Kun Martina Aitolehti päätti haastaa itsensä, hän löysi kadonneen minänsä. Kuva: Janne Aaltonen

Martina Aitolehti, 40, valmistautuu triathlonin MM-kisoihin. Nyt hän kertoo, mikä sai hänet muuttamaan elämänsä suunnan.

Martina Aitolehden, 40, elämä teki jyrkän käännöksen vuonna 2013.

Muun muassa lukuisista tv-ohjelmista ja mallinurastaan tunnetuksi tullut Aitolehti oli osallistunut jälleen uuteen televisiokilpailuun, Splash!-uimahyppyohjelmaan.

Vain vähän ennen kisaa toisen lapsensa synnyttänyt Aitolehti päätti itselleen tuttuun tapaan haastaa itsensä ennennäkemättömällä tavalla. Hän halusi tehdä kisahistorian vaikeimman hypyn: kaksi ja puoli volttia taittaen 10 metrin korkeudesta.

Edes Euroopan mestari Joona Puhakka ei ollut pystynyt siihen.

Kuukausia ahkerasti harjoitellut Aitolehti ponnisti itsensä koko kilpailun voittajaksi onnistuneella hypyllä, mutta uskomaton suoritus sai hänen nälkänsä vain kasvamaan.

- Silloin minulle tuli ensimmäistä kertaa lapsuuden jälkeen fiilis, että olen antanut itsestäni kaiken urheilulle. Mietin, miksen enää keskity siihen, miksen enää tee sitä, Aitolehti pohtii uppoutuneena.

- Urheilu on aina ollut koko minun identiteettini. Miksi olen tehnyt jotain, mikä ei ole minua?

Martina Aitolehti on elämässään tehnyt monenlaisia töitä. Kuva: Janne Aaltonen

Aitolehti on elämänsä aikana ehtinyt kiertää missikisoja, tehdä mallin töitä, levyttää lauluja ja osallistua moniin tv-ohjelmiin.

Värikkään julkisuuskuoren alla on kaiken aikaa piileskellyt urheilijan sielu ja identiteetti. Aitolehden sydän on aina sykkinyt urheilulle, ja siitä nainen haluaisi ihmiset hänet muistavan.

- Elämä vei mutkien kautta muualle, mutta en olisi tässä ilman niitä asioita, Aitolehti sanoo hymyillen.

- On valtava rikkaus, että olen saanut tehdä paljon erilaisia asioita elämässäni.

Televisiokilpailun sykähdyttävä voittaminen ja endorfiiniaallon purkautuminen toimivat ponnistuslautana kohti Aitolehden haaveiden harrastusta.

Aitolehti juonsi pian Splashin jälkeen uutta tosi-tv-sarjaa: Martina ja hengenpelastajat. Aitolehden piti harjoitella ohjelmaa varten uintia, sillä hän johti ohjelmassa hengenpelastuskurssia.

Formaatti oli kuin tähtiin kirjoitettu. Sen ansiosta triathlonin aloittamisesta pitkään haaveillut Aitolehti päätti vihdoin toteuttaa unelmansa.

Martina Aitolehti kisasi vuonna 2019 Valtteri Bottas Duathlon -tapahtumassa Pajulahdessa. Kuva: Pasi Murto / AOP

Triathlonkisoissa järjestetään eripituisia matkoja: täysmatka, puolimatka, perusmatka ja sprinttimatka. Täysmatkaan kuuluu 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 42,2 kilometriä juoksua peräjälkeen. Matkaan voi mennä noin 12 tuntia.

Suoritus vie urheilijan aivan äärirajoille. Se vaatii pitkäkestoista harjoittelua, suunnitelmallista syömistä ja kovaa kestävyyskuntoa.

Triathlonistin on huolehdittava kisan aikana nesteytyksestä ja energiansaannista kellontarkasti. Aitolehti juo kisan aikana vettä 0,75 litraa tunnissa ja nauttii matkan aikana energiageelejä tarkasti lasketun määrän verran pitääkseen energiatasonsa yllä ja tasaisina.

- Se on pakko. Muuten noutaja tulee aika äkkiä, Aitolehti naurahtaa.

Pienikin horjahtaminen nesteytyksessä, syömisessä tai kehon lämpötilassa voi olla uhka kilpailijan terveydelle. Aitolehti joutui viime kesänä 2022 itse todistamaan sen, kun hän joutui täysimittaisen kilpailun jälkeen suoraan tiputukseen.

