Mikko Gustafsson
Nato-maiden puolustusministerit kokoontuvat tänään torstaina kaksipäiväiseen kokoukseen puolustusliiton päämajalla Brysselissä. Kyseessä on viimeinen ministerikokous ennen Naton heinäkuun huippukokousta Vilnassa Liettuassa.
Mediassa ilmatilaa kokouksen alla ovat hallinneet Ukrainan lähentyminen Naton kanssa ja Ruotsin Nato-prosessi, mutta huippukokouksen varsinaisen pääaiheen pitäisi olla yhteisen puolustuksen kehittäminen ja yhä aggressiivisemmaksi muuttuneen Venäjän uhkaan vastaaminen.
Torstaina Ukrainan on kuitenkin määrä olla esillä täysin suunnitellusti, kun koolla ovat muun muassa vuodesta 2009 toiminut Nato-Ukraina-komissio sekä yli 50 maan ryhmä, joka koordinoi Yhdysvaltojen johdolla aseavun toimittamista Ukrainaan.
Myös toimitusministeristön puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk.) ja Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen on kerrottu osallistuvan aseavun koordinoimista koskevaan kokoukseen.
Puolustusministerien on myös määrä tarkastella uutta puolustustuotannon toimintasuunnitelmaa ja keskustella puolustusteollisuuden kanssa siitä, miten voitaisiin parhaiten nostaa tuotantoa, vahvistaa toimitusketjuja ja poistaa esteitä yhteistyöltä. Tavoitteena olisi myös saada täytettyä varastoja, parantaa ammusten ja kaluston yhteentoimivuutta sekä tukea puolustusteollisuuden perustaa.
Naton korkein päättävä elin eli Pohjois-Atlantin neuvosto sekä ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä kokoontuvat perjantaina.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi keskiviikon tiedotustilaisuudessaan kokouksen alla, että puolustusliiton aluesuunnitelmat edellyttävät Natolta muun muassa uutta joukkorakennetta. Lisäksi aluesuunnitelmia varten mukautetaan hänen mukaansa myös komento- ja valvontajärjestelyjä.
Niin ikään käsittelyssä on jo pidemmän aikaa esillä ollut tavoite, että Nato-maat käyttäisivät jatkossa puolustusmenoihinsa enemmän rahaa. Muun muassa Stoltenberg on pitänyt esillä, että maat käyttäisivät jatkossa puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Viime vuonna tuon rajan ylitti vain seitsemän Nato-maata silloisesta 30 jäsenmaasta.