Ilkka Hemmilä, Sanna Nikula
Turpasauna.
Se on termi, jolla useat vihreät vaikuttajat ovat STT:n kevään aikana käymissä taustakeskusteluissa viitanneet puolueen tulokseen viime eduskuntavaaleissa. Puolueen on kuvattu olevan kanveesissa, josta se voi lähteä nousemaan vasta uuden puheenjohtajan myötä.
Vuonna 2019 vihreät lähti hallitusvastuuseen kaikkien aikojen parhaan tuloksensa jälkeen. Tänä keväänä se menetti kolmanneksen kansanedustajistaan. Seitsemän prosentin ääniosuus pudotti puolueen vasemmistoliiton taakse, kun kahdeksan vuotta aiemmin vihreät oli onnistunut nousemaan kilpailijansa edelle. Puheenjohtaja Maria Ohisalo ilmoitti jättävänsä paikkansa.
Vihreiden historiasta kirjoittanut politiikan tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sanoo, että kriisitietoisuus puolueessa on varsin korkealla.
- Vaalitulos oli niin huono ja tappio niin merkittävä, ettei sitä pystynyt selittämään miksikään torjuntavoitoksi, Karimäki sanoo STT:lle.
Kovilla odotuksilla ladattuun tehtävään on tarjolla kaksi ehdokasta: espoolainen Saara Hyrkkö ja kaarinalainen Sofia Virta. Molemmat ovat toisen kauden kansanedustajia, eli he ovat istuneet eduskunnassa vuodesta 2019. Heidät esitellään tässä jutussa aakkosjärjestyksessä.
STT:n haastattelussa molemmat puheenjohtajaehdokkaat kehuvat puolueessa vaalitappion jälkeen käytyä keskustelua.
- Muutosvalmius on suuri. Kukaan ei roiku jossain aiemmassa, joka ei toimi, Saara Hyrkkö sanoo.
Ehdokkaat haluavat puolueen näkyvän poliittisessa keskustelussa ympäristöaiheita laajemmin. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan linjaa muutostarpeista puolueen poliittisiin kantoihin.
Hyrkön mukaan puolueen muutostarpeet eivät liity niinkään sen poliittiseen linjaan vaan linjan kirkastamiseen. Julkisuudessa on paljon puhuttu, onko puolue esimerkiksi talouspoliittisesti oikealla vai vasemmalla, mutta Hyrkön mukaan se ei ole ollut oikein missään.
- Meidän on olennaista pystyä kirkastamaan, mitä on vihreä talouspolitiikka. Puolustamme vahvaa hyvinvointivaltiota muttemme kuvittele, että valtio ratkaisee kaikki ongelmamme.
Hän pitää välttämättömänä laajentaa puoluetta sekä aiheiden ja ihmisten kirjoa, joista se tunnetaan. Yhtenä tavoitteena on tähdätä maan johtavaksi koulutuspuolueeksi. Puolue nosti teeman puitteissa profiiliaan edellisellä oppositiokaudella.
Hyrkön mukaan puheenjohtajan omilla painotuksilla ja mielipiteillä on totta kai väliä.
- Puheenjohtajavaali on aina linjavaali. Puheenjohtaja määrittää puolueen linjaa ja täsmentää sitä joka ikinen päivä. Puolueen linjan kirkastaminen vaatii kykyä tuottaa uutta ajattelua ja uusia poliittisia avauksia. Haluan ruokkia sellaista toimintakulttuuria puolueessa, tulen valituksi tai ei.
Sofia Virta kokee turhauttavaksi keskustelun siitä, miten puolueen talouspolitiikka asettuu vasemmisto-oikeisto-akselille.
Hänen mukaansa vihreiden talouslinjaukset ovat toimivia, mutta puolueen pitää puhua aiheesta enemmän ja tehdä enemmän yhteistyötä yrityselämän kanssa.
- Me olemme puolue, joka haluaa turvata hyvinvointivaltion, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Samaan aikaan uskomme ja ymmärrämme, että liberaali markkinatalous on yksi keskeinen keino paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Se on viesti, jonka haluan suomalaisten tietävän meistä.
Hän ei vaadi puolueen muidenkaan linjausten muuttamista:
- Peruslinjat ovat kohdillaan, ja ne antavat liikkumavaraa moneen suuntaan. Mutta meidän pitää toimia niin, että suomalaiset tietävät ratkaisumme.
Virta haluaa murtaa käsityksen, että puolueen tukeminen vaatisi "oikeanlaista vihreyttä". Hän kuitenkin kiistää tulkinnan, että puheenjohtajavaalissa olisi kyse vain viestinnästä.
