Kuva: Colourbox, kuvankäsittely IS
Pohditko remontin teettämistä? Yli 35 vuotta remonttiriitoja ratkomassa ollut ylitarkastaja Timo Maso kertoo, mitkä ovat pahimmat sudenkuopat.
Remonteista riidellään aiempaa useammin. Tämän johtopäätöksen voi tehdä ainakin kuluttajariitalautakunnan tilastoista.
Kun lautakunta vastaanotti neljä vuotta sitten 585 rakentamiseen, remontointiin ja tarvikekauppaan liittyvää ratkaisupyyntöä, lukema viime vuonna oli jo 678.
IS tutustui ratkaisuihin, joita lautakunta on antanut remonttiriidoista. Tapauksista löytyy niin yrittäjien pahoja laiminlyöntejä kuin perheen tyttären korkokenkien paljastuminen lattiamurheiden aiheuttajaksi. Tapausesimerkit löytyvät tämän jutun lopusta.
Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton riitojen ratkaisija.
Se antaa ratkaisusuosituksia kuluttajien ja yritysten välisiin oikeudellisiin riitoihin.
Kyse on nimenomaan suosituksista. Se ei määrää minkäänlaisia sanktioita tai rangaistuksia.
Ylitarkastaja Timo Maso kuluttajariitalautakunnasta sanoo, että remontoinnin ja ylipäänsä rakentamisen uudet trendit näkyvät myös kuluttajariitalautakunnan työssä.
- Uudet rakennusmateriaalit ja työtavat merkitsevät monesti parannusta aiempaan, mutta voivat johtaa uudentyyppisiin ongelmiin.
Maso sanoo, että riitamääriä ovat kasvattaneet muun muassa markkinoille tulleet lattiapäällysteet, ilmalämpölaitteistot ja aurinkoenergiaan liittyvä talotekniikka.
MasoLLA on kuluttajariitalautakunnan työstä pitkä kokemus. Hän on ollut lautakunnassa esittelijänä yli 35 vuotta. Hän esittelee asiat nimenomaan jaostossa, jonka alaa ovat rakentamisen, remontoinnin ja rakennustarvikekaupan kysymykset.
Tyypillisesti kiistoja syntyy dokumentoimattomista suullisista sopimuksista, työn laadusta, laskutuksen kohtuullisuudesta ja remonttien viivästymisestä.
Maso sanoo, että myös tehtyjen työtuntien määrä voi jäädä hiertämään laskutuksessa, mikäli laskutus perustuu työtunteihin. Tarvikehinnoittelun perusteitakaan ei aina niellä.
Kesämökkikausi on alkanut, ja vapaa-ajan asuntoja nikkaroidaan nyt entistä ehompaan kuntoon. Myös mökkiremontit poikivat postia kuluttajariitalautakunnalle.
- Myös näistä tulee ratkaisupyyntöjä, kuitenkin määrällisesti vähemmän kuin vakituiseen asuntoon teetetyistä remonteista. Vapaa-ajan kiinteistöillä riitoja voi syntyä esimerkiksi laitureita, saunarakennuksia ja muita erityyppisiä mökkejä hankittaessa.
Uutena mökkimiljöön kiistanaiheena ylitarkastaja mainitsee pihamaalle sijoitettavat paljut.
Maso neuvoo riitojen välttämiseksi laatimaan aina kirjallisen, selkeän sopimuksen työstä.
- Jos remontti sovitaan aikaperusteisesti tuntiveloituksella, on hyvä sopia työtuntien säännöllisestä ilmoittamisesta ja hyväksyttämisestä tilaajan kanssa. Näin vältytään siltä, että jälkikäteinen laskutus tulee tilaajalle yllätyksenä.
Mason mukaan tilaajan järjestämä työn seuranta ja valvonta ehkäisevät ongelmien syntyä tai ainakin remontin jälkien korjaustarpeita, kun ongelmiin puututaan tuoreeltaan.
- Virheiden ilmaantuessa kiistan selvittämistä auttaa työn jäljen dokumentointi esimerkiksi valokuvaamalla, Maso opastaa.
Mikäli yrittäjä ei noudata kuluttajariitalautakunnan antamaa suositusta, kuluttaja voi halutessaan ajaa korvauskannetta käräjäoikeudessa.
Remontoijan työhön tyytymättömän kannattaa kääntyä kuluttajariitalautakunnan puoleen, mikäli sopua ei muuten löydy, eikä kysymys ole niin mittavasta riidasta, että oikea käsittelypaikka olisi käräjäoikeus.
Asiakas tilasi yritykseltä jätevedenkäsittelyjärjestelmän vanhaan omakotitaloon. Kiinteäksi hinnaksi sovittiin 16?500 euroa.
WC-vedet oli määrä johtaa umpikaivoon ja harmaat vedet imeyttää peltoon.
Asiakas ei ollut alkuunkaan tyytyväinen yrittäjän työhön. Harmaavesi ei imeytynyt imeytyskenttään vaan jäi maan pintaan.
Pettynyt asiakas kääntyi toisen urakoitsijan puoleen, joka sai jätevesijärjestelmän toimivaksi.
Urakoitsija asensi imeytyskentän päähän salaojaputken, joka liitettiin alempana tulevaan salaojaan. Imeytys alkoi toimia. Urakoitsija korjasi myös asennusvirheiden vuoksi vaurioituneen WC-viemärin umpisäiliön.
Urakoitsijan työ maksoi asiakkaalle 9?103 euroa, jota summaa tämä vaati ensimmäiseltä yritykseltä.
Yritys kiisti vaatimuksen ja ilmoitti vahinkojen aiheutuneen siitä, ettei asiakas ollut tehnyt kiinteistöllä maaperätutkimusta. Ongelmien paljastuttua maaperän todettiin olevan liian savipitoinen imeytysjärjestelmälle.
Kuluttajariitalautakunnan mielestä maaperätutkimuksen puuttuminen kuuluu yrittäjän virhevastuun piiriin. Lautakunta viittaa myös urakoitsijan havaitsemiin useisiin asennusvirheisiin.
Ensimmäinen yrittäjä oli lautakunnan mukaan vastuussa jätevesijärjestelmän toimimattomuudesta ja suositti, että yritys korvaa asiakkaan 9?103 euron kustannukset.
Asiakas sopi yrityksen kanssa suullisesti 6?000 euron kylpyhuoneremontista. Vanhat materiaalit piti poistaa ja laittaa lattialämmitys sekä uusi lattia. Remonttiin kuuluivat myös uudet vesieristeet, seinät, kylpyhuonekalusteet ja putkityöt.
Yrittäjä huomasi kesken remontin vesivahinkoja, jotka nostivat hinnan 8?000 euroon.
Asiakkaan mukaan yrittäjä teki vain osan remontista ja senkin kelvottomasti. Vanha kostunut lattia oli jätetty uusien rakenteiden alle.
Sen jälkeen yrittäjä katosi, eikä tullut lupauksistaan huolimatta enää asuntoon. Yrittäjä jätti myös työmaajätteet asiakkaan huoleksi.
Asiakas joutui palkkaamaan toisen yrityksen jatkamaan työtä, joka alkoi kylpyhuoneen lattian kuivattamisella.
Asiakas vaati, että työn kesken jättänyt yritys palauttaa jo saamistaan maksuista 3?100 euroa. Yrityksen mielestä 4?500 euroa oli juuri oikea hinta työpanoksesta.
Lautakunnan mukaan elinkeinonharjoittajalla on oikeus veloittaa enintään remontin valmiusasteen mukainen osuus urakkahinnasta.
Lautakunta totesi elinkeinonharjoittajan olevan korvausvastuussa työssä tehdyn virheen aiheuttamista kustannuksista sekä velvollinen hinnanalennukseen työhön jääneiden laatuvirheiden perusteella.
Lautakunta suositti elinkeinonharjoittajalle asiakkaan pyytämän 3?100 euron maksamista.
