Ilta Sanoma

Kun Katja Lahti erosi 17 vuotta kestäneestä liitosta, hänen oli opeteltava ensin olemaan yksin. Nyt Katja kertoo, mitä kaksi vuotta Tinderissä ovat hänelle opettaneet.

Katja Lahti on päättänyt, ettei tyydy kädenlämpöiseen ihmissuhteeseen, sillä hän viihtyy hyvin yksinkin.

Katja Lahti on päättänyt, ettei tyydy kädenlämpöiseen ihmissuhteeseen, sillä hän viihtyy hyvin yksinkin. Kuva: Päivi Ristell

Ei vastaeronneille. Ikähaarukka 36-53. Etäisyys: 20 kilometriä.

Katja Lahden Tinder-profiili on yhtä suora kuin nainen sen takana. Ja niin pitääkin olla, jos mielii saada sovelluksesta itselleen sopivia osumia, 49-vuotias Katja sanoo. Mutta miksi vastaeronneet ovat pannassa? Eihän Katjan omasta avioerostakaan ole kuin muutama vuosi?

No, juuri siksi, Katja sanoo.

- Menin itse liian nopeasti Tinderiin eron jälkeen. Vaikka ero olisi konkretisoitunut papereiden ja asumiskuvioiden muodossa, se ei tarkoita, että olisi henkisesti valmis uuteen. Eron jälkeen oma identiteetti on luotava uudestaan, ja siihen menee yllättävän kauan aikaa.

Katjan avioero vahvistettiin helmikuussa 2020. Ex-pari jatkoi kuitenkin asumista yhteisessä kodissa kahden lapsensa kanssa, sillä kun pandemia iski, luovilla aloilla työskentelevien Katjan ja hänen ex-miehensä tulot putosivat kolmannekseen normaalista. Muutto kahteen perheasuntoon ei ollut vaihtoehto.

Keväällä 2021 yhteisasuminen ei enää tuntunut hyvältä. Oli päästävä eteenpäin. Niinpä Katja ja ex-puoliso vuokrasivat läheltä yksiön, jossa he asuivat vuoroviikoin. Lapset asuivat koko ajan tutussa kodissaan. Järjestelyä kutsutaan linnunpesämalliksi, ja se tuntui ihmeelliseltä. Jos Katja oli ydinperhe-elämässään janonnut omaa aikaa, oli eri asia olla pakotettu viettämään sitä joka toinen viikko.

Katjan painajaistreffit ovat sellaiset, joilla ei ole mitään puhuttavaa. Hauskimmat ovat puolestaan olleet ne, joilla Katja on päätynyt syömään suklaakakkua ja juomaan samppanjaa aamukahdelta.

Katjan painajaistreffit ovat sellaiset, joilla ei ole mitään puhuttavaa. Hauskimmat ovat puolestaan olleet ne, joilla Katja on päätynyt syömään suklaakakkua ja juomaan samppanjaa aamukahdelta. Kuva: Päivi Ristell

35-neliöisen sinkkukodin suojissa Katja latasi puhelimeensa deittailusovellus Tinderin - ihan vain uteliaisuudesta, hän sanoo.

- Tinder oli vähän niin kuin se lehdistötiedote, jota erosta ei voi tehdä, sillä totta kai siellä tuli tuttuja vastaan. Ajattelin, että no, näin tätä mopoa nyt ajetaan.

Vuorokauden aikana Katjan profiili sai 800 tykkäystä.

- Mietin että mitä ihmettä, mikä teitä oikein vaivaa!

Katja on kenties parhaiten tunnettu Project mama -blogistaan, jossa hän on tuulettanut käsityksiä äitiydestä ja naiseudesta vuodesta 2007. Samalla linjalla jatketaan myös Katjan kolmannessa romaanissa Ei mitään vakavaa (Tammi). Teoksessa seurataan kahden lapsen äidin, 47-vuotiaan Julian, sinkkuelämää avioeron jälkeen. Kuulostaa melko tutulta. Mahtaako kirjassa olla mukana Katjan omia kokemuksia?

- Hassua kyllä, oikeat ihmiset ovat liian epäuskottavia hahmoiksi. Mutta on kirjassa myös asioita, jotka ovat tapahtuneet oikeassa elämässä, minulle tai jollekin muulle, Katja muotoilee.

Tosielämässä Katja asetti aluksi sovelluksessa vastaan tuleville miehille alaikärajaksi 40. Niin toimittiin 90-luvulla, jolloin Katja oli viimeksi deittaillut: silloin tuopit maksettiin markoilla, baareissa sai polttaa ja treffeillä käytiin omanikäisten ihmisten kanssa.

- Olin jumissa ysärin ikäasetuksissa.

