Tomi Kortela korostaa, että korkojen nousun seurauksia arvioitaessa on tärkeä huomata, että korkojen nousu ei tapahdu ilman syytä.
Korkojen nousu on näkynyt suomalaisissa asuntolainoissa nopeasti, koska ne ovat vaihtuvakorkoisia. Tämä on herättänyt huolta siitä, selviävätkö suomalaiset kotitaloudet nousseista korkomenoista.
Suomalaisten asuntolainat ovatkin kansainvälinen poikkeus vaihtuvien korkojen yleisyyden takia. Asuntolainojen yleisin viitekorko Suomessa on 12 kuukauden euribor. Monissa muissa maissa selvästi suurin osa lainoista on kiinteäkorkoisia, jolloin lainan korko ei nouse tai nousee pitkällä viiveellä laina-aikana. Tyypillinen asuntolaina esimerkiksi USA:ssa on 30-vuoden laina kiinteällä korolla.
OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela katsoo, ettei suomalaisten silti kannata muuttaa asuntolainojaan kiinteäkorkoisiksi.
"Jos Suomessa siirryttäisiin kiinteäkorkoisiin asuntolainoihin, nousisivat lainakorot todennäköisesti Suomessa lähelle muiden euromaiden tasoa. Tämä tarkoittaisi merkittävää asuntolainakorkojen nousua. Toisin sanoen, Suomen ja muun euroalueen ero asuntolainakoroissa heijastelee osaltaan sitä, että suomalaiset kotitaloudet kantavat korkoriskiä", hän kommentoi blogissaan.
Kortela huomauttaa, ettei korkoriski välttämättä ole huono asia.
"Vaihtuvakorkoiset asuntolainat altistavat suomalaiset kotitaloudet korkoriskille, mutta tämä ei välttämättä ole huono asia. Kotitaloudet saavat riskin kantamisesta merkittäviä hyötyjä ja koko talouden kannalta kotitaloudet voivat olla oikea taho kantamaan korkoriskiä."
Kotitalouksia on Kortelan mukaan myös palkittu riskin kantamisesta, sillä asuntolainojen korot ovat Suomessa olleet euroalueen alhaisimpia lähes koko 2000-luvun ajan, ja ero muihin maihin on parhaimmillaan ollut monia prosenttiyksiköitä.
Tämä johtuu kahdesta syystä.
Kortelan mukaan ensinnäkin lyhyiden korkojen taso on ollut keskimäärin pitkiä korkoja alempi.
"Tämä johtuu siitä, että korkotaso on ollut laskeva viimeiset 40 vuotta, mikä on ajanut lyhyitä korkoja pitkiä alemmas. Lisäksi pitkiin korkoihin liittyy korkoriskiä, jonka kantamisesta markkinat haluavat korvauksen (ns. aikapalkkio), mikä on taas nostanut pitkien korkojen tasoa."
Toiseksi kiinteäkorkoisissa asuntolainoissa on useasti korkeammat marginaalit kuin vaihtuvakorkoisissa lainoissa.
"Kiinteäkorkoisiin asuntolainoihin liittyy mahdollisuus uudelleen rahoittaa ne tai maksaa kokonaan pois ennen laina-ajan loppua. Tämä aiheuttaa kustannuksia lainan antajalle, mikä nostaa marginaaleja."
Kortela korostaa, että korkojen nousun seurauksia arvioitaessa on tärkeä huomata, että korkojen nousu ei tapahdu ilman syytä.
"Tällä kertaa korkojen nousu on johtunut inflaation kiihtymisestä. Inflaatiota hillitäkseen Euroopan keskuspankki EKP on nostanut ohjauskorkoja, mikä on näkynyt muun muassa euriborkorkojen nousuna. Jos EKP ei olisi nostanut korkoja, olisi inflaatio merkittävästi korkeampaa pidempi aikaisesti. Korkojen nousua ei tulisikaan nähdä pelkästään kustannuksena asuntovelallisille, vaan korkojen nousun vastineeksi inflaatio hidastuu."
Hän muistuttaa, että korkojen nousu vähentää kysyntää taloudessa, mikä lopulta hidastaa inflaatiota.
"Kulutuksen kasvun hidastaminen tai jopa laskeminen ei ole mukavaa mutta on nykyisessä tilanteessa välttämätöntä. Pitkään korkeana jatkuva inflaatio ei olisi yhtään kivuttomampi vaihtoehto sopeuttaa kysyntää vastaamaan tarjontaan."