Keittiöremonttia suunnitellut asiakas sai yrittäjältä urakkatarjouksen tekstiviestinä. Tarjouksen mukaan remontin hinta olisi 2?200-2?800 euroa ja kysymys olisi 4-6 päivän työstä.
Osapuolet sopivat urakasta toukokuussa. Asiakkaan mukaan työ kesti kohtuuttoman kauan. Remontin piti olla valmis syyskuussa, mutta se oli kesken vielä marraskuussakin.
Keittiökalusteita vaurioitui remontin yhteydessä. Viivästysten takia perhe joutui elämään kymmenen viikkoa ilman keittiötä. Perheen oli lähdettävä evakkoon.
Lopulta asiakas purki sopimuksen.
6?852 euron laskun esittäneen yrittäjän mukaan viivästymiset johtuivat terveyssyistä ja siitä, että hän vältti altistamasta perhettä koronalle.
Toinen tekijä purki yrittäjän asennuksia ja vei työt loppuun.
Lautakunnan mielestä alkuperäisellä remontoijalla ei ollut perusteita vaatia omasta työsuorituksestaan palkkiota. Lautakunta muistutti, että yrittäjä oli tehnyt virheitä ja aiheuttanut vahinkoa asiakkaan omaisuudelle.
Lautakunta suositti, että yrittäjä korvaa asiakkaalle enintään 2?792 euroa.
Seitsemän vuotta asumisoikeusasunnossa asunut perhe muutti pois talosta. Talonomistajaa edustanut isännöitsijä totesi tarkastuksen yhteydessä painaumia lattiassa.
Perheen asumisoikeusmaksun indeksikorkorahoista pidätettiin lattiapinnoitteen uusimisen vuoksi 1?420 euroa ja lisäksi siivouskuluja 292 euroa.
Perheen mukaan pehmeään muovimattoon on voinut tulla painaumia huonekaluista ja tyttären korkokengistä. Perheen mielestä tällaiset jäljet kuuluivat lapsiperheen normaaliin asumiseen.
Isännöitsijän kanta oli se, etteivät esimerkiksi korkokenkien jäljet ole syntyneet normaalissa asumisessa.
Lautakunta havaitsi valokuvien perusteella lattiapäällysteessä rikkoutumia, jotka eivät kaikki selity tavanomaisella kulumisella tai päällysteen huonolla laadulla vaan osoittavat asukkaiden huolimattomuutta.
Lautakunta totesi perheen olevan vastuussa lattiapinnoitteen uusimiskuluista ja siivouslaskusta.
Asukkaat hankkivat uuteen taloonsa päätyterassin lasituksen alan yrittäjältä. Toinen yrittäjä valmisti lasit. Lasit ja asennus maksoivat yhteensä 7?700 euroa.
Asukkaiden mukaan lasit asennettiin alun perin väärin päin. Lasituksen itsepesevä pinta jäi terassin sisäpuolelle. Samoin kaikki kaiteet oli laitettu virheellisesti ja listoja puuttui.
Myyjä korjasi puutteet asukkaiden mielestä vain osittain. Lisäksi korjauksessa paljastui uusia virheitä. Massaa oli vedetty paksusti ja epätasaisesti.
Perhe vaati yrittäjiltä muun muassa vinojen liukulasien korjaamista, vahingoittuneen laatan uusimista sekä 2?000 euron vahingonkorvausta.
Yrittäjien puolelta muistutettiin, että koska itsepesevät lasit eivät toimineet, asiakkaiden hyväksi päädyttiin toimittamaan kulutta liukulasit.
Lautakunta kiinnitti huomionsa siihen, ettei myyjäliike ole sopimuksesta neuvoteltaessa eikä alkuperäisen asennuksen aikana pyytänyt asiakkaalta kirjallista aineistoa, jonka perustella lasituksen yksityiskohdat olisivat olleet täsmennettävissä.
Myyjän korjauksista huolimatta lautakunta piti lopputulosta edelleen virheellisenä ja suositti myyjäyhtiön maksavan asukkaille 2?500 euroa.
TetraSys Oy.