Keskon mukaan kyseessä on väärinymmärrys. S-ryhmä myöntää epäonnistuneensa viestinnässä ja korjanneensa maksuaikoihin liittyvät ongelmat tavarantoimittajan kanssa keskustelemalla.
Uuden Suomen haastatteleman viljelijän ja Kauppapuutarhaliiton puheenjohtaja Lassi Remeksen mukaan suuret jälleenmyyjät ovat kohdelleet vihannesviljelijöitä epäreilusti. Suurilla jälleenmyyjillä tarkoitetaan kaupparyhmiä, lähinnä Keskoa ja SOK-yhtymää.
"Kun kaupparyhmien asema markkinoilla on tarpeeksi vahva, voi ilmeisesti tehdä mitä huvittaa", nimettömänä pysyttelevä viljelijä sanoo.
Hänen henkilöllisyytensä on Uuden Suomen tiedossa, mutta viljelijän nimeä ei julkaista, koska asian käsittely voisi vaikuttaa hänen liiketoimintaansa.
Kasvihuoneviljelijöitä on Suomessa hieman vajaat 800. Vihannespuolella heistä toimii noin puolet.
Isoimmat toimijat myyvät tuotteitaan tukkujen tai keskusliikkeiden varastojen kautta koko maahan. Pienemmät toimijat saattavat myydä suoraan kauppaan tai kauppiaille.
Uusi elintarvikemarkkinalain maksuaikaa koskeva muutos tuli voimaan vappupäivänä 1.5. Sen nojalla jälleenmyyjien takaisinmaksuaika viljelijöille yli puolittui 30 päivästä 14 päivään. Lakimuutos koski nimenomaan helposti pilaantuvia tuotteita eli myös hedelmiä ja vihanneksia.
S-ryhmän kanssa kauppaa käyvät elinkeinoharjoittajat saivat osuuskaupparyhmältä viestin, jossa he ilmoittivat alentavansa viljelijöille maksamiaan korvauksia, mikäli viljelijät vaatisivat uutta lakiin kirjattua 14 päivän maksuaikaa.
"Nykyiset, voimassa olevat hinnat on neuvoteltu nykyiselle maksuajalle: kun maksuaikoja lyhennetään, niin siirrämme maksuajan lyhennyksen laskualennukseksi käyttäen SOK:n pääoman keskimääräistä kustannusta laskentaperusteena 1.5.2023 alkaen", SOK :n elinkeinoharjoittajille lähettämässä viestissä todetaan.
Kauppapuutarhaliitto näki S-ryhmän sortuneen tilanteessa hyvin vahvaan neuvotteluaseman väärinkäyttöön.
Remes kuitenkin kertoo kuulleensa useilta viljelijöiltä, että kaupparyhmä olisi tullut myöhemmin vastaan ja pahoitellut tilannetta. SOK on kertonut viljelijöille tiedotteen menneen heidän puolelta viestinnällisesti pieleen.
"Omalta osaltamme emme onnistuneet elintarvikkeiden maksuaikaan liittyvässä viestinnässä kerralla", S-ryhmän päivittäistavarakaupan vastaava johtaja Sampo Päällysaho kommentoi.
"S-ryhmä noudattaa lakia kaikissa tapauksissa, mutta uuden lain viestinnässä ei oltu ensivaiheessa riittävän selviä. Asia on kuitenkin korjattu kunkin tavarantoimittajan kanssa henkilökohtaisten keskusteluiden kautta", hän lisää.
Toisessa tapauksessa S-ryhmän kilpakumppani Kesko reagoi naapurikaupparyhmän kampanjaan, jossa hinnat olivat heitä alhaisemmat. Remes kertoo, että ei ollut aiemmin törmännyt vastaavanlaiseen tapaukseen.
Kesko oli hintaneuvotteluiden jälkeen ottanut viljelijään yhteyttä, ja alkanut muuttaa jo sovittuja hintoja. Neuvotteluissa salaattipussille sovittu hinta muuttui kauppaketjun vaatimuksissa 85 sentistä 70 senttiin. Hinnanalennus haluttiin, jotta hinnat vastaisivat kilpailijan kampanjahintoja.
"Siinä otettiin liitosta suoraan yhteyttä kaupparyhmään, että jos on sovittu määrät ja hinnat, niitä ei lähdetä muuttamaan. Semmoista toimintaa ei katsota meillä ollenkaan hyvällä", Remes kommentoi.
Alalla tuotteiden hinnat neuvotellaan jälleenmyyjien kanssa jopa useammin kuin viikoittain. Viljelijät ja kaupparyhmät ovat aktiivisesti yhteydessä keskenään ja kaupankäyntiä käydään jatkuvasti.
"Neuvotteluiden jälkeen molemmilla osapuolilla täytyy olla selkeää, mitä on luvattu. Erittäin huonoa toimintaa lähteä naapurin kampanjoiden takia muuttamaan sopimuksia", Remes toteaa.
Keskon hedelmien ja vihannesten osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman harmittelee kuullessaan negatiivista palautetta tavarantoimittajilta. Forsman korostaa, että Kesko haluaa aina toimia avoimesti ja hyvässä yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa.
"Erittäin valitettavaa, että tämmöinen väärinkäsitys on asian tiimoilta syntynyt."
Forsman kertoo väärinymmärryksen johtuneen toimintamallista, jossa tuotteiden alustava hinta- ja määräarvio tulevalle viikolle pyydetään tuottajalta osapuolien toiminnan suunnittelun helpottamiseksi. Arvio tehdään viikoittain.
"Suomalaisen ruoan asema on erittäin tärkeä meille ja suhtaudumme vakavasti kaikkiin tämän kaltaisiin asioihin. Keskolla on erittäin selkeät ohjeet hyviin kauppatapoihin liittyen ja näitä prosesseja monitoroidaan säännöllisesti", Forsman kommentoi.
"Suomessa on hajanainen joukko viljelijöitä, jotka keskittyvät viljelyyn, joten meillä ei välttämättä ole asiantuntevaa bisnesosaamista. Toisella puolella on rautaiset ostajat vastassa, niin kyllähän meitä vedetään kuin pässiä narussa", nimettömänä pysyttelevä viljelijä harmittelee.
Kauppapuutarhaliiton puheenjohtaja Remes kertoo neuvotteluaseman alalla olevan yleisesti hankala.
"Suomessa on maailman keskittynein kauppa, sillä se on pitkälti painottunut Keskolle ja S-ryhmälle, joilla on yli 80 prosenttia markkinasta. Neuvotteluissa kaupoilla on erittäin vahva asema", Remes toteaa.
"Jos menettää yhden ostajan, katoaa iso osa markkinasta hetkessä. Kaikissa tapauksissa yritetään aina neuvotella ostajien kanssa, mutta se ei ole helppoa, koska isoille toimijoille on hankala laittaa vastaan."
"Kaupparyhmien kanssa on tultava toimeen, muuten markkinoilla ei pärjää", Remes kiteyttää.
Remeksen mukaan ratkaisuja tilanteeseen on pohdittu pitkään.