Maria Rosvall
Helsingin poliisin romaneihin kohdistaman operaation kohteeksi joutui 2010-luvulla yli 1 500 ihmistä, Poliisihallituksen (Poha) perjantaina julkaisemasta selvityksestä selviää. Vaikka operaatio päättyi jo vuonna 2015, selvityksen mukaan sen merkinnät ovat olleet edelleen luettavissa poliisin järjestelmässä.
Helsingin poliisi aloitti kohuoperaation lokakuussa 2013. Sitä sanottiin ennaltaestämis- ja tiedonkeruuprojektiksi, ja se sai lyhenteen KURI1. Projekti tuli julkisuuteen toukokuussa 2021, kun Yle kertoi, että Poha oli aloittanut siitä selvityksen.
Helsingin poliisin mukaan projektin tarkoituksena oli estää romanien välisiä ampumistapauksia ja selvittää jo tutkinnassa olleita juttuja. Sen mukaan tehostettua tarkkailua ja valvontaa ei kohdennettu yleisesti koko romaniväestöön, vaan niihin ajoneuvoihin ja ihmisiin, joiden voitiin olettaa liittyvän levottomuuksiin ja ampumistapauksiin.
Poha antoi kaksi vuotta sitten Helsingin poliisille moitteet operaatiosta. Se katsoi, että operaatioon liittyvän toimintaohjeen yleisluontoiset kirjaukset olivat ongelmallisia, mutta kyse ei sen mukaan kuitenkaan ollut syrjinnästä etnisen taustan perusteella.
Joulukuussa 2021 yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoi, että operaatiossa oli syytä epäillä syrjintää, ja suositti, että Poha edelleen selvittäisi operaation toimintaa. Poha teki asiasta laillisuusvalvontaselvityksen, jonka lopputulos julkaistiin perjantaina.
Pohan selvityksen mukaan Kuri1-operaatioon liittyen poliisin järjestelmiin kirjattiin tietoja 1 527 ihmisestä, joista nimen perusteella suurin osa vaikuttaa olevan romaneja.
Pohan mukaan todellinen määrä voi kuitenkin olla suurempi, sillä jotkut kirjauksista olivat virheellisiä eikä niitä pystytty selvittämään. Jotkin kirjaukset eivät sisältäneet henkilötunnusta kokonaan, ja joissain kirjauksissa ei ollut lainkaan henkilön nimeä tai henkilötunnusta.
Pohan mukaan osassa kirjauksista selviää, että esimerkiksi ajoneuvon pysäyttämisen perusteena oli esimerkiksi partion havaitsema rikosepäily, häiriökäyttäytyminen tai hätäkeskukselta tullut tehtävä. Joidenkin kirjausten osalta jää epäselväksi, mikä tehtävän peruste oli.
Pohan mukaan keskeistä on, ettei projekteilla syrjitä ketään henkilöön liittyvän syyn perusteella ja että kirjaukset tehdään niin, että niitä pystytään analysoimaan esimerkiksi lainmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta.
- Tässä tapauksessa poliisin toimenpiteiden perusteiden selvittäminen jälkikäteen, kun tietojärjestelmien tietoja ei ole enää kaikilta osin saatavissa, on ollut hyvin haastavaa, selvityksessä sanotaan.
Toisaalta Poha nostaa esiin, että rikosilmoitusten tai kanteluiden perusteella poliisin tietoon ei tullut Kuri1-operaation ajalta yhtään syrjiväksi tai muutoin epäasialliseksi katsottua toimenpidettä.
Helsingin poliisilaitoksen mukaan operaation tietoja on edelleen Pohan ylläpitämässä valtakunnallisessa poliisin tietojärjestelmässä, koska poliisilaitoksella ei ole niiden poistamiseen vaadittavia käyttöoikeuksia. Poliisilaitoksen tiedossa ei ole, että tietoja olisi käytetty johonkin operaation päättymisen jälkeen.
Poha lupaa selvityksessään, että merkinnät poistetaan.
- Poliisihallitus pitää hyvänä sitä, ettei Helsingin poliisilaitoksen tiedossa ole, että tietoja olisi hyödynnetty operaation päättymisen jälkeen -- Poliisihallitus toteaa kuitenkin, että selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että kirjaukset ovat edelleen näkyvissä Poke-blogissa ja jokaisella järjestelmän käyttöön oikeutetulla virkamiehellä on ollut mahdollisuus päästä tarkastelemaan blogilla esiintyviä tietoja, jolloin on sinänsä ainakin teoriassa mahdollista, että tietoja oltaisiin voitu käyttää projektin jälkeenkin, selvityksessä sanotaan.