Keski-ikäisten miesten Tinder-profiilit eivät kuitenkaan vakuuttaneet. Kuvissa vilkkuivat purjeveneet, haulikot ja kaadetut hirvet. Kun Katja jutteli miesten kanssa, hän huomasi, että moni heistä oli Katjan makuun liian konservatiivinen. Joissakin profiileissa luki, että "ei vegaaneille". Haloo, mitä väliä sillä on, mitä joku syö, Katja mietti ja jatkoi selaamista.

Mutta kyse ei ollut pelkästään iästä tai edes Tinderin miehistä: kyse oli Katjasta. Välillä hän unohti, että ei ole enää naimisissa, ja tajusi katsovansa miehiä varatun naisen linssien läpi - ikään kuin treffailussa olisi jotain väärää. Aluksi koko deittisovelluksen käyttö tuntui omituiselta, samaten kuin tuntemattomien miesten tapaaminen.

- Sehän on toisaalta ihan luonnollista: kun olet vetänyt 17 vuotta parisuhdemoodilla etkä ole edes pussaillut kenenkään muun kanssa, moodi ei käskemällä katoa. Ei sitä heti tajua, että on vapaa tekemään mitä haluaa, Katja pohtii.

Myös treffikumppanit huomasivat, että Katja ei vielä ollut valmis antautumaan uudelle sinkkuminälleen. Sulla on käsijarru päällä, sanoi eräskin mies ja oli oikeassa. Ero oli sen verran tuore, että Katja ei pystynyt ottamaan vastaan uuden ihmisen tuomia tunteita.

- Ajattelin, että eron ja siihen liittyvät asiat saa paljon nopeammin pois päästä, mutta ei. Se oli aikamoista vuoristorataa.

Sitten, ehkä salakavalastikin, Katja ihastui. Hän yllättyi, että pystyi edelleen tuntemaan niin.

- Kundi oli hauska, ja hän houkutteli esiin 90-luvun Katjan. Hänen jälkeensä jotenkin vapauduin ja tiputin myös Tinderin ikärajan. Mietin, että mitä väliä iälläkään oikeastaan on.

Vaikka onhan iällä väliä, jos ei muuten niin biologian vuoksi. Kun Katja pudotti sopivien ehdokkaiden ikärajan kolmeenkymmeneen, oli pakko kohdata se, että kolmekymppinen mies saattaa etsiä tulevien lastensa äitiä. Katja sen sijaan halusi vain tavata uusia ihmisiä, ja hänen lapsilukunsa oli jo täynnä. Nyt Katja on määritellyt iäksi vähintään 36 vuotta, ja se vaikuttaa sopivalta. Moni sen ylittäneistä miehistäkin on jo "toisella kierroksella".

Ero nuorten miesten ajatusmaailmassa on Katjan mielestä valtava verrattuna keski-ikäisiin.

- En itse ajattele, että oma tapani elää on ainoa oikea. Huomasin, että nuoremmat ovat paljon vapaamielisempiä monessa asiassa. Myös kalakuvia on paljon vähemmän, Katja naurahtaa.

Schapendoes-uros Eddie tuli taloon heinäkuussa 2020.

Schapendoes-uros Eddie tuli taloon heinäkuussa 2020. Kuva: Päivi Ristell

Katjan mielestä Tinderistä kerrotaan kahta tarinaa. Joko ihminen löytää sieltä ensimmäisellä osumalla elämänsä rakkauden tai sitten sovellus on täynnä limaisia tyyppejä eikä ainakaan ketään varteenotettavaa.

Katja on kuitenkin huomannut, että sovelluksen kautta voi löytää myös ystäviä.

- Olen itse tavannut tyyppejä, joiden kanssa ei ole ollut mitään eroottista latausta, mutta viestittelemme silti kaveripohjalta ja käymme pelaamassa tennistä. Miksi tästä ei puhuta enemmän, Katja ihmettelee.

Hänen kokemuksensa mukaan naisen on helppo löytää sovelluksesta kaikenlaista seuraa, sillä miehiä on käyttäjissä naisia enemmän.

- Perusnaisenakin pärjää hyvin ja saa tykkäyksiä - miehille se on ihan eri geimi.

Ja raadollinen geimi onkin, sillä ihmisiä pyyhitään eli swaipataan oikealle tai vasemmalle pelkän kuvan ja muutaman esittelylauseen perusteella. Mutta sellainen nykyajan deittailumaailma on, eikä se ole Katjan mielestä ollenkaan huono juttu. Hänelle deittisovellukset ovat olleet rivakka oppitunti siitä, miten vedetään omat rajat ja sanoitetaan se, mitä treffikumppanilta haluaa. On molempien ajan tuhlausta lähteä treffeille ihan kivan tyypin kanssa, joka etsii aivan eri asioita kuin itse.

Jos esimerkiksi itse tietää laittavansa helposti kaiken peliin, sunnuntaipoikaystävä ei ehkä riitä, Katja sanoo.

- Pitää myös oppia, että treffitilanteessa et ole kenellekään velkaa - että olepas kunnon tyttö ja kestä nämä paskat treffit, ei todellakaan! Jos juttu ei luista, voi sanoa suoraan, että meidän ei kannata enää tavata, Katja sanoo.

Myös avioero opetti Katjalle raivorehellisyyttä. Eihän eroa välttämättä olisi edes tapahtunut, ellei Katja olisi avoimesti alkanut pohtia, millaista elämää haluaa elää. Katja todella käyttikin avioerohakemuksen jälkeisen harkinta-ajan toiveidensa ja tarpeidensa skannaamiseen.

Se, että liitto päättyi eroon, ei ole missään vaiheessa tuntunut Katjasta epäonnistumiselta. Katja toivoo, että pitkien suhteiden päättymiseen ei enää suhtauduttaisi niin.

- Minusta se, että pitkän suhteen loppuminen on jotenkin häpeällistä, aiheuttaa vain turhaa katkeruutta.

Senkin Katja haluaa vielä sanoa, että vaikka hän on nykyään treffimaailmassa kuin kotonaan ja sinut itsensä kanssa, nappiin eivät hommat hänelläkään aina mene.

- Kyllä tämän ikäisenä voi sekoilla samalla lailla kuin 25-vuotiaana, Katja toteaa.

Tämän vuoden huhtikuussa Katja allekirjoitti vuokrasopimuksen perheasunnosta. Korkealle nousseiden lainan korkojen takia lasten lapsuudenkoti päätettiin myydä, ja linnunpesämallille ja sinkkuyksiölle piti heittää hyvästit.

Mutta sinkkuudelle ei tarvinnut.

Katja kokee deittailun olevan nyt kaikin puolin stressitöntä. Hän on palannut ikään kuin tehdasasetuksiin ja tuntee olevansa samalla lailla vapaa kuin silloin 90-luvulla. Vaikka äitiys ei avioeron myötä katoa mihinkään, Katja on silti omien aikataulujensa pomo, ainakin joka toinen viikko. Muuten 90-luvun nuoreen Katjaan ei ole paluuta, ja hyvä niin, hän sanoo. On helpotus, että enää treffiseuraa ei tarvitse valita sen perusteella, kenestä tulisi hyvä isä ja puoliso.

- Jatkossa ihmissuhteet ovat vain minua itseäni varten, omaksi ilokseni.

- Tässä vaiheessa elämää identiteettiä ei rakenneta toisen ihmisen tai perheen kautta, vaan omissa nahoissaan pitää viihtyä. Senkin opin, että Tinder ei ole mikään tavaratalo, josta voi tilata itselleen sopivan tyypin. Se on lähinnä hauskaa ajanvietettä. Jos sieltä joku kolahtaa niin sitten kolahtaa.

Katja nauttii siitä, että hänellä ei ole enää painetta valita treffiseuraa esimerkiksi sillä perusteella, kenestä tulisi hyvä isä lapsille.

Katja nauttii siitä, että hänellä ei ole enää painetta valita treffiseuraa esimerkiksi sillä perusteella, kenestä tulisi hyvä isä lapsille. Kuva: Päivi Ristell

Katjan ajatus sopivasta kumppanista on tarkentunut toisella kierroksella, samaa tahtia kuin hänelle on selvinnyt, millaista elämää hän itse haluaa elää.

- Olen siinä pisteessä, jossa on mahdollisuus rehelliseen, molempien haluun perustuvaan juttuun.

Muutama kuukausi sitten Tinderissä tulikin vastaan mielenkiintoinen tyyppi, jonka kanssa Katja sai matchin eli osuman.

- Mutta sillä on käsijarru niin isosti päällä!

Katjan mukaan miesten käsijarrun huomaa yleisesti ottaen siitä, että he puhuvat erostaan todella paljon. He myös tekevät suuren numeron siitä, että no niin, täällä sitä ollaan, Tinder-treffeillä. Ihan kuin Katjakin teki alussa.

Harmittaako, että juttu kiinnostavan tyypin kanssa ei ehkä etene?

Voisi harmittaa enemmänkin, Katja tuumaa.

- Sellaista se nyt vain elämässä on.

49-vuotias kirjailija ja viestintäkonsultti asuu Espoossa.

Project Mama -blogin perustaja.

Kirjoittanut 8 teosta, muun muassa lastenkirjoja sekä kaksi äitiyteen liittyvää tietokirjaa yhdessä Satu Rämön kanssa. Lahden viimeisin romaani Ei mitään vakavaa ilmestyi helmikuussa.

Lue lisää: Suomalainen Linn, 28, ihastui somessa naiseen ja muutti tämän luokse Floridaan - yksi asia herätti ihmetystä ruokapöydässä

Lue lisää: Matilda, 23, meni naimisiin velipuolensa kanssa - "Kemia oli kiistämätön"

Ilta Sanoma
samedi 13 mai 2023 19:00:00 Categories: Ihmiset & suhteet Ilta Sanoma

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.