Personal trainerit Joel Kaitala ja Anni Vallius ovat huolissaan verkkovalmennusten epärealistisista mainoskuvista. Nyt he paljastavat, millaisia kikkoja niissä käytetään.

Personal trainerit Joel Kaitala ja Anni Vallius ovat esitelleet sosiaalisessa mediassa erilaisia kikkoja, joilla kehon saa näyttämään erilaiselta. Kuva: Joel Kaitala, Anni Vallius

Tällaisia tuloksia vain neljässä viikossa!

Näin personal trainer Joel "Jokke" Kaitala, 28, voisi mainostaa valmennustaan käyttämällä alla olevaa kuvaparia.

Vasemmanpuoleinen kuva on otettu välittömästi pitkän yövuoron jäljeltä nesteisenä. Kuva: Joel Kaitala

Mutta se ei olisi totta.

Oikeasti kuvilla on eroa vain kaksi päivää. Vasemmanpuolinen on otettu pitkän työvuoron jälkeen. Ennen kuvan ottoa Kaitala oli juonut litran limonadia, ja hän pullistaa vatsaansa kameralle. Valo ei korosta lihaksia lainkaan.

Oikeanpuoleinen kuva on taas napattu salitreenin jälkeen optimaalisesta kuvakulmasta ja kroppa valeltu itseruskettavalla voiteella.

Eihän tuo näytä samalta mieheltä alkuunkaan!

Kaitala kertoo itsekin yllättyneensä, miten iso ero kuvilla on.

- Kahdessa vuorokaudessa saa ihmeitä aikaan, kun tietää niksit, hän sanoo.

Niksit tietää myös yrittäjä, Boss Lady -podcastin juontaja ja personal trainer Anni Vallius, 35. Hän julkaisi aikoinaan Instagramiin kuvaparin, jonka vasemmanpuolinen otos on alkuperäinen, oikeanpuolinen taas käsitelty parissa minuutissa ilmaisella kuvankäsittelysovelluksella.

- Selluliitit sai pois täppäämällä sormella kohtaa, josta halusin silottaa ihon, Vallius sanoo.

Kuvien retusoiminen on nykyään äärimmäisen helppoa. Siihen pystyy kuka vain, joka osaa käyttää älypuhelinta.

Illuusion voi rakentaa myös ilman varsinaista kuvankäsittelyä. Joel Kaitala kertoo, että hyvin tyypillinen tapa on käyttää esimerkiksi Instagramin tummentavaa filtteriä, joka saa kohteen näyttämään ruskettuneelta korostaen samalla varjoja ja lihaksia.

Toinen tapa on säätää valaistusta. Joel Kaitala ei näytä yhtä kireältä rannalla luonnonvalossa kuin pukuhuoneen kattovalon alla. Syy on jälleen ne varjot.

Kolmas tapa korostaa lihaksia on tuoda kohde lähelle kameraa, jolloin se näyttää isommalta kuin onkaan.

Lihakset korostuvat myös välittömästi treenin jälkeen.

- Kun on päällä se niin sanottu baaripumppi tai biitsipumppi. Kun lihas on täynnä verta, se näyttää akuutisti erilaiselta, Kaitala sanoo.

Tältä Joel Kaitala ei näytä koko ajan. Tältä hän näyttää treenin jälkeen öljyttynä hyvissä valoissa. Kuva: Joel Kaitalan kuvakokoelma

Mitä väliä sillä on, että sosiaalinen media on pullollaan muokattuja kuvia?

Kaitalan ja Valliuksen huoli on, etteivät kaikki tiedosta sitä, mitä kaikkea kuville tehdään. Etenkin nuoret voivat olla alttiita epärealistisille ihanteille, joita muokatut kuvat katsojaansa iskostavat.

- Kun olin nuori ja ei ollut vielä somea, niin näin lehdissä vain hyvännäköisiä ihmisiä ja kuvittelin, että se on se ainoa todellisuus, Vallius sanoo.

Vallius alkoi tuntea epävarmuutta omaa kehoaan kohtaan. Siksi hänkin julkaisi sosiaalisessa mediassa siloteltuja kuvia itsestään.

- Mietin, että jos minä, joka olen puhunut asiasta julkisesti, sortuu tällaiseen, niin kuinka moni muu sitä tekee ja kuinka moni ei tajua, kuinka helppoa sitä on tehdä?

