Naton puolustusministerit valmistautuivat kokouksessaan sotilasliiton heinäkuiseen huippukokoukseen. Moni maa käytti puheenvuoron sen puolesta, että Ruotsin jäsenyyden täytyy edetä.
Sotilasliitto Natoon kuuluvien maiden puolustusministerit ovat olleet loppuviikosta koolla Naton päämajalla Brysselissä.
Naton puolustusministerikokouksen tärkeimpiä teemoja olivat Ukrainan tukeminen ja Vilnan huippukokoukseen valmistautuminen. Kokous oli ensimmäinen puolustusministerikokous, johon Suomi osallistui Naton täysjäsenenä.
Kokous oli samalla toimitusministeristön puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk) viimeinen tällä hallituskaudella.
"Suomi on uutena jäsenenä hypännyt liikkuvaan junaan mukaan käsitykseni mukaan aivan hyvin", Kaikkonen totesi.
Hän luonnehti tunteneensa olonsa "hyvin tervetulleeksi" kokouksen molempina päivinä.
"Tuli valtava määrä tervetulotoivotuksia ja onnitteluja. Totta kai on ollut mukava huomata, että Suomea kuunnellaan ja Suomea arvostetaan."
Hän sanoi, että Suomen kannalta olennaista on, miten Naton pelote ja puolustus pohjoisessa järjestetään.
"Suomen integroiminen Naton operatiiviseen suunnitteluun on alkanut, mutta työ vie luonnollisesti aikaa."
Puolustusministerit tapasivat torstaina puolustusteollisuuden edustajia. He myös kokoontuivat Nato-Ukraina-komission kesken.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehotti jäsenmaita jatkamaan aseavun toimittamista Ukrainaan. Tavoite on, että Vilnan huippukokouksessa Ukrainalle myönnettäisiin monivuotinen rahoitustukipaketti, joka olisi kokoluokaltaan "huomattava." Stoltenberg totesi myös, että Ukrainan tulevaisuus on "euroatlanttisessa perheessä".
"Kaikki liittolaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Ukrainasta tulee Naton jäsen."
Perjantaina puolustusministerit keskustelivat liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamisesta ja tapasivat ydinasesuunnitteluryhmän kesken.
"Tämä oli ensimmäinen kerta kun Suomi osallistui työryhmän kokoukseen. Näin ollen sain näin puolustusministerikauteni päätteeksi olla ensimmäinen suomalainen tuossa pöydässä", Kaikkonen kertoi.
Kokouksessa keskusteltiin Venäjän päätöksestä jäädyttää New Start -sopimus ja siirtää ydinaseitaan Valko-Venäjälle. Nato suhtautuu kumpaankin päätökseen vakavasti.
Monen maan puolustusministerit painottivat kokouksen aikana sitä, että Ruotsin jäsenyydessä täytyy päästä eteenpäin. Myös Kaikkonen otti asian omassa puheenvuorossaan esille.
Hän kertoi käyneensä kokouksen aikana keskusteluja Turkin ja Unkarin puolustusministereiden kanssa Ruotsin jäsenyyteen liittyen.
"Toin esille Suomen selkeän kannan. Pidämme todella tärkeänä, että Ruotsin jäsenyys voisi lähiviikkoina toteutua. Olen varovaisen toiveikas, että tämä asia voisi Vilnaan mennessä edetä, mutta ei se vielä varmaa tässä vaiheessa ole."
Pääsihteeri Stoltenberg on ilmoittanut palaavansa nykyisen kautensa päätteeksi Norjaan. Kaikkosen mukaan Stoltenbergin seuraajasta käytiin käytäväkeskusteluja.
"Epäilemättä jäsenmaiden kesken käydään konsultaatiota tästä asiasta. Taitaa olla realiteetti, että suuret jäsenmaat ovat tässä avainasemassa. Siitä huolimatta yksituumainen kanta pitää siinäkin asiassa löytää."
Puolustusministerit keskustelivat perjantaina Nato-maiden puolustusmenoista.
Naton suositus on tähän asti ollut, että jäsenmaat käyttäisivät kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Kaikki jäsenmaat eivät tähän yllä.
Pääsihteeri Stoltenberg on toistuvasti sanonut, että kahden prosentin pitäisi olla pikemminkin lattia kuin katto. Puolustusmenojen pitäisi siis olla vähintään sillä tasolla.
Kaikkosen mukaan tavoite on, että tästä uudesta tasosta voitaisiin Vilnassa sopia.
"Puolustuksen ja pelotteen kehittäminen vaatii resursseja. Tämä oli laajasti tunnelma myös puolustusministereiden keskuudessa."
Suomi täyttää kahden prosentin tason vuoteen 2026 asti.
"Uusi hallitus toivottavasti pitää huolen siitä, että tuonkin jälkeen kahden prosentin tason yli olemme", Kaikkonen sanoi.
LUE SEURAAVAKSI: