Sosten eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n ekonomisti Anni Marttinen toivoo, että häpeä mielenterveysasioiden ympärillä hälvenisi. Kuva: Sami Kero / HS
Ennen kuin Sosten ekonomisti Anni Marttinen painoi julkaise-nappia Instagramissa, hän mietti esihenkilön reaktiota diagnooseihinsa. Nyt hän kertoo, miten kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ADHD vaikuttavat työelämässä - vai vaikuttavatko lainkaan.
Anni Marttinen, 31, kertoi hiljattain Instagram-profiilissaan jotain sellaista, mitä ei ollut aiemmin kertonut julkisesti.
- En ollut puhunut ääneen siitä, että minulla on diagnoosi kakkostyypin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, Anni kertoo.
Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on masennusjaksojen lisäksi lievempiä maniajaksoja eli hypomanioita. Ykköstyypin kaksisuuntaisessa sairastuneella on masennuksen lisäksi selviä manioita tai sekamuotoisia jaksoja.
Muutama viikko sitten Anni sai diagnoosin myös ADHD:sta, tarkemmin sen tarkkaamattomasta ilmenemismuodosta eli ADD:sta.
ADD on tarkkaavaisuuden häiriö, johon liittyy perinteisen ADHD:n tavoin keskittymisvaikeuksia, mutta ei ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on ADHD:n yleinen liitännäissairaus.
- Uusimman diagnoosin jälkeen päätin tulla ulos mielenterveyskaapista ihan kunnolla, Anni toteaa.
Helppoa Instagram-julkaisun tekeminen ei kuitenkaan ollut, vaan Anni oli miettinyt sitä jo vuosien ajan.
Aina vuodesta 2019 saakka, jolloin hän sai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin.
Häpeä ja aihetta ympäröivä stigma kuitenkin estivät Annia pitkään avaamasta suutaan.
Anni tekee töitä Sosten pääekonomistina, ja on paljon esillä mediassa työnsä puolesta talousasiantuntijana. Julkinen työ teki kertomisesta yhä hankalampaa.
- En halunnut riskeerata omaa uraa tai uskottavuuttani. Naisena asiantuntijuuttani on muutenkin kyseenalaistettu, ihan vain koska olen nainen.
ADD on neurologinen kehityshäiriö.
Lyhenteenä ADD elää yhä ihmisten puheissa, mutta virallisesti se ei ole enää oma erillinen diagnoosinsa, vaan yksi ADHD:n kolmesta ilmenemismuodosta.
ADHD:n tarkkaamaton ilmenemismuoto on nykyään viralliselta lyhenteeltään ADHD-t.
Tarkkaamaton esiintymismuoto eroaa "perinteisestä" ADHD:sta siten, että se ei oireile impulsiivisuutena ja ylivilkkautena.
Sen sijaan ADHD-t:n oireita ovat muun muassa tarkkaamattomuus, häiriöherkkyys, asioiden aloittamisen ja loppuunsaattamisen vaikeudet sekä huono työmuisti.
Lähde: Aivoliitto. fi / Verraton - Adhd:n ja kehityksellisen kielihäiriön erikoislehti.
Lue lisää: Anni Marttinen, 29, on Suomen ensimmäinen feministinen ekonomisti - "Ulkonäköni on jo itsessään feministinen teko"
Anni oli aloittanut terapian jo vuonna 2016, jolloin hän sai diagnoosit ahdistuneisuudesta, paniikkihäiriöstä ja keskivaikeasta masennuksesta, mutta erityisesti kaksisuuntaisesta julkisesti kertominen pelotti.
- Tuntuu, että on sosiaalisesti hyväksyttävämpää olla masentunut tai ahdistunut, koska ne ovat niin yleisiä ja tunnettuja sairauksia.
Sen sijaan hieman tuntemattomampiin mielen sairauksiin liittyy enemmän stigmaa ja tietämättömyys lisää vääriä olettamuksia sairauksista. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaa saatetaan Annin mukaan pitää epävakaana ja ailahtelevaisena.
- Kun minulla alettiin epäillä kaksisuuntaista, muistan itsekin miettineeni, että 'ei minulla voi olla sitä'. Näin ikävästi sanottuna, pelkäsin 'hullun leimaa', Anni muistelee, ja toteaa ajatuksen tuntuvan näin jälkikäteen typerältä.
Julkisesti omasta kaksisuuntaisestaan kertonut laulaja Selena Gomez on inspiroinut myös Annia puhumaan. Kuva: Sami Kero / HS
Vaikka Anni sai diagnoosin vuonna 2019, oltiin kaksisuuntaista alettu epäillä hänellä jo vuonna 2017. Annin oireet vaikuttivat siltä, että hänellä oli vuodenaikojen mukaan vaihtelevia masennus- ja hypomaniajaksoja.
Hypomaniajaksot alkoivat Annilla tyypillisesti keväisin ja kesäisin. Kesäloma alkoi, aurinko paistoi kellon ympäri, juhlinta lisääntyi ja yöunet vähenivät.
- Kun ympärillä oli niin paljon virikkeitä, hypomaniani alkoi oireilla, Anni toteaa.
Hypomanian oireet ovat varsinaista maniaa lievemmät. Hypomanian aikana tyypillistä on esimerkiksi holtiton rahankäyttö, unen tarpeen väheneminen, seksuaalinen aktiivisuus ja kasvanut itsevarmuus.
Hypomanian aikana Annin omat rajat saattoivat hälvetä, ja hän saattoi tehdä asioita, joita ei tavallisesti tekisi.
Syksyisin kesän ylivirittyneisyys oli tiessään, ja Annin mieli painui alas: edessä oli väsyttävä ja apaattinen masennusjakso.
- Eniten kaksisuuntaiseni oireili yliopistoaikana. Pahinta oli, kun ei ollut tietoa asiasta tai selitystä oireille, Anni toteaa.
Anni kertoo, että tällä hetkellä hänen kaksisuuntainen mielialahäiriönsä on hyvässä hoitotasapainossa. Viimeisimmästä hypomaniavaiheesta on vierähtänyt jo vuosia.
- Kuuntelen kehoani tarkalla korvalla ja pystyn elämään tasapainoista elämää sekä ennakoimaan oireita. Olen pystynyt jättämään tasaavat lääkkeet pois.
Anni kuitenkin muistuttaa, että kakkostyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö ei oireile yhtä voimakkaasti kuin ykköstyypin kaksisuuntainen.
- Olen onnekas, että oireeni ovat niin lievät, että olen pystynyt elämään melko normaalia elämää.
Sen sijaan ADD:n vaikutukset Anni on tuntenut aina vahvasti niin työelämässä kuin arjessakin, vaikka diagnoosin hän sai vasta nyt 31-vuotiaana.
- On tyypillistä, että esimerkiksi hyvät arvosanat vaikeuttavat diagnoosin saamista. Lisäksi silloin kuin olin nuori, ei edes ajateltu, että naisillakin voisi olla ADHD.
ADD oireilee Annilla esimerkiksi hyperfokusointina.
- Kun kiinnostun jostakin asiasta, uppoudun siihen täysin. Saatan hoitaa viikon työt muutamassa tunnissa, niin että unohdan syödä, Anni selittää.
Arvosanoihin tai työelämämenestykseen Annin neuroepätyypillisyys ei kuitenkaan ole vaikuttanut:
- Olen ollut ala-asteelta saakka kympin oppilas, ja menestynyt myös työelämässä. Kun olen kertonut diagnooseistani, moni kaverikin on sanonut, että 'ei sulla mitään voi olla'.
Anni kertookin oppineensa, että ADD:ssa on tyypillistä, että kognitiivisesti lahjakkaat lapset alkavat kompensoimaan oireitaan:
- Suoriuduin koulussa hyvin ja vetelin kymppejä, mutta samalla olin tosi hajamielinen ja huolimaton lapsi. Koulussa keikuin tuolilla, kotona ruuat tippuivat paidalle, housut hajosivat ja sotkut jäivät niille sijoilleen.
Anni kertoo, että vuosien ajan hän tunsi huonommuuden tunnetta siitä, ettei hän suoriutunut arjen tavanomaisista askareista kuten muut.
- Muistan miettineeni, että: 'miten minä en pysty tähän, miksi tämä on minulle niin vaikeaa?'
Anni uppoutuu syvälle häntä kiinnostaviin asioihin. Kaverit ovatkin tituleeranneet häntä monitoiminaiseksi. Kuva: Sami Kero / HS
Annin mukaan hänellä on yhä aikuisena hankaluuksia saada tehdyksi sellaisia asioita, joista hän ei saa välitöntä dopamiinia.
- Laskujen maksaminen, tuntien kirjaaminen, siivoaminen, lääkäriajan varaaminen... Anni luettelee ja jatkaa:
- Joidenkin minusta tylsien asioiden hoitaminen on toisinaan niin ylivoimaisen vaikeaa, että laskuni erääntyvät ja lääkäriaikojen lähetteet ehtivät vanheta. Kyse ei ole siitä, että en haluaisi hoitaa niitä asioita - en vain pysty siihen.
Anni toivoo ihmisten ymmärtävän, etteivät neuroepätyypillisyys tai mielenterveyden vaikeudet tarkoita, etteikö ihminen voisi suoriutua ulkopuolisen silmin elämästään menestyksekkäästi:
- On ihan ok olla korkeakoulutettu, hyvässä työpaikassa ja hakea silti apua, koska arki on vaan niin vaikeaa.
Lue lisää: Näistä oireista moni epäilee itsellään adhd:ta - asiantuntija kertoo, mistä tunnistaa tyypillisen tapauksen helposti
Anni kertoo, että vaikka hän on paljon julkisesti esillä sosiaalisessa mediassa, hän pitää suuren osan yksityiselämästään seuraajien katseilta piilossa. Siksi hän ei ajatellut, että mielenterveysasioista vaikeneminen olisi poikkeus.
- Ongelmana oli kuitenkin se, että vaikenin asioista vain koska minua pelotti ja hävetti. En halunnut enää elää pelossa.
Anni toivoo, että hän pystyisi särkemään mielenterveysasioiden ympärillä olevaa häpeää. Avoimuus ja läpinäkyvyys olisi kaikkien etu.
- Toivoisin, että mielenterveyden ongelmiin suhtauduttaisiin samoin kuin muihinkin sairauksiin. Ei kukaan esimerkiksi oleta, että tulisit käsi katkenneena töihin.
- Tiedostan kuitenkin ristiriidan siinä, että pystyin itse puhumaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstäni vasta nyt, kun vointini on ollut jo vuosia hyvä. Olisi tärkeää, että asioista pystyttäisiin puhumaan myös silloin kun oireet ovat päällä, Anni toteaa.
Anni kertoo, että julkaisun vastaanotto on ollut positiivinen. Hänen Instagraminsa postilaatikko täyttyi ihmisten viesteistä, jotka samaistuivat Annin kokemuksiin ja kiittivät häntä julkaisun tekemisestä.
- Ehkä pelko loppujen lopuksi on ollut enemmän omassa päässäni, sillä en ole koskaan saanut kuulla keneltäkään ikäviä kommentteja mielenterveyteen liittyen.
Anni kertoo, että hän on jossain määrin huolissaan siitä, mitä esimerkiksi tuleva esihenkilö saattaisi ajatella hänen julkaisustaan.
- Tiedän kuitenkin, että olen asiantuntijana ja ammattilaisena ihan yhtä uskottava kuin muutkin - monet sanovat, että ehkä jopa uskottavampi, kun kerron asioista avoimesti.
Anni tarkastelee kriittisellä silmällä ympäröivää yhteiskuntaa ja työelämän vaatimustasoa.
- Haluaisin haastaa ajattelemaan, onko yhteiskuntarakenteemme hyvinvointia edistävä tai työelämämme vakaalla pohjalla, jos ihmiset palavat loppuun ja menettävät työkykynsä.
Anni peräänkuuluttaakin työelämältä lisää joustavuutta.
- Tämän hetkinen työelämä on liian vaativa, paineistettu ja raameiltaan jäykkärakenteinen. Esimerkiksi virkatyöaika 8-16 ei todellakaan sovi kaikille neuroepätyypillisille.
- Ei pitäisi joutua syömään lääkkeitä, että voi käydä töissä.
Anni ajattelee, että jos ympäröivä yhteiskunta ei asettaisi niin tiukkoja raameja sille, millaisia työntekijöitä, vanhempia tai puolisoita ihmisten kuuluisi olla, kaikki saisivat olla omia itsejään - suorittaa asioita omalla tavallaan ja omaan tahtiin.
- Silloin ADD-diagnooseja ei välttämättä edes tarvittaisi, Anni siteeraa oman lääkärinsä kommenttia.
Anni on arjen vaikeuksista huolimatta huomannut ADD:ssa myös monia hyviä puolia:
- Kun kiinnostun jostain asiasta, olen tosi tehokas. Koen myös, että minulla on tavanomaista paremmat tunnetaidot ja suurempi oikeudentaju.
Esimerkiksi eräs Annin suurimmista mielenkiinnonkohteista - talous - on kantanutkin varsin pitkälle:
- On kaverit ihmetelleet, että miten mä jaksan, kun on kirja, podcast ja työt samaan aiheeseen liittyen. Mutta sillä tavalla mä uppoudun mua kiinnostaviin aiheisiin, Anni nauraa.
Sairausjaksoissa toisiaan seuraavat masennus-, mania- ja hypomania jaksot.
Sairausjaksojen tiheys vaihtelee, ja välissä voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen oirekuva vastaa tavallisia masennustiloja.
Mania on vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, jolloin henkilön mieliala on selvästi kohonnut. Mania voi oireilla esimerkiksi rauhattomuutena, vähentyneenä unen tarpeena tai harhaluuloina.
Hypomania on varsinaista maniaa lievempi, kestoltaan vähintään neljä päivää pitkä jakso.
Sairausjaksojen toistumista voidaan useimmiten vähentää, tai jopa estää asianmukaisella lääkityksellä ja elämäntapojen muutoksella.
Lähteet: Terveyskirjasto. fi ja Duodecim Käypähoito.
Lue lisää: Nooran, 44, ei kannata tehdä enää töitä, joten hän on vain kotona - kertoo nyt ongelmasta, joka koskettaa monia
Lue lisää: Samaan aikaan kun Päivi Storgård sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, hänen avioliittonsa päättyi eroon - "Tässä sairaudessa se on aika tavallista"
TetraSys Oy.