminen herättää toiveita myös valtiojohtajien tapaamisesta. Mattlinin mukaan sen toteutumiseksi tarvittaisiin myös sitä, että osapuolet välttäisivät toisiaan provosoivia toimia.
- Jos esimerkiksi Kiina pidättäytyisi uhittelemasta Taiwanin ympärillä ja Yhdysvallat ei asettaisi uusia sanktioita tai rajoitteita esimerkiksi teknologian osalta tai tekisi uusia avauksia Taiwanin suhteen, se voisi rauhoittaa tilannetta.
Biden ja Xi tapasivat viimeksi marraskuussa.