Kuva: Elina Hiltusen kotialbumi

Elina Hiltuselle, 52, ja Heimo Mäkiselle, 87, botox-hoidot ovat äärimmäisen tärkeitä. Moni ei tiedä, että pistoksilla voi tehdä paljon muutakin kuin vain silottaa ryppyjä.

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen joutui hieraisemaan silmiään.

Kymmenisen vuotta sitten hän piti luentoa, kun yhtäkkiä luentosalin ensimmäisellä rivillä istuneiden päät hävisivät.

Näky oli mykistävä, mutta onneksi se ei ollut totta. Näköharha johtui migreenikohtauksesta, joista 52-vuotias Hiltunen on kärsinyt noin 15 vuoden ajan.

Hän muistaa poteneensa pääkipua usein jo lapsena. Asiaa ei tuolloin tutkittu.

Siitä hän on varma, että ensimmäinen kunnon migreenikohtaus tapahtui noin vuonna 2008, jolloin kauppoihin oli tullut myyntiin uusi vanilijajogurtti. Kaupan henkilökunta jakoi asiakkaille jogurtin tuoksuisia autoon ripustettavia ilmanraikastimia.

- Haistoin sitä, ja se laukaisi migreenin. Se oli ensimmäinen kerta, kun pääkivun kanssa tuli myös näköhäiriöitä, Hiltunen sanoo.

Migreenin ja migreenikohtauksen oireet voivat olla hyvin vaihtelevia jyskyttävästä ja sykkivästä päänsärystä raajojen puutumiseen ja puhumisen vaikeutumiseen.

Pahimmillaan Hiltusella oli kuukaudessa enemmän kuin 15 pääkipupäivää. Kroonisen migreenin raja on yli 15 päänsärkypäivää kuukaudessa, joista vähintään kahdeksaan liittyy migreenikohtaus.

Hiltusen migreenikohtaukset vaihtelevat ja ne ovat myös muuttuneet iän karttumisen mukana: aikoinaan tuli pelkkiä näköhäiriöitä, nykyään pääasiassa pääkipua, joskus pahoinvointia, joskus näitä kaikkia.

Joskus vielä pahempaa.

- Toisinaan myös silmiin sattuu. Aivan kuin joku kaivelisi lusikalla silmää, Hiltunen kuvailee.

Kolmisen vuotta sitten Hiltunen löysi krooniseen migreeniinsä hoitokeinon, jonka ansiosta kohtauksia tulee enää pari kertaa kuukaudessa. Kyseinen keino on herättänyt monissa tuhahduksia.

Keinon nimi on botuliinihoito, joka tunnetaan nykyään tuttavallisemmin yhdellä valmisteen kauppanimistä: botox.

Tulevaisuudentutkija ja diplomi-insinööri Elina Hiltunen on saattanut kärsiä migreenistä jo lapsena. Kuva: Haastateltavan kuva-albumi

Migreeni on Hiltusen suvussa varsinainen sukurasite. Hiltunen ei koskaan tavannut isoisäänsä, mutta hänelle on kerrottu, kuinka migreeni oli aiheuttanut ukille jopa halvausoireiden kaltaisia reaktioita.

Hiltusen 87-vuotias isä Heimo Mäkinen on kärsinyt migreenistä suunnilleen talvisodasta lähtien, yli 80 vuoden ajan. Hiltusen oma tytär taas sai migreenidiagnoosin 12-vuotiaana.

Sekä isoisän, äidin että tyttären kohdalla migreenikohtaus vaatii jonkin triggerin eli ärsykkeen. Hiltusella niitä ovat keinotekoiset hajusteet, alkoholi ja stressi - sekä valo. Sehän ei näin keväällä kovin kivaa ole.

- Kevät on paskamaisinta aikaa migreenikolle. Kuljen tuolla aurinkolasien kanssa ja lippis syvällä päässä auringonvaloa vältellen kuin vampyyri, Hiltunen sanoo.

Migreeniä hoidetaan usein itse särkylääkkeillä ja migreenikohtauksessa laajentuneita aivoverisuonia supistavalla triptaanilla. Tällaisissa lääkkeissä vaanii kuitenkin riski. Niiden liikakäyttö aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä. Pahimmillaan ne pahentavat migreenikon oireita.

Tyttären kohdalla edes estolääkkeinä käytetyt verenpainelääkkeet eivät tuoneet mairittelevia tuloksia. Lääkäri ehdotti hoitomuodoksi botox-pistoksia.

Kyllä, sitä samaa hermomyrkkyä, jota käytetään ryppyjen silottelun. Se toimii myös lääkkeenä.

Botox-hoidossa kroonisesta migreenistä kärsivän otsaan, ohimoille, hartioihin ja niskaan pistetään potilaasta riippuen muutamia kymmeniä botuliinipistoksia.

Tuloksia alkoi tulla välittömästi. Tyttären migreenipäivien ja -kohtausten määrä väheni huomattavasti.

Pian myös Hiltusen isä meni botox-hoitoihin. Myös hänen migreenipäivänsä vähenivät miltei olemattomiin ja elämänlaatu parani.

Elina Hiltusen tytär tuunasi aikanaan mallinuken esittämään sitä, miltä migreeni tuntuu. Kuva: Haastavaltavan kuva-albumi

Botoxin toimintaperiaate kauneudenhoidossa perustuu siihen, että ihon alle pistettävä aine rentouttaa lihaksia ja täten silottaa ihoa.

Usein oletetaan virheellisesti, että botoxilla suurennettaisiin huulia. Näin ei ole, vaan huuliin injektoidaan tähän tarkoitukseen kehitettyä täyteainetta.

Migreenin hoidossa botoxin toiminta perustuu siihen, että se estää hermopäätteistä vapautuvia kivunvälittäjäaineita. Neurologi Petra Keski-Säntti Terveystalosta kertoo, että botoxin vaikutus migreeniin tuli aikoinaan sattumalta ilmi esteettisten hoitojen yhteydessä.

- Botoxia pistettiin otsan alueelle. Pian asiakkaista alkoi tuntua, että migreeni on kaikonnut, Keski-Säntti kertoo.

Suomessa botoxia on alettu käyttää migreenin hoitomuotona enenevissä määrin vuodesta 2011 alkaen. Tuolloin botoxista tuli Kela-korvattava lääke niille, joille sitä määrättiin kroonisen migreenin hoitoon.

Keski-Säntin mukaan potilaille suositellaan yleensä kolmea hoitokertaa ennen kuin voi tehdä johtopäätöksen siitä, toimiiko hoito vai ei.

- Voi olla, että migreenipäivät eivät vähene, mutta ne ovat lievempiä. Sekin vaikuttaa paljon elämänlaatuun ja työkykyyn.

Elina Hiltusen perheessä hänen tyttärensä ja isänsä olivat ne, jotka ensin kokeilivat botoxia. Hän itse meni vasta perässä.

Se oli tyttären idea. Tätä oli alkanut ärsyttää äidin ikuisilta tuntuvat päänsäryt, koska hän omakohtaisesti tiesi, että niihin oli saatavilla apua.

Ensimmäisellä kerralla Hiltusta jännitti. Hän totta kai tiesi perheenjäsentensä hyvistä kokemuksista, mutta:

- Kyllähän mä mietin, että botox. Että viitsinkö mennä, Hiltunen naurahtaa.

Neurologi pisti Hiltusen otsaan, niskaan, hartioihin ja ohimoille yhteensä 30-40 pistosta botuliinia. Kokemus oli hieman epämiellyttävä, mutta pistospaikkoja ei jäänyt aristamaan.

Kului viikko, toinen, kolmas. Päänsärky ja migreenikohtaukset harvenivat huomattavasti.

Kuva: Eriika Ahopelto

Botox-pistosten annosteluväli migreenin hoidossa on 12 viikkoa eli kolme kuukautta. Ennen uutta käyntiä Hiltusella alkaa yleensä ilmetä enemmän oireita, jotka taas kaikkoavat pistosten jälkeen, mikä kielii hoidon toimivuudesta.

Vaikka näin keväisin valon määrä on kasvanut, Hiltusen migreenikohtausten määrä on pysynyt aisoissa. Lisäksi kohtaukset ja päänsärky yleensä kestävät vähemmän aikaa kuin ennen.

Ennätys on ollut kymmenen päivän päänsärky yhteen putkeen. Nyt kohtaus menee yleensä ohi tunneissa.

