Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Tatu Lertola, Anton Herala

Ida Koskinen, 25, Anna Khudayarov, 35, ja Matias Mäkiranta, 21, valmistuivat lukiosta huipputuloksin. Valtavan mediahuomion jälkeen tapahtui yllättäviä asioita.

Kun oma ylioppilastulos mainittiin koulun lakkiaisissa kolmatta kertaa, Ida Koskinen "halusi vajota tuolista läpi".

- Voitaisiinko mennä eteenpäin, täällä on muitakin kuin minä, hän muistaa ajatelleensa.

Aluksi huomio toki mairitteli. 8 laudaturin "huippuylioppilasta" haastateltiin keväällä 2018 televisiossa asti.

Sitten se alkoi tuntua pikemminkin taakalta. Sosiaalisissa tilanteissa stressasi. Koskinen mietti yliopisto-opintojen alettua paljon sitä, vaikuttiko uutisointi siihen, miten ihmiset hänet näkevät.

Hän sanoo, että on aina ollut viimeisen illan pänttääjä. Lukiossa vaatimukset itseä kohtaan olivat suuret.

- Jälkikäteen ajateltuna lukioaikaan olisi kyllä mahtunut enemmän esimerkiksi hengailua kavereiden kanssa. Stressasin hirveästi siitä, että pitää pärjätä hyvin.

Ida Koskinen on jälkikäteen toivonut, että lukioaikaan olisi mahtunut enemmän hengailua kavereiden kanssa. Sen sijaan hän stressasi suorituksista. Kuva: Antti Hämäläinen

Lukiossa Koskinen haaveili urasta kemian opettajana. Opinto-ohjelmaan kuului kaksi opetettavaa ainetta, matematiikka, kemia tai fysiikka, mutta Koskinen valitsi kaikki kolme.

Opintojen ohella hän alkoi käydä töissä. Hän teki sijaisuuksia ja ohjasi laboratoriovierailuja.

Opinnot etenivät suositellussa tahdissa, kunnes tuli koronapandemia.

Keväällä 2021 hän eteni Voice of Finland -laulukilpailussa ja teki puoliammattimaisesti Tiktok-videoita.

Syksyllä hän paloi loppuun.

- En ole koskaan ollut hyvä tunnistamaan, milloin on liikaa.

Ida Koskinen on aina innostunut monista asioista. Nykyään hän osaa tunnistaa paremmin, milloin pitää levätä. Kuva: Antti Hämäläinen

Ylioppilaskeväästä on nyt kulunut viisi vuotta. Koskisen kandidaatintutkinto ei ole lähelläkään valmista, eikä hän tiedä, tuleeko se koskaan valmiiksi.

Entinen huippusuorittajan identiteetti on väistynyt.

Tänä keväänä hän haki opiskelemaan musiikkiteknologiaa ja musiikin tekemistä Metropolia -ammattikorkeakouluun.

- Hyppy kasvatusalalta kulttuurialalle pelottaa, mutta mieluummin teen sitä, mikä tekee minut onnelliseksi.

Tällä hetkellä Koskinen työskentelee osa-aikaisesti asiakaspalvelutehtävissä ja nauttii siitä, että työt eivät tule kotiin.

- Koko yliopisto- ja lukioaikaa värittivät tekemättömät rästihommat, jotka vainosivat taustalla. En saanut rentouduttua edes vapaa-ajalla tai lomalla.

Koskisen alempi korkeakoulututkinto on useaa kesken jäänyttä kurssia ja kandityötä vaille valmis, mutta nyt ei ole niiden aika. Hän on hyväksynyt keskeneräisyyden.

- On aika priorisoida asioita, jotka palvelevat omaa hyvinvointia. Vaikka en saavuttanutkaan suurta akateemista menestystä, olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. Teen asioita, jotka tuntuvat oikeilta ja aikaa jää myös lepäämiselle.

Nuoremmalle itselleen Koskinen haluaisi sanoa, että päätöksiä kannattaa tehdä omista, ei muiden lähtökohdista. Jos voi huonosti, kannattaa hakea apua.

- Olen hyvä esimerkki siitä, etteivät yo-arvosanat todellakaan kerro kaikkea. Kaikki ei ole mennyt suoraviivaisesti, mutta olen kiitollinen siitä, että olen päässyt tekemään niin erilaisia juttuja.

Ida Koskinen on tyytyväinen polkuun, jonka hän on kulkenut, vaikka se ei ole ollut suoraviivainen. Kuva: Antti Hämäläinen

11 laudaturia oli Suomen historian paras ylioppilastulos vuonna 2008, kun Anna Khudayarov valmistui lukiosta.

Huomio oli valtava. Anna antoi useita haastatteluja. Niiden perusteella ihmiset muodostivat hänestä kuvan: täydellisyyden tavoittelija.

- Yhtäkkiä ihmiset, jotka eivät ollenkaan tunteneet minua, ajattelivat näiden yo-tulosten perusteella tietävänsä, millainen olen.

Anna Khudayarovin kotona luettiin paljon, kun hän oli lapsi. Se loi hyvän pohjan oppimisen taidoille. Nykyään hän työskentelee Turussa lääkärinä. Kuva: Tatu Lertola

Suomen parhaan ylioppilastuloksen kirjoittamiseen Anna sai kotoa hyvän pohjan. Hän tulee akateemisesta perheestä: äiti on lääkäri ja isä professori.

Kotona luettiin paljon, eikä Anna koskaan joutunut etsimään motivaatiota opiskeluun. Opiskelu tuntui luontevalta, mielenkiintoiselta, hauskaltakin.

Anna sanoo, että hän on aina tykännyt haastaa omia kykyjään ja siihen on myös kotona kannustettu.

- Toiset tykkäävät tehdä sudokuja, minä tykkäsin ratkoa matematiikan tehtäviä.

Koulussa käytetyt opetusmetodit sopivat hänelle. Hän oli hyvä keskittymään, lukemaan ja laskemaan. Lisäksi hän kehitti opiskelustrategioita, jotka tehostivat oppimista.

Ensin hän teki opiskellusta asiasta tiivistelmän tai kirjoitti pelkät otsikot ja yritti niiden perusteella päätellä, miten paljon hän asiasta muisti. Hän järjesteli asiat kokonaisuuksiksi ja pohti, miten ne liittyivät toisiinsa.

Tentit hän näki mahdollisuutena testata älykkyyttään ja tiedon prosessointikykyjä.

- Olen ajatellut sen eräänlaisena aivojumppana. On kiva nähdä, miten paljon pystyn oppimaan.

Myös hyvästä muistista on ollut apua. Viimeisin iso tentti, johon hän on lukenut, liittyi erikoislääkäriksi valmistumiseen.

- Jotenkin ajattelin, että muistini olisi huonontunut, mutta sain siitäkin puoli pistettä vajaa täydet.

Voimannostosta on tullut tärkeä osa Anna Khudayarovin identiteettiä. Vaikka se on aiheuttanut vammoja, hän ei aio luopua lajista. Kuva: Tatu Lertola

Lukion jälkeen median soitot eivät loppuneet. Annasta on kirjoitettu kymmeniä artikkeleita.

Hän pääsi lääketieteelliseen opiskelemaan ja valmistui lääkäriksi. Enemmän ihmisiä kiinnosti kuitenkin se, että hänestä tuli kehonrakentaja.

Ensin hän voitti SM-mestaruuksia fitneksessä, myöhemmin MM-mestaruuksia raakavoimanostossa.

Anna on vasta 33-vuotias, mutta kilpaura on nyt vaakalaudalla. Loukkaantumisia on ollut viime vuosina useita.

Parhaillaan hän toipuu hauiksen alajänteen repeämästä. Sitä ennen oikea käsi halvaantui hetkellisesti kaularankavamman vuoksi.

Vammat eivät kuitenkaan ole saaneet häntä luopumaan voimailusta.

- Se on niin syvällä tavalla osa identiteettiäni, etten pysty siitä luopumaan.

Voimannostossa on näkynyt myös kilpailullisuus, josta Anna pitää.

- Vaikka olen kilpailuhenkinen, urheilussakin olen halunnut enemmän haastaa itseäni kuin kilpailla muita vastaan.

Menestyksen mukana on tullut myös ikäviä asioita.

Lukion jälkeen Annan oli vaikea löytää töitä, koska kaikki ajattelivat, ettei hän voi 11 laudaturin ylioppilaana työskennellä perinteisissä kesätöissä.

Opintojen alkaessa osa opiskelukavereista oli etukäteen alleviivannut hänen nimensä, koska hän nousi huipputulosten takia julkisuuteen. Kavereita oli hankala saada.

Anna sanoo, että hän on vasta viime vuosina oppinut, mikä on hänelle tärkeintä. Nykyään hän säästää vapaa-aikansa niille ihmisille, jotka ovat hänelle tärkeimpiä, eikä enää rupea tekemään sataa asiaa samaan aikaan.

- Ehkä lukiossa voi vielä opiskella kaikkea ja se toimii, mutta myöhemmin on täytynyt tehdä valintoja. Pitkällä tähtäimellä mistään ei tule hyvää, jos tekee liian montaa asiaa samaan aikaan.

Anna Khudayarov sanoo, että hän osaa nykyään säästää vapaa-aikaansa eri tavalla kuin ennen. -?On täytynyt tehdä valintoja. Kuva: Tatu Lertola

Matias Mäkirannalla, 21, vastaa videopuheluun kymmenen neliön huoneessaan Lontoossa.

Kolme vuotta sitten hän oli Suomen paras ylioppilas. Todistuksessa komeili 10 laudaturia ja yksi eximia. Nyt Mäkiranta opiskelee taloustiedettä yhdessä Lontoon suurimmista yliopistoista, UCL:ssa.

Hän haki opiskelemaan ulkomaille, koska ajatteli, että akateemisen kunnianhimon taso on siellä korkeampi. Kansainvälinen ympäristö on tarjonnut paljon mahdollisuuksia, mutta tulevaisuudessa Mäkiranta suunnittelee paluuta Suomeen.

Hän arvostaa Suomen puhdasta luontoa ja hyvinvointivaltiota.

Mäkiranta uskoo, että koulumenestyksen taustalla on uteliaisuus erilaisia asioita kohtaan.

- Se auttoi ylioppilaskirjoituksissakin paljon, että olin kiinnostunut niin monista asioista.

Matias Mäkirannan kandidaatintutkinto valmistuu tänä keväänä. Hän on hakenut maisteriohjelmaan kolmeen yliopistoon, mutta ei vielä tiedä, mihin niistä päätyy. Lontoossa maisteriohjelmiin on tiukat arvosanarajat. Kuva: Anton Herala

Toki hän on ollut myös hyvä oppimaan. Hän sanoo, että suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on helppoa. Hän on hyvä matematiikassa ja asioiden yhdistelemisessä.

- Olen hyvä tietynlaisessa oppimisessa ja pärjään yleensä hyvin koetilanteissa.

Hyvää muistia Mäkiranta ei tunnusta.

- Riippuu siitä, missä yhteydessä asian kohtaan. Varmaan kyse on enemmän asioiden käsittelyn taidoista, jotka ovat yhteydessä muistin toimintaan.

Jo ala-asteella Mäkiranta kuului oppilaskuntaan. Sittemmin hän on toiminut muun muassa nuorisovaltuustossa sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajana.

Töitä hän on tehnyt niin toimittajana kuin konsulttinakin. Tulevana kesänä hänestä tulee Adeccon kesätoimitusjohtaja.

Mäkiranta koki jo lapsena, että häntä kuunnellaan. Nuorena hän sai positiivisia kokemuksia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Yhteiskunnallisten asioiden, kuten ilmastonmuutoksen ja työmarkkinoiden, parissa hän haluaisi tehdä töitä myös tulevaisuudessa.

- Olen kiinnostunut työskentelystä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Nykyään monet yrityksetkin keskittyvät ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta.

Mäkirannalla on itselläänkin yritys, jonka hän perusti jo lukiossa. Sen kautta hän tekee satunnaisesti verkkosivuja.

Vaikka Mäkiranta on monella mittarilla menestyjä, hän ei haluaisi alleviivata suorituksia. Hänellä on tavoitteita, mutta niitä ohjaa sisäinen kiinnostus.

- En haluaisi jättää ihmisille sellaista kuvaa, että pitää kirjoittaa 10 laudaturia. Siitä ei ole mitään hyötyä.

Enemmän Mäkiranta toivoisi, että kaikki kiinnostuisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Se voi syntyä pienistäkin asioista. Esimerkiksi siitä, että huomaa oman roolinsa ilmastonmuutoksessa.

- Elämässä on muutakin kuin opiskelu. Minullakin on kavereita, joilla kirjoitukset eivät menneet nappiin, mutta silti he ovat löytäneet työn tai haluamansa jatko-opiskelupaikan.

Mäkiranta sanoo, että tilastojen valossa yliopistoonkin pääsee hyvin ilman huippupapereita. Laudaturien kirjoittamisen sijaan hän kiinnittäisi huomiota toiseen tilastoissa näkyvään asiaan.

- Nuorten mielenterveysongelmien määrä on kasvanut, mikä voi näkyä esimerkiksi työkyvyttömyyseläketilastoissa. Nämä ovat yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia tragedioita, joihin meidän tulisi kiinnittää huomiota.