SKALin toimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan dieselin ja bensiinin kulutus on laskenut niin paljon, että jakeluvelvoitteelle kaavailtu suuri korotus pitäisi laittaa jäihin.
Jakeluvelvoitteeseen liittyvässä keskustelussa vilisee virheellisiä väittämiä, kirjoittaa kuljetus- ja logistiikka-alaa edustavan SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala blogissaan.
Säätytalon yksi iso kuuma peruna on ilmastopolitiikka, erityisesti Suomen tavoitteet ja päästövähennyskeinot.
Eräs yksityiskohta on liikennepolttoaineisiin liittyvä jakeluvelvoitteen korkea taso. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan sitä, että polttoaineiden jakelijoiden on jaeltava tietty osuus uusiutuvaa polttoainetta suhteessa uusiutumattomiin polttoaineisiin.
Kujalan mukaan usein väitetään, että jakeluvelvoitteen jättinostolla vuoden 2024 alusta on tarkoitus kattaa päästövähennykset, jotka jäävät toteuttamatta vuosien 2022-2023 velvoitealennuksen takia.
"Tarvetta ei enää ole. Liikenteen päästöt eivät ole kasvaneet. Polttoaineen kulutus on laskenut vuonna 2022 siten, että jakeluvelvoitetta ei ole tarvetta tuplata vuoden 2024 alusta. Ei tietenkään ole toivottavaa, että taloudellinen toimeliaisuus vähenee, mutta näin on käynyt" Kujala kirjoittaa.
Hänen mukaansa korotuksesta päätettäessä vuonna 2019 hallituksen lakiesityksessä arvioitiin, että vuosien 2022 ja 2023 jakeluvelvoitteen alennus lisäisi päästöjä yhteensä noin 1,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
"Tilastokeskuksen 18.4.2023 julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 dieselin myynti väheni 4,9 prosenttia ja bensiinin myynti 6,0 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Jakeluvelvoitteelle ei ole sellaista korottamistarvetta kuin on päätetty", Kujala toteaa.
Kujala tyrmää väitteet siitä, että jakeluvelvoitteen väliaikaisella alentamisella ei ole saavutettu merkittävää pumppuhintojen laskua, vaan hinnat ovat seuranneet raakaöljyn hintaa.
"Teimme esimerkkinä vertailun Viroon. Virossa ei laskettu jakeluvelvoitetta vuoden 2022 aikana. Suomessa puolestaan tehtiin 7,5 prosenttiyksikön alennus 8.7.2022. Vertailusta selviää, että jakeluvelvoitteen alentamisen jälkeen dieselöljyn Suomen ja Viron välinen veroton hintaero aleni kahdeksalla sentillä per litra. Vuoden lopussa maiden hintaero poistui lähes kokonaan", Kujala kirjoittaa.
Hän muistuttaa Ruotsin linjauksesta, joka laskee jakeluvelvoitetta 30,5 prosentista kuuteen prosenttiin ensi vuonna. Suomessa jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia, mutta nousisi ensi vuoden alusta 28 prosenttiin. Asetelmat Suomen ja Ruotsin välillä kääntyisivät toisin päin.
"Julkisuudessa on myös kerrottu raportista, jonka mukaan Ruotsi olisi saamassa yli kolmen miljardin euron sakot jakeluvelvoitteen laskusta. Näin ei taida kuitenkaan olla. Tuollaisten lukujen levittäminen on tarkoitushakuista pelottelua", Kujala heittää.
Hän viittaa vahvistamattomiin tietoihin, joiden mukaan myös Saksan ympäristöministeriö valmistelee lakiesitystä, jossa vähennysvelvoitetta oltaisiin alentamassa.
"Isot maat taitavat ryhtyä ajattelemaan itsekkäämmin", Kujala arvioi.