Pitkä, kuuma ja raskas päivä aiheuttivat sen, etteivät mitkään nesteet pysyneet Aitolehden sisällä.

Lue lisää: Martina Aitolehden triathlon sai odottamattoman käänteen: maaliviivan jälkeen pikaisesti sairaalaan

Aitolehti huolehtii triathlonissa kellontarkasti nesteytyksestä ja ravinnosta. Kuva: Janne Aaltonen

Romahtamisen syy ei koskaan selvinnyt.

- Se ei ollut ollenkaan kivaa. Niin ei pitäisi käydä ja sen takia me harjoittelemme paljon erilaisissa olosuhteissa sekä valmistaudumme huolellisesti kilpailuihin, Aitolehti kertaa.

Keskeyttäminen ei kuitenkaan tullut kuuloonkaan.

- Ei missään nimessä. Ei sinne lähdetä keskeyttämään.

Itse kisoihin liittyy paljon riskejä. Aitolehden mukaan esimerkiksi pyöräilyosuudessa voi sattua kolareita. Puhjennut kumi voi johtaa kaatumiseen. Kaatumiset peräti 40 kilometrin tuntivauhdissa voivat olla kohtalokkaita.

Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kuoleman tai sydänkohtauksen ilmaantuvuus triathlonissa on noin 1,7 100?000 yhdysvaltalaistriathlonistia kohden. Yleisin kuolinsyy oli tutkimuksen mukaan sydänkohtaus. 15 jenkkitriathlonistia kuoli pyöräilyosuudessa tapahtuneen onnettomuuden takia vuosien 1985-2016 välillä.

Yhden brittiläistutkimuksen mukaan triathlonistien kuolleisuus on puolestaan 0,5 100?000 osallistujaa kohden.

Martina Aitolehti tiedostaa triathlonin vaarat. Kuva: Janne Aaltonen

Uintiosuuteen liittyy kaikista eniten riskejä ja siksi kisa aloitetaan aina sillä.

Aitolehti kuvailee uintiosuutta toisinaan "sodankäynniksi", mutta näkee siinä paljon hyvääkin.

- Vedessä joutuu vähän kamppailemaan omasta uintilinjasta, kun uimareita on niin paljon, triathlonisti sanoo.

- Uintiosuudet ovat silti aivan uskomattomia, kun lähdemme auringonnousun aikaan yhdessä. Ne hetket ovat kaikista mieleenpainuvimpia.

Vedessä käytävistä kamppailuista huolimatta Aitolehti kuvailee koko triathlonyhteisöä tiiviiksi ja lämminhenkiseksi.

Triathlonissa joutuu todella ylittämään itsensä ja taistelemaan luonnon armoilla. Se on Aitolehden mukaan opettavaista.

- Jokainen kisa haastaa eri tavalla. Siinä saa pistää itsensä likoon ja ylittää itsensä kerta toisensa jälkeen. Joka kisan jälkeen on olo, että opin jotain itsestäni, Aitolehti reflektoi.

Martina Aitolehti on joutunut jopa tiputukseen kisan jälkeen. Kuva: Janne Aaltonen

- Selkäranka vahvistuu ja nahka paksuuntuu. Maltti on kaikista tärkeintä, mitä olen oppinut. Tätä lajia ei opi vuodessa tai kahdessa tai edes kolmessa. Se on pitkä matka.

Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen Aitolehden urheiluharjoitteleminen on hänen mukaansa muuttunut järkevämmäksi vuosien aikana.

Koko elämänsä ahkerasti harjoitellut Aitolehti on oppinut tunnistamaan rajansa. Etenkin muutaman vuoden takainen jalkaleikkaus sai voimakastahtoisen triathlonistin pysähtymään.

Aitolehti oli jalkaleikkauksen takia kolme kuukautta kokonaan sivussa urheilusta eikä pystynyt kävelemään 500 metriä pidemmälle kuntoutuksen aikana.

- Olin ajatellut ennen, että kyllä minä superihmisenä voin mennä ja tehdä miten vain. Mutta ei se kroppa kestä.