- Se on linjavaali siinä mielessä, että meidän pitää linjata haluavamme olla yleispuolue, joka puhuu myös talouspolitiikasta, sote-sektorista ja tuo niihin ratkaisuja. Siinä mielessä on kyse linjanmuutoksesta.
Oman jännityksensä uuden puheenjohtajan valintaan tuo jäsenäänestys. Puolueen rivijäsenet ovat saaneet lausua kantansa asiasta. Se laajentaa valinnan tekevien henkilöiden määrää pienestä puolueklikistä tuhansiin rivijäseniin.
Virta oli MTV:n uutisten teettämässä kyselyssä puolueen piirihallitusten jäsenten suosikki uudeksi puheenjohtajaksi. Tosin Ylen kyselyssä puolueen kärkivaikuttajille ehdokkaiden kannatus oli tasan.
Jäsenäänestys on muodollisesti neuvoa-antava, mutta sitä on pidetty puoluekokousta sitovana. Yli 4 700 vihreää jäsentä eli 59 prosenttia äänioikeutetuista osallistui torstaina päättyneeseen äänestykseen.
Puoluetta on syytetty liiasta Helsinki-keskeisyydestä, mikä on näkynyt myös sen johtotehtävissä. Vihreillä on ollut 2000-luvun aikana kahdeksan puheenjohtajaa. Puolet heistä on ollut helsinkiläisiä, puolet muualta.
Yliopistotutkija Karimäki luonnehtii tämänkertaisen puheenjohtajakisan ehdokasasettelua eteläsuomalaiseksi. Hän kertoo, että puolueeseen on rakentunut asetelma Helsingin ja muun Suomen välille. Aiemmin keväällä hän arvioi STT:lle, että Helsingin ulkopuolelta tulevat ehdokkaat voivat olla vahvoilla.
- Sille on puolueessa tilausta väliajoin, että puheenjohtajan täytyy joskus tulla muualta kuin pääkaupungista, hän sanoo.
Kahdesta ehdokkaasta Hyrkkö on toiminut puolueessa kauemmin.
Diplomi-insinööriksi opiskellut Hyrkkö on istunut Espoon kaupunginvaltuustossa vuodesta 2012 alkaen.
Ennen pääsyään kansanedustajaksi hän työskenteli myöhemmin ministeriksi yltäneen Emma Karin eduskunta-avustajana. Koko eduskuntauransa ajan Hyrkkö on toiminut puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana.
Hyrkön työuralle mahtuu erilaista järjestökokemusta esimerkiksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana ja Suomen lukiolaisten liiton pääsihteerinä.
Virtaa pidettiin aluksi ehdokkaista tuntemattompana. Kasvatustieteiden maisteriksi opiskellut Virta työskenteli sivutoimisena terapia- ja opetusalan yrittäjänä parin vuoden ajan ennen nousuaan eduskuntaan.
Hänellä on kuitenkin selvä asema puolueen ainoana kansanedustajana Varsinais-Suomesta. Virta liittyi vihreisiin kuntavaalien 2017 alla, ja hän on sen jälkeen ollut kaikissa kunta-, alue- ja eduskuntavaaleissa vihreiden paikallisen listan äänestetyin nimi.
Altavastaajana puheenjohtajakisaan lähtenyttä Virtaa ovat sittemmin julkisesti tukeneet entiset puheenjohtajat Osmo Soininvaara, Pekka Sauri ja Touko Aalto.
Vihreät äänesti puheenjohtajasta ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen. Tuolloin into oli suurempi, sillä jäsenvaaliin otti osaa kaksi kolmasosaa puolueen jäsenistä. Kuuden ehdokkaan joukosta puolueen johtoon valittiin Touko Aalto.
Aalto toimi pestissä runsaan vuoden, mutta väistyi sitten uupumuksesta johtuneen sairausloman takia. Väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pekka Haavisto.
Sen sijaan Maria Ohisalo valittiin puheenjohtajaksi ja jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita ja siten ilman äänestystä.
Nyt pidetyn sähköisen äänestyksen tulos julkistetaan lauantaina Seinäjoen puoluekokouksessa, jossa puheenjohtaja virallisesti valitaan. Ensimmäisen linjapuheensa uusi puheenjohtaja pitää sunnuntaina.
Jenni Karimäki huomauttaa, että oppositioon jääminen tarjoaa puolueelle mahdollisuuksia kannatuksen nousuun, vaikkei se tekisi merkittäviä avauksia tai muutoksia linjaansa. Toisaalta puolueessa ei odoteta, että tappiosta palaudutaan vain odottamalla.
- Vaikka tappion kaikki tunnustavat, selityksissä on varmasti eroja. Puolueen pitää käydä keskustelu siitä, mihin linjaan sen toimijat sitoutuvat.