Asiantuntija varoittaa multitaskaamisesta: Jos aivot ovat jatkuvassa stressi- ja kuormitustilassa, eivätkä saa lepoa, aivojen muistikeskus hippokampus pienenee.

Usein oma puoliso tai muu läheinen on se, joka huomaa muistisairauden merkit ensimmäisenä. Asia kannattaa ottaa puheeksi, sillä hyviä elinvuosia voi olla edessä vielä paljon, jos sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa.

Asioiden unohtelu ja keskittymiskyvyn heikkeneminen ei useinkaan kerro alkavasta muistisairaudesta, vaan taustalla voi olla pitkäaikaista stressiä, univaikeuksia tai masennusta.

On siis normaalia, jos sovittu tapaaminen joskus unohtuu tai matkapuhelin katoaa kotona. Jos kuitenkin unohtelu on toistuvaa ja arvokkaita esineitä katoaa jatkuvasti, kyse voi olla muistisairaudesta.

Huolestua pitää, jos loma, lepo ja nukkuminen eivät auta.

-?Kyse voi olla alkavasta muistisairaudesta, jos tuttujen ihmisten nimet, ennalta sovitut tapaamiset ja itselle merkittävät tapahtumat alkavat unohtua. Tai jos tavarat ovat jatkuvasti hukassa, kodinkoneiden käyttö ei enää suju ja uusien asioiden oppiminen tuottaa vaikeuksia, kertoo neurologian erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Fakta

Suomessa noin 14?500 henkilöä sairastuu vuosittain muistisairauteen. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.

Ikä muuttaa muistia, mutta ikääntyminen sinänsä ei vie muistia eikä kadota mielestä opittuja tietoja ja asioita.Perinnölliset muistisairaudet ovat hyvin harvinaisia. Vaikka lähisuvussasi olisi paljon Alzheimerin tautia sairastavia, siltä voi itse välttyä terveillä elämäntavoilla.

Suomessa on arviolta 7?000 alle 65-vuotiasta etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä.

Alzheimerin tauti on merkittävin muistisairaus kaikenikäisillä.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja harvinaisemmat tautimuodot ovat työikäisillä yleisempiä kuin iäkkäillä.

Runsaan ja pitkään jatkuneen alkoholin käytön arvellaan olevan joka kymmenennen muistisairauden taustalla työikäisillä.

Huoleen voi olla aihetta myös, jos nähtyjen asioiden hahmottaminen alkaa heikentyä, tai jos ei enää löydä perille, vaikka reitin pitäisi olla tuttu.

Hallikainen kuvailee elämän muuttuvan sähläämiseksi, kun asioiden hoitaminen ei enää suju.

-?Samoin matemaattiset taidot, kirjoittaminen tai lukeminen voivat vaikeutua. Joillekin tulee puheoireita: on vaikea tuottaa oikeita sanoja. Osa huomaa muutoksia maku- ja hajuaistissa.

Oireet eri muistisairauksissa vaihtelevat edellä kerrotuista oireista ahdistuneisuuteen, kävelyvaikeuksiin, kömpelyyteen ja persoonallisuuden muuttumiseen.

- Hyvin usein lähiympäristö huomaa ongelmat ensin. Henkilö itse saattaa laittaa oireet ikääntymisen piikkiin ja vähätellä niitä.

- Ennen vanhaan, kun suorittavaa työtä oli enemmän, ongelmia pystyi peittelemään. Kun työn vaatimukset ovat kasvaneet ja kaikilla aloilla tarvitaan sähköisiä välineitä, muistisairaus tulee ilmi helpommin. Myös arjen asioinnissa pitää osata käyttää nettiä matkalippujen ja terveyskeskuskäyntien varaamiseen ja laskujen maksamiseen.

Hallikainen toivoo, että työterveyshuollossa otettaisiin huomioon myös muistisairauden mahdollisuus, jos stressioireet eivät ala helpottaa.

- Työikäisen olisi hyvä muistaa sekin, että aivot tarvitsevat lepoa ja että uni puhdistaa muistia haittaavilta kuona-aineilta. Unta pitäisi saada 7-8 tuntia.

Fakta

Hahmottaminen vaikeutuu, kirjoittaminen ja lukeminen vaikeutuvat, matemaattiset taidot heikkenevät

Paikkojen ja reittien löytäminen vaikeutuu

Persoonallisuus muuttuu, mieliala vaihtelee, kärsivällisyyden puute, ailahtelu ja epäluuloisuus, impulsiivisuus, harkitsemattomat päätökset

Ilmenee masennus- ja ahdistusoireita

Sosiaalinen vuorovaikutus muuttuu tahdittomaksi

Esiintyy kömpelyyttä, toimintojen hidastumista

Toistuva unohtelu, jota ei itse huomaa

Erilaiset kömmähdykset, joita muut joutuvat paikkaamaan

Uusien asioiden, kuten tietokoneohjelmien oppiminen ja toimintaohjeiden noudattaminen vaikeutuu

Aloitekyky heikkenee

Makuaisti muuttuu, hajuaisti heikkenee

Multitaskaamisesta, eli monien asioiden samanaikaisesta tekemisestä on tullut nykypäivän ilmiö. Hallikainen varoittaa toimintamallin seurauksista.

-?Jos aivot ovat jatkuvassa stressi- ja kuormitustilassa, eivätkä saa lepoa, aivojen muistikeskus hippokampus pienenee, mikä voi johtaa muistisairauden kehittymiseen.

-?Uni on valtavan tärkeää. Jos unta ei tule, kyseessä on riskitila.

Pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea, tai työuupumukseksi kehittynyt stressi voivat lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.

Jos havaitsee itsellään alkavan muistisairauden oireita, kannattaa hakeutua tutkimuksiin joko työterveyteen tai julkisen terveydenhuoltoon.

-?Siinä vaiheessa, kun on vielä oikeustoimikelpoinen, voi suunnitella tulevaisuutta, tehdä testamentin, edunvalvontavaltuutuksen ja laatia hoitotahdon. Kun sairaus etenee keskivaikeaan vaiheeseen, sairaudentunto häviää, eikä enää pysty vastaaviin päätöksiin.

-?Kun sairaus on tiedossa, ympäristö pystyy huomioimaan sen, ja on mahdollisuus saada oikeanlaista ja -aikaista tukea, apua ja neuvoja, Hallikainen sanoo.

Terveydenhuollon henkilökunnalta asiantuntija toivoo valppautta esimerkiksi tilanteissa, joissa yksin asuva henkilö hakeutuu päivystykseen toistuvasti jonkin vaivan kanssa.

- Tai jos potilaalla on leikkauksen ja yleisanestesian jälkeen sekavuutta tai kognitioalenemaa, tai jos virtsatieinfektion yhteydessä on sekavuutta.

Alle 65-vuotiaita työikäisiä pitäisi ohjata seulontatutkimuksiin matalalla kynnyksellä.

-?Jos on itse huolissaan, tai jos työtoverit, läheiset tai esimies ilmaisevat huolensa, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa tehdään perusselvittelyt ja laboratoriotutkimukset sekä ohjataan neurologian poliklinikalle tarkempaan neuropsykologiseen tutkimukseen.

Selvittelyssä suljetaan pois masennus, työuupumus ja muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta.

Juttu on julkaistu ensi kertaa 6.3.2022.

Käytä aivojasi aktiivisesti ja monipuolisesti kaikissa ikävaiheissa..

Pidä yllä sosiaalisia kontakteja ja huolehdi mielen hyvinvoinnista

Harrasta liikuntaa, mielellään monipuolisesti.

Vältä ylipainoa.

Varmista, että ravintosi on terveellistä ja monipuolista.

Lopeta tupakointi.

Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, pidä sen hoito tasapainossa.

Pidä verenpaine normaalina. Jos sinulla on lääkitys, käytä lääkkeitä ja mittaa paine säännöllisesti.

Vältä kuulovaurion syntymistä, tai käytä kuulolaitetta.

Huolehdi suun ja hampaiden kunnosta.

Vältä alkoholin liikakäyttöä.

Varmista, että saat riittävästi unta. Suojaa päätäsi vammoilta.