- Ammattimaisen valmentajan ohjeiden noudattaminen ja sitoutuminen on tärkeää, jos haluaa treenata terveellä keholla ja mennä tavoitteesta toiseen. Harjoitteleminen on tosi kurinalaista, mutta vaatii sen. Se on elämäntapa, Aitolehti sanoo jämäkästi.

Aitolehden harjoittelumäärät ovat hengästyttävää katsottavaa. Hän saattaa juosta yli 40 kilometriä, pyöräillä yli 200 kilometriä ja uida yli 5 kilometriä viikossa, kuten hän teki viime maaliskuussa valmistautuessaan Lanzaroten puolimatkaan.

Aitolehti käy vuoden aikana yleensä 4-6 kilpailussa. Hän osallistui esimerkiksi viime vuonna kolmeen puolikkaaseen triathloniin, yhteen täysmatkaan, kahteen puolimaratoniin ja yhteen olympiamatkaan. Kisakilometrejä kertyi siis yhteensä peräti 658 kilometriä vuoden aikana.

- Treeninä nuo matkat tuntuvat pitkiltä, mutta kisassa se taas menee todella nopeasti, Aitolehti pohtii.

- Se on oikeasti aika vaikeaa puskea itseään maitohappojen ja kivun yli treeneissä, vaikkakin tärkeää. Kisatilanteessa adrenaliini auttaa pääsemään sen yli.

Aitolehti näyttää silmin nähden liikuttuneena videon, jossa tuhannet ihmiset hakkaavat käsiään yhteen auringon vasta noustessa taivaalle oranssiksi värjäytyneen vesirajan yläpuolella.

Aitolehti muistaa videota katsoessaan, kuinka pitkin hänen selkäpiitään valahti kylmien väreiden aalto, kun hän valmistautui syöksymään veteen ja kauhomaan tiensä ohi muiden kaltaistensa kamppailijoiden.

Triathlon on kamppailua luonnon armoilla, Aitolehti kertoo. Kuva: Janne Aaltonen

Hän muistelee, kuinka pyöräili vasten Lanzaroten piiskaavaa tuulta ja juoksi pitkin mäkisiä reittejä tuntien ajan sydämen sykkiessä keskimäärin 145 kertaa tunnissa.

Lanzarotella mitattu keskituuli oli kisapäivänä nopeimmillaan yli 40 kilometriä tunnissa. Yksittäiset tuulenpuuskat saattoivat olla vielä voimakkaampia.

- Se oli hurjaa. Siellä oli ihan järjetön tuuli. Pyörän päällä piti olla todella skarppina eikä missään kohtaa oikein päässyt rentoutumaan.

Aitolehden seuraava tähtäin on elokuun Lahden MM-kisat, jonne kuka tahansa ei pääse. Aitolehti on kisannut riittävän paljon hyvillä tuloksilla, minkä ansiosta hän lunasti paikan täysimittaiseen maailmanmestaruusmittelöön.

Useiden vuosien kokemuksesta huolimatta Aitolehden ensimmäiset MM-kisat jännittävät häntä "ihan sairaasti". Hän on asettanut itselleen ainoastaan yhden tavoitteen kilpailuun.

- Tavoitteeni on, että MM-kisan jälkeen tunnen antaneeni ja tehneeni ihan kaikkeni. Kisassa on ihan saatanan kova taso ja mennään oikeasti kovaa.

- Siellä on todella kovia muijia.

Fakta

Martina Aitolehti harjoituksissa vuonna 2020. Kuva: Anna Huovinen

Maanantai:

Uinti 1,6 km

Juoksu 4,5 km

Tiistai:

Juoksu 4,2 km

Pyöräily 83 km

Juoksu 2,7 km

Keskiviikko:

Pyöräily 45 km

Juoksu 4 km

Uinti 1,2 km

Torstai:

Lyhyt uinti

Jooga 45 min

Juoksu 5 km

Perjantai:

Juoksu 9,5 km

Pyöräily 28 km

Uinti 2,7 km

Lauantai:

Juoksu 12 km

Uinti 1,5 km

Sunnuntai:

Pyöräily 79 km

Juoksu 2,1 km

Muu harjoittelu 65 min

Maanantai:

Lepo

Vaatteet: sininen bombertakki Gestuz, tennarit New Balance / Zalando, harmaat verryttelyhousut Gant Homme, ruskea bombertakki Weekday, toppi & hame & collegehousut Superdry