Antti Lindtman kertoo joulukuusta 2019, jolloin hän koki poliittisen uransa kovimman takaiskun. Kuva: Antti Hämäläinen / Ilta-Sanomat

Sdp:n johtoon haluava Antti Lindtman sanoo, ettei puolueessa ole enää tilaa kuppikunta-ajattelulle. Puheet "regiimin" vaihtamisesta ärsyttävät.

MUSIIKKITALON aulakahvila täyttyy pääosin eläkeikäisistä - päiväkonsertissa on väliaika. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tervehtii useampaakin tuttua. Joitain ihan kädestä pitäen.

Ilta-Sanomien valokuvaaja Antti Hämäläinen kertoo Lindtmanille olleensa vain hetkeä aiemmin kuvaamassa Suomen euroviisuedustajaa, toiseksi kilpailussa yltänyttä Käärijää. Jere Pöyhönen taitaa olla juuri nyt maailman tunnetuin vantaalainen.

- Vantaa on nyt in, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lindtman intoilee.

Ensimmäistä kertaa koskaan?

Vastauksena kysymykseen tulee makeaa naurua.

ON SOVITTU, että puhutaan Lindtmanin ehdokkuudesta Sdp:n puheenjohtajakisassa, mutta muistellaan ensin joulukuuta 2019.

Antti Lindtman on Sdp:n puheenjohtajakisan suosikki. Kuva: Antti Hämäläinen

Lindtman ei ole aiemmin varsinaisesti pyrkinyt puolueensa puheenjohtajaksi, mutta pääministeriksi on. Joulukuussa 2019 hän hävisi niukasti Sdp:n puoluevaltuuston äänestyksessä pääministeriehdokkuuden Sanna Marinille.

- Nyt minä saatan ehkä vähän ymmärtää, miltä Mietaan Jussista tuntui vuonna 1980 Lake Placidissa, Lindtman lohkaisi tuolloin.

Vuonna 1980 Lake Placidin olympialaisissa Juha Mieto hävisi kultamitalin 15 kilometrin hiihdossa ruotsalaiselle Thomas Wassbergille yhden sadasosasekunnin erolla.

Marin voitti Lindtmanin äänestyksessä 32-29.

Vaikka Lindtman kevensi tunnelmaa puheessaan, ei tappio helppo paikka hänelle ollut. Päinvastoin.

Itse asiassa se oli Lindtmanin mukaan hänen tähänastisen poliittisen uransa pahin takaisku.

- Kun olen kunnianhimoinen luonne, niin kyllä häviö kirpaisi kovaa.

- Tulee useita (takaiskuja) mieleen, mutta kyllä tuo joulukuu 2019 on pahin. Viikon kampanjapuserrus ja häviö. Siitä piti vain seuraavana aamuna nousta ylös ja mennä eteenpäin.

Kun Marin alkoi valmistautua äänestyksen jälkeen pääministeriyteen, Lindtman alkoi valmistautua johtamaan seuraavan päivän Vantaan valtuuston kokousta.

Sanna Marin voitti Antti Lindtmanin pääministeriäänestyksessä joulukuussa 2019. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Lindtman ajattelee nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin, että tappiolla oli kasvattava vaikutus.

- Se niukka häviö, joka kyllä kirpaisi silloin kovasti, kasvatti paljon.

Hän sanoo tehneensä jo ennen äänestystä sopimuksen itsensä kanssa. Jos häviö tulee, hän aikoo olla hyvä häviäjä.

- Sitä filosofiaa olen noudattanut ja olen antanut täyden tukeni Sannan työlle. Pyrin toimimaan koko ajan niin, että pääministeri pystyi luottamaan siihen, että olen tukena.

- Kun katsoo, kuinka kovissa paikoissa Sanna on ollut. Pääministerin ja puoluejohtajan tehtävissä riittää ihmisiä, jotka yrittävät polulla laittaa jalan eteen.

KUN MARIN ilmoitti tämän kevään eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa, ettei ole käytettävissä jatkokaudelle Sdp:n johdossa, katseet kääntyivät välittömästi Lindtmaniin. Parin viikon pohdinnan jälkeen hän päätyi ilmeisimpään eli lähtemään ehdolle. Lindtmanin puolisolta Kaija Stormbomilta tuli suoranainen patistus.

- Kyllä siinä ensin vähän henkeä haukottiin. Hyvin nopeasti Kaija kuitenkin sanoi, että "kyllä sun Antti pitää siihen lähteä". Kaija sanoi, että jos urakka minun kohdalleni lankeaa, niin yhdessä tästä selvitään.

- Toki olimme jo kerran vastaavanlaisen keskustelun käyneet (vuonna 2019).

Kaija Stormbom kehotti puolisoaan Antti Lindtmania lähtemään Sdp:n puheenjohtajakisaan. Kuva: Janne Aaltonen

Ulospäin vaikutti täysin selvältä, että Lindtman lähtisi hakemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Hän kuitenkin vakuuttaa käyneensä tarkkaa harkintaa.

- Olen lähtenyt tähän hyvin mielin. Asetelma ei ole se, että minä lähden ja Kaija tukee, vaan että tämä on meidän yhteinen päätös - että yhdessä tämä koetaan.

Sdp:n puheenjohtajakisassa Lindtmanin vastustaja on sitkeimmästä päästä, toimitusministeristön perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Lindtman on ennakkosuosikki, mutta hän ei etulyöntiasemallaan halua hekumoida.

Kun Lindtmanilta kysyy, onko Sdp:n puheenjohtajakisa valtakamppailu, linjakamppailu vai henkilökamppailu, jää vastaus saamatta kysymyksen toistamisenkin jälkeen.

- En lähde tätä itse luokittelemaan. Jäsenet varmasti nyt miettivät, kenen puheenjohtajan johdolla Sdp:n ja Suomen tulevaisuus on myönteinen ja valoisa.

Krista Kiuru ja Antti Lindtman kisaavat Sdp:n puheenjohtajuudesta. Kuvassa keskellä SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Ensimmäistä kertaa puolueen historiassa puheenjohtajasta järjestetään neuvoa antava jäsenäänestys.

- On hyvä, että nyt tämä historiallinen mahdollisuus käytetään ja koko jäsenistö pääsee päättämään.

Innokkaimmat "lindtmanilaiset" ovat puhuneet kulisseissa mahdollisuudesta vaihtaa puolueen "regiimi", jos Lindtman tulee valituksi puolueen johtoon: ex-puheenjohtajan Antti Rinteen ja väistyvän puheenjohtajan Marinin luotetut syrjään ja lindtmanilaiset vallan paikoille.

Lindtmanista näkee, ettei hän pidä lainkaan tästä keskustelunaiheesta.

- Olemme jo pidempään puhaltaneet yhteen hiileen. Nyt on mahdollisuus jättää kuppikunta-ajattelu kokonaan taakse. Tiedän, että tätä toivetta kentällä on. Eivät ihmiset kiinnity tähän liikkeeseen tällaisten leimojen tai kuppikuntien kautta.

LINDTMANIA pidetään yleisesti paitsi maltillisena myös varovaisena poliitikkona. Lindtmanin suusta on vaikea kuvitella tulevan sen suuremmin sammakoita kuin mitään tajunnan­räjäyttävääkään.

Hänen on tulkittu myös vältelleen vastuuta kieltäytymällä ministerin tehtävistä vuonna 2019. Hän on ilmiselvästi valmistautunut vastamaan vastuunvälttely­kysymykseen. Vastauksesta ei ole tulla loppua.

Lindtmanin ajattelussa suurimman eduskuntapuolueen ryhmäjohtajan tehtävästä ministeriaitioon siirtyminen olisi ollut vastuun välttelyä.

Antti Lindtman on johtanut Sdp:n eduskuntaryhmää kahdeksan vuotta. Kuva: Kalle Koponen / HS

Hän sanoo suoraan, että piti pääministeri­puolueen ryhmäpuheen­johtajuutta vaikutusvaltaisempana ja tärkeämpänä pestinä kuin riviministerin tehtävää.

- Koin, että minun kykyni ja ominaisuuteni olivat sekä puolueen että Suomen kannalta oikeimmassa käytössä. Tiesin, että ministeritehtäviin löytyy eduskuntaryhmässä useita päteviä edustajia - niin kuin löytyikin.

- Kun koronakriisi iski, niin luulen, että oli etua, että suurimman ryhmän puheenjohtajana minulla oli kokemusta ja jonkin verran luottamustakin yli puoluerajojen.