Ilmiöön on otettu kantaa erityisesti ulkomailla, jonkin verran Suomessakin. Esimerkiksi Vallius on puhunut kehorauhan ja kehopositiivisuuden puolesta. Siksi hän on julkaissut Instagram-tilillään jo vuosia sitten kuvia, joissa hänen "vatsamakkaransa" näkyvät. Vaikka niitä on lähes jokaisella, Vallius myöntää, ettei tuollaisten kuvien julkaiseminen ollut helppoa. Niin vahvana elää ajatus siitä, että vain tietynlaista kehoa saisi esitellä.

Miehet eivät ole osallistuneet keskusteluun yhtä aktiivisesti. Joel Kaitala ei tiedä itsensä lisäksi muita suomalaismiehiä, jotka ovat nostaneet asian pöydälle.

- Yleinen ymmärrys on ollut niin vähäistä, että halusin olla edelläkävijä, Kaitala sanoo.

Kaitala muistuttaa, ettei kyse ole pelkästä kuvanmuokkauksesta. Suosituissa fitness-kuvissa näkyy useimmiten henkilö, joka saa treenaamiseen etumatkaa jo geeneillään. Harvalla on edes teoriassa mahdollisuus saavuttaa samanlaista vartaloa. Tällainen kuva saa usein paljon huomiota - ja voi siten päätyä myös sinun somevirtaasi.

- Tällainen tuo ja luo helposti riittämättömyyden tunnetta, Kaitala sanoo.

Tämän jutun tarkoitus ei ole kieltää ketään julkaisemasta somessa siloteltuja tai muokattuja kuvia itsestään. Se on jokaisen oma valinta, mutta siihen liittyvistä ikävistä lieveilmiöistä kannattaa kuitenkin olla tietoinen.

Taviskuvastoa ongelmallisempaa kuvamanipulaatiosta tulee, kun markkinoidaan palveluita. Esimerkiksi, jos treeniohjelman ennen ja jälkeen -kuvapareissa viljellään Joel Kaitalan listaamia kikkoja. Voidaan ajatella, että kuluttajaa suorastaan vähän vedätetään.

Vallius ja Kaitala törmäävät usein personal trainereiden ja fitness-vaikuttajien valmennuksiin, joita myydään kuvilla tai kuvapareilla, jotka eivät ole vertailukelpoisia.

Kaitala kehottaa ihmisiä tarkastelemaan esimerkiksi ennen ja jälkeen -kuvapareissa sitä, onko ne otettu samassa paikassa ja samoissa olosuhteissa sekä valaistuksessa vai ei. Entä vaatetus ja muut pienet yksityiskohdat? Vallius sanoo, että jo pelkästään alusvaatteiden reunoja nostamalla esimerkiksi ylemmäs voi saada ihmeitä aikaan. Nostettu reuna voi antaa vaikutelman hoikemmasta vartalosta.

- Pitäisi olla myös täysin sama asento, jotta kuvaparilla annettaisiin realistinen kuva siitä, mitä vartalolle on oikeasti tapahtunut, hän sanoo.

Jos näin ei ole, kyse on Kaitalan mielestä harhaanjohtamisesta.

- Näin mä sen muotoilisin, Kaitala sanoo ja lisää, että on toki nähnyt paljon myös asiallisia ja aitoja muutoskuvia sekä -kuvapareja.

Kuva: Joel Kaitala

Muutoskuvat ja niillä markkinointi nousee pinnalle aina vuodenvaihteen jälkeen, kun ihmisiä kannustetaan treenaamaan "kesäkuntoon".

Tänä keväänä keskustelua on herättänyt etenkin fitnessvaikuttaja ja personal trainer Erna Huskon neljän viikon pakarahaaste, jota hän on mainostanut myös omalla ennen-jälkeen-kuvaparillaan. Haaste on käytännössä verkkovalmennus, jossa keskitytään nimensä mukaisesti pakaroihin, mutta ohjelmaan kuuluu myös yläkroppa- ja HIIT-treenejä. Haasteeseen kuuluu myös dieetti.

Kaitala on ottanut Tiktok-tilillään Jokke_PT kantaa juuri Huskon tapaan markkinoida valmennustaan lupaamalla nopeassa ajassa suurta muutosta. Kaitalan mielestä kyse ei ole oikeastaan treeniohjelmasta, vaan pikadieetistä ja -kiinteytyksestä.

