Suomen pakolaiskiintiö puolitetaan ja kehitysavusta leikataan satoja miljoonia euroja. Lisäksi turvapaikkapolitiikka saatetaan "yleispohjoismaiselle tasolle".
Suomen pakolaiskiintiö lasketaan 500 henkilöön vuodessa, syntyvä Orpon oikeistohallitus linjaa hallitusohjelmassaan.
Tänä vuonna Suomen pakolaiskiintiö on 1 050, viime vuonna se oli väliaikaisesti 1 500. Hallituspuolueista RKP asetti ennen eduskuntavaaleja tavoitteekseen kiintiön nostamisen 2 500:aan Pakolaisavun kyselyssä, joten perussuomalaisten voi katsoa tulleen asiassa voittajana ulos hallitusneuvotteluista.
Lisäksi hallitus aikoo tehdä merkittäviä säästöjä Suomen kehitysavusta. Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan asteittain nousten 283 miljoonaa euroa hallituskauden loppuun eli vuoteen 2027 mennessä, laina- ja kehitysmuotoisen kehitysyhteistyön rahoitusta puolestaan alennetaan pysyvästi 60 miljoonalla eurolla jo 2024. Tähän vaikuttaa kehitysavun lopettaminen mailta, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan "kehitysavun määrä vähenee ja se ehdollistuu".
"Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen käyttöä tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään", Purra sanoo tiedotteessa.
Perussuomalaiset on vuosien ajan esittänyt maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, ja Purra oli tyytyväinen kynnyskysymyksessä saatuihin tuloksiin.
"Olen iloinen siitä, että yhdessä muiden neuvottelukumppaneiden kanssa olemme voineet sopia muutoskokonaisuudesta, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi. Suomi on viime vuosina ollut ainoa väljempää maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava Pohjoismaa. Tämä muuttuu nyt, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden raameissa", hän sanoo.
Hallitusohjelmankin mukaan "hallitus saattaa Suomen turvapaikkapolitiikan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle".
"Ensisijaisesti hädänalaisimpia autetaan lähtöalueilla. Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan", hallitusohjelmassa linjataan.
Hallitus on tuomassa eduskuntaan viimeistään kevätkaudella 2024 ainakin seuraavat ulkomaalaislain muutosesitykset:
- Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin eli myönnettyyn turvapaikkaan perustuvan luvan kohdalla kolmeen vuoteen ja toissijaiseen suojeluun perustuvan luvan kohdalla yhteen vuoteen.
- Kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja asetetaan maahantulokielto, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta.
- Suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai jos henkilö matkustamalla lomalle lähtömaahansa turvautuu sen suojeluun.
- Kiristetään uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä ja estetään perusteettomat uusintahakemukset.
- Poistetaan laittomasti maassa olevilta oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan eli palataan tältä osin viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan.
- Selvitetään mahdollisuudet palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin tilanteissa, joissa heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.
- Selvitetään mahdollisuudet rajata perheenyhdistämisessä sovellettavaa perheen määritelmää siten, että se kattaa kaikissa tilanteissa vain puolison ja lapset.
Hallitusohjelman mukaan "Suomi auttaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkaa heidän suojeluaan hyvässä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa".
"Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde", Riikka Purra sanoo.