- Sama juttu Nato-päätöksen kanssa. Siinä piti löytää yhteinen sävel puolueiden kesken ja toisaalta varmistaa, että omassa ryhmässä kaikki pysyivät kyydissä.

Lindtmania ei pidetä minkään politiikan sektorin syvällisenä osaajana, mutta toisaalta hänellä on kahdeksan vuotta kestäneen ryhmäpuheen­johtajuuden vuoksi kosketuspintaa jokaiseen politiikan sektoriin.

- Siinä tehtävässä ei ole yhtään politiikan sektoria jäänyt koluamatta. Kaikki asiat soidensuojelusta soteen ja Natoon on tullut tutuiksi. Uskon, että se on vahvuuteni.

- Kun ryhmänjohtajan tehtävässä mikrofoni työnnetään eteen, niin on turha katsoa olan yli, että voisiko joku muu tulla vastaamaan.

- Kysymykset voivat siinä tehtävässä koskea mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Se ei ollut aluksi helppoa, mutta olen siihen kouliintunut vuosien varrella. Uskallan arvata, että puolueen puheenjohtajan tehtävä on tässä mielessä samantyyppinen, mutta vieläkin kovempi.

ILTA-SANOMIEN haastattelussa vuonna 2019 Lindtmanin Jouko-isä kertoi antaneensa pojalleen kaksi elämänohjetta: nöyristellä ei pidä, mutta nöyränä pitää olla, ja vastustajasta ei pidä koskaan ottaa selkävoittoa, makea pistevoitto on parempi.

Kuinka hyvin Lindtman kokee noudattaneensa isänsä ohjeita politiikassa?

- Kyllä nuo ohjeet ovat mukana kulkeneet. Toisiin ihmisiin pitää suhtautua aina kunnioittavasti. Tappion hetket kasvattavat eniten ja voiton hetkillä ei saa ylpistyä. Päivät ovat peräkkäin.

- Kun tulin valituksi eduskuntaan, eräs kokenut toisen puolueen kansanedustaja sanoi minulle, että "Antti muista, onni täällä vaihtelee". Se oli hemmetin hyvin sanottu.

Vaikka Lindtman on jo ennestään hyvin tunnettu poliitikko, astuu hän vielä suurempiin parrasvaloihin, jos tulee valituksi puolueensa puheenjohtajaksi.

- Toivon, että Suomi on jatkossakin maa, jossa ihan huippupoliitikotkin voivat huoletta olla ihmisten ilmoilla. Minkäänlaiset muurit eivät tähän maahan sovi.

Lindtman on puhunut julkisuudessa avoimesti elämästään. Julkisuudessa hän on kertonut taustastaan yksinhuoltajaisän poikana ja parisuhteestaan 20 vuotta vanhemman ihmisen kanssa.

Antti ja Jouko Lindtman marraskuussa 2019. Kuva: Antti Hämäläinen

40-vuotias Lindtman ja 60-vuotias Stormbom ovat puhuneet pariskuntaa piinanneesta lapsettomuudesta - ja vuonna 2017 syntyneestä tyttärestään.

Kun Lindtmanista oli vähällä tulla Suomen pääministeri, Sofie oli kaksivuotias. Nyt Lindtmanista on vähällä tulla Sdp:n puheenjohtaja. Kuinka tietoinen marraskuussa kuusi vuotta täyttävä Sofie-tytär on siitä, kuka hänen isänsä kodin ulkopuolella on?

- Hän kyllä tietää, että isin työpaikka on eduskunnassa, ja isi on silloin tällöin myös televisiossa. En ole ihan varma, ymmärtääkö hän vielä näiden kahden asian yhteyttä, Lindtman sanoo ja naurahtaa.

Sofie-tytär on kiinnostunut isänsä menemisistä. Lindtman huvittuu jo etukäteen aloittaessaan esimerkinomaista tarinaa.

- Sofie kysyi yhtenä sunnuntaina, että "isi, mihin olet menossa". Kerroin, että olen menossa viemään tervehdystä demarinaisten liittokokoukselle. Sofie oli vähän aikaa hiljaa ja sanoi, että "ole sitten varovainen siellä".

- Kerroin nämä terveiset myös demarinaisille. Pyysin heiltä lopuksi arviota. Ilmeisesti onnistuin olemaan tarpeeksi varovainen, Lindtman sanoo ja nauraa.