Kaitala itse uskoo pitkäjänteisyyden tuomiin pysyviin tuloksiin, joita alkaa syntyä puolessa tai kokonaisessa vuodessa. Hän karsastaa yleisesti sitä, että vain paria kuukautta ennen kesää valmennuksia markkinoidaan "kesäkunnon" kautta. Lyhyessä ajassa on hänen mukaansa mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa kehittyä kestävällä tavalla.

Vallius ei halua ottaa kenenkään yksittäisen valmentajaan ohjelmiin kantaa, mutta hänellä on kokemusta ylilyönnistä, jonka taustalla oli ajatus pikavauhdilla kesäkuntoon pääsemisestä.

- Muistan, kun lähdin lukiossa toukokuun alussa paastoamaan ja laihduttamaan, jotta pääsisin "kesäkuntoon". Olin silloin syömättä viisi päivää, Vallius kertoo ja sadattelee, kuinka epätoivoisiin keinoihin hän tuolloin sortui.

Erna Husko kommentoi aiemmin Ilta-Sanomille, että haasteen tarkoitus on saavuttaa hyvä olo liikunnan ja ruokavalion siistimisen avulla.

- Voit valita oletko energiavajeella, jolloin tavoitellaan painonpudotusta vai syötkö kulutuksesi mukaan, jolloin ylläpidät nykyistä painoasi ja muokkaat kehonkoostumustasi treenien avulla, Husko kertoi.

Nuorena Anni Vallius tavoitteli niin sanottua kesäkuntoa olemalla syömättä viiden päivän ajan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Markkina on erikoisella tavalla sukupuolittunut. Kumpikaan tähän juttuun haastatelluista personal trainereista ei muista nähneensä yhtäkään miehille suunnattua, lyhytkestoista ja tiettyyn lihasryhmään keskittyvää valmennusohjelmaa.

Vallius arvelee, että miesten vastine "pakarahaasteelle" voisi keskittyä esimerkiksi vain penkkipunnerrustuloksen ja hauiksen ympärysmitan kasvattamiseen, mikä tuntuisi hieman hassulta.

Joel Kaitala muistuttaa, ettei personal trainer ole mitenkään suojattu ammattinimike. Ala on hänestä "vähän villi länsi".

- Kuka tahansa voi laittaa yrityksen pystyyn ja kutsua itseään PT:ksi ilman, että hänellä on lisenssi, Kaitala muistuttaa.

Hän pelkää, ettei valtaosa kuluttajista tiedosta tätä. Kaitala kannustaa personal trainerin palveluista kiinnostuneita ottamaan selvää valmentajan taustoista ja siitä, löytyykö lisenssiä vai ei.

- Jos haluaisin toimia psykoterapeuttina, niin mulla pitäisi olla koulutus. Niin tässäkin pitäisi ehdottomasti olla.

Mitä personal trainerit haluavat sanoa niille nuorille - ja miksei vanhemmillekin - jotka törmäävät netissä uskomattomien fitness-könsikkäiden tai -kaunotarten kuviin ja tuntevat itsensä riittämättömiksi?

Kummankin viesti on selvä: ei kannata verrata itseään muihin. Varsinkaan sellaiseen ihmiseen, joka tuo somessa itsensä esille vain parhaita kuvakulmia, kuvanmuokkausta ynnä muuta digiajan ehostusvalikoimaa hyödyntäen.

- Jos haluaa ostaa valmennuksia ja voida paremmin, niin siinä ei tietenkään ole lähtökohtaisesti mitään palaa, Vallius muistuttaa.

- Mutta jos motivaatio lähtee siitä ahdistuksesta, että pitää asettua tiettyyn muottiin ja yrittää olla täydellinen somehahmo, niin lähtökohta ei ole oikea. Pitäisi lähteä hyvinvoinnin kautta.

Lisäksi Vallius korostaa, että kun törmää netissä valmennuksia myyvien somevaikuttajien "virheettömiin" kuviin, kannattaa muistaa, että tämä henkilö saattaa treenata ja esitellä timmiä kroppaansa ihan työkseen.

- Suurimmalla osalla on työ tai opiskelut. Voi olla lapsia tai muuta elämää. Harva voi treenata ammatikseen.