Tyttärensä tavoin Hiltunen käyttää migreenin hoitamiseen myös biologisia lääkkeitä. Niitä on ollut käytössä vuodesta 2018 lähtien. Biologiset lääkkeet ovat lääkkeitä, jotka on tuotettu elävien solujen avulla samoin kuin vaikkapa insuliini. Biologisia migreenin estolääkkeitä on neljä: eptinetsumabi, erenumabi, fremanetsumabi ja galkanetsumabi.

Isälle pelkkä botox on riittänyt, eikä hän koe tarvitsevansa biologisia lääkkeitä sen tueksi.

Huhtikuun puolivälissä Hiltunen vietti taas isä-tytär-aikaa, kun kaksikko meni hakemaan botox-pistokset yhdessä.

- On se aika hyvä vitsi, että 87-vuotias äijä ja tytär tekevät tuollaista yhdessä, Hiltunen nauraa.

Työyhteisöissä Hiltunen saattaa sanoa provosoivan kovaan ääneen, että lähtee ottamaan botoxia. Moni tuhahtaa, kun luulee sitä kauneudenhoidoksi. Ääni kellossa muuttuu, kun hän kertoo hoidon syyn.

Fakta

Migreenikohtauksia aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen.

Kohtauksia voivat laukaista esimerkiksi:

stressi tai sen loppuminen

kirkas auringonvalo ja valon määrän lisääntyminen esimerkiksi keväisin

alkoholinkäyttö

huonosti nukuttu yö

liian pitkät ruokailuvälit

huono näkö (esimerkiksi sopimattomat silmälasit)

purentavirheet.

Kohtausta edeltävät noin päivää ennen usein tyypillisinä toistuvat oireet, kuten haukottelu, makeanhimo, väsymys ja mielialan muutokset.

Noin 15 prosentilla migreenikohtauksista kärsivistä (15 prosentilla) esiintyy ennen päänsärkyä esioire eli aura. Auraoire kestää normaalisti noin 5-60 minuuttia. Useimmiten se on näköhäiriö: näkökenttään ilmaantuu sahalaitamainen, laajeneva kirkas kuvio tai harmaa tai kirkas alue, joka aiheuttaa näkökenttäpuutoksen.

Esioireena voi esiintyä myös puheen tuoton häiriö, toispuolista puutumista tai harvinaisissa tapauksissa toispuolinen halvausoire.

Migreenikohtaus voi toisinaan ilmaantua pelkkänä auraoireenakin ilman sitä seuraavaa päänsärkyä.

Lähde: Terveyskirjasto

Migreenin hoitaminen botoxilla ei ole mahdollista kaikille, vaikka hoito toimisi. Syynä on hoitojen kallis hinta.

Yhteen hoitokertaan riittävä botox-pullo maksaa päälle 400 euroa. Säännöllisessä hoidossa pistettävänä tulisi käydä neljä kertaa vuodessa, eli 1?600 euron edestä.

Migreenipotilaan ei tarvitse maksaa kaikkea itse, sillä Kelan lääkekatto eli vuosiomavastuu on 592,16 euroa. Ylimenevistä korvattavista valmisteista tulee maksaa 2,5 euron omavastuu per valmiste. Botoxiin menee näin ollen vuodessa noin 600 euroa.

Biologisten lääkkeiden hinnat pyörivät tuotteesta riippuen reilusta 400 eurosta jopa yli tuhanteen euroon Kelan korvaamien lääkkeiden piiriin, kunhan lääketieteelliset edellytykset täyttyvät.

Neurologilla, jolla Hiltunen sekä hänen isänsä ja tyttärensä käyvät, pistokset maksavat 208 euroa kerta. Nämä eivät ole Kela-korvattavia. Neljä visiittiä vuodessa kustantaa reilut 800 euroa.

Migreenin hoidon hinnaksi tulee tällöin noin 1?400 euroa per vuosi.

Halvemmalla pääsisi, jos botoxia hakisi julkisen terveydenhuollon puolelta. Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että hyvinvointialueesta riippuen hoidot voivat jäädä kesken.

IS kysyi jokaiselta Suomen 21 hyvinvointialueelta sekä Helsingistä ja Ahvenanmaalta, voiko kroonisesta migreenistä kärsivä saada sairauteen botox-hoitoa julkisella puolella. 19 alueelta vastaus oli kyllä, muilta alueilta kysymykseen ei kuulunut vastausta.

Botox-hoidon kriteeri on tyypillisesti kroonisen migreenin toteamisen lisäksi muiden migreenin estoon tarkoitetun lääkehoidon tulokseton kokeilu.

Hyvinvointialueiden välillä on suurta eroa siinä, montako botox-hoitokertaa julkisella puolella voi krooniseen migreeniin saada. Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Helsingissä julkisella saa kaksi hoitokertaa, kun Kymenlaakson hyvinvointialueella julkisella puolella järjestetään pistoshoitoja potilaalle niin kauan kuin ne potilasta auttavat.

Siinä missä vuoden eli neljän botox-hoidon kokonaishinnaksi tulee yksityisellä se noin 1?400 euroa, julkisella joutuu maksamaan vain poliklinikkamaksut, jotka ovat neljältä pistoskerralta enintään reilut 160 euroa.

Etenkin pienituloiselle hintaero on tuntuva.

HUS tarjosi Hiltusen tyttärelle kaksi botox-hoitokertaa. Hoidot tepsivät, joten niitä jatkettiin avopuolella.

Tytär on opiskelija ja hän yritti jatkaa hoitoja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n kautta, mutta sen piiriin ei kuulu neurologian erikoislääkärin palveluita. Niinpä hoitoja jatkettiin yksityisellä puolella. Tyttärellä ei ole vakuutusta, joten kaikki joudutaan maksamaan omasta - eli käytännössä äidin - pussista.

- Hän opiskelee opintotuella. Ei hänellä ole yhtään ylimääräistä, Hiltunen sanoo.

Omat hoitonsa Hiltunen saa työterveyden kautta. Hän on tosin yrittäjä, joten kustannukset menevät sinänsä hänen omasta pussistaan. Hiltusen vakuutus kattaa kuitenkin suuren osan hoitomaksuista.

Elina Hiltusen elämänlaatu on parantunut merkittävästi botox-hoitojen myötä. Kuva: Petri Mast

Hiltusen mukaan tyttären hoidot ovat välttämättömiä, sillä tytär ei kuulemma kykenisi käytännössä opiskelemaan ilman niitä. Siksi hänestä on epäreilua, että tyttären hoidot ovat niin kalliita, sillä esimerkiksi opiskelijoille, työttömille tai pientuloisille hoito, josta voisi olla suurta apua, on mahdotonta.

- Pitäisi miettiä tarkemmin, mikä on työkyvyn hinta yhteiskunnalle ja paljonko siihen kannattaa satsata. Hoitamaton migreeni kun voi viedä työkyvyn kokonaan.

Neurologi Petra Keski-Säntti kertoo, että muutamat hänen vastaanotollaan käyneet potilaat ovat joutuneet jättämään tehokkaat botox-hoidot kesken, koska raha ei yksinkertaisesti riitä.

- Tällainen tuottaa potilaille henkistä kärsimystä. Tiedetään, että hoito olisi ulottuvilla, mutta sitä ei saa. Voisi olla parempi, ettei tällaista hoitoa kokeiltaisi ollenkaan, jos sitä ei kerran jatketa, Keski-Säntti pohtii.

Miksi julkisella puolella annetaan botox-pistoshoitoja migreeniin yleensä korkeintaan vuoden ajan - ja esimerkiksi Husissa vain kaksi hoitokertaa?

Husin neurologian pkl:n ylilääkäri Sari Atulan mukaan migreenipotilaista useimmat ovat työikäisiä, jolloin he työssä ollessaan kuuluvat työterveyden piiriin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on eniten potentiaalisia potilaita muuta maata suuremman väestömäärän vuoksi. Siksi Husin linjaukset ovat Atulan mukaan hieman muuta Suomea tiukemmat.

Atula myös sanoo, etteivät tutkimustulokset botuliinilla kroonisen migreenin hoitamisessa ole kovin vahvat.

Käypä hoito -suosituksen mukaan botuliinin teho on osoitettu kroonisen migreenin estohoidossa. Käypä hoito -suositus viittaa laajaan tutkimukseen, jossa huomattiin, että botuliini tehoaa, mutta ero sen ja lumelääkkeen välillä kroonisen migreenin hoidossa oli vähäinen. Lisäksi yli kaksi vuotta jatkuneen botuliinihoidon tehosta ei ole tutkimusnäyttöä.

- Husissa painotetaan hoitojen aloituksessa selvää tutkimusnäyttöä, Atula sanoo.

- Tällä hetkellä migreenin estohoitoon on myös lukuisia muita migreenin täsmälääkkeitä tarjolla, mikä vähentää botuliinihoitojen tarvetta.

Hän myöntää, että on olemassa väliinputoajia, joille botuliini voisi olla paras tai hyvä hoitomuoto krooniseen migreeniin, mutta jotka eivät saa hoitoa mistään esimerkiksi rahantilanteen vuoksi.

- Se joukko on kuitenkin aika pieni.

Vaikka termi "hermomyrkky" kuulostaa pahalta, botoxin pistäminen on neurologi Petra Keski-Säntin mukaan hyvin tuvallista. Sillä ei ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, eikä se vaikuta muualle elimistöön kuin pistoskohtaan.

Esteettisiä haittavaikutuksia voi sen sijaan tulla. Botox lamauttaa lihasten aktiviteettia, joten voi olla, että luomi tai kulmakarva saattaa hoidon jälkeen roikkua tai lupsahtaa.

Elina Hiltunen kertoo, että kun hän oli ollut botuliinihoidossa ensimmäisen kerran, niin otsaan laitettu pistos tipautti kulmakarvat alas.

- Isällä kävi samalla tavalla. Se haittasi näköä, Hiltunen naurahtaa ja jatkaa:

- Naurattaa se ajatus, että botoxia käytetään kaunistumiseen. Mun kohdalla se johti kauhistumiseen.

Keski-Säntin mukaan tällaisilta pystyy välttymään oikeanlaisella pistotekniikalla.

Uraltaan hän muistaa vain yhden tapauksen, jossa potilaalle on tullut allerginen reaktio. Tällöinkin reaktio oli vain lievä.

Elina Hiltunen kustantaa opiskelijatyttärensä botox-hoidot. Kuva: Veikko Somerpuro

Elokuussa Elina Hiltunen astelee jälleen isänsä kanssa neurologille pistettäväksi. Valon määrä on alkanut vähentyä, joten kohtausten ja päänsärkypäivien määrä on todennäköisesti taas vähentynyt entisestään.

Hiltunen pysähtyy miettimään, millaista hänen elämänsä vielä muutamia vuosia sitten oli. Kun keskimäärin joka toinen päivä päätä särki.

- Onneksi olen yrittäjä, ja voin fiksailla työaikojani. Jos tekee tiukkaa, niin voin levätä. Lisäksi migreenikohtaukset tulevat yleensä vasta stressitilanteen jälkeen, ei sen aikana, joten pystyn kyllä hyvin tekemään työni, joka on keikkaluonteista. En usko, että olisin voinut olla töissä vaikka kaupan kassalla kahdeksasta neljään, Hiltunen sanoo.

Mutta entäs tämä jutun alussa kuvailtu tilanne, jossa Hiltunen sai migreenikohtaukseen luennoidessaan yleisölle? Pitikö hänen lopettaa kesken?

Ei. Jollain ilveellä Hiltunen pystyy kontrolloimaan migreeniä silloin, kun adrenaliini jyllää. Hän kertoi yleisölleen migreenikohtauksesta ja veti luennon kunnialla loppuun, vieläpä englanniksi.

- Sain jopa hyvät palautteet luennosta. Ehkä säälistä, Hiltunen naurahtaa

Kohtauksen kivulias vaihe alkoi vasta luennon jälkeen.

Erikoisin migreenikohtaus tapahtui, kun Hiltunen luki lehteä. Yhtäkkiä hän ei ymmärtänyt mitään lukemaansa, kun kohtaus vaikutti ajatteluun.

- On tämä kyllä niin outo sairaus.

Eikä sen outoutta ainakaan vähennä se, että sitä voi hoitaa botoxilla.

Fakta

Krooninen migreeni

CP-vammaan liittyvä lihasjäykkyys

Virtsarakon toimintahäiriö

Kainaloiden liikahikoilu

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu