AFP
Keski-Amerikassa sijaitsevan Nicaraguan parlamentti päätti keskiviikkona lakkauttaa paikallisen Punaisen Ristin toiminnan. Päätöksen taustalla ovat väitteet, joiden mukaan Punainen Risti valitsi puolensa vuoden 2018 hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa.
Parlamentin päätös oli yksimielinen. Nicaraguan itsevaltaisen presidentin Daniel Ortegan johtama maa on joutunut YK:n pakotteiden kohteeksi, ja se on lisäksi ollut kahnauksissa esimerkiksi katolisen kirkon ja EU:n kanssa.
Parlamentin päätöksessä määrättiin kaikki Nicaraguan Punaisen Ristin varat takavarikoitavaksi ja luovutettavaksi järjestön korvaavalle toimijalle. Parlamentin päätös on lopullinen eikä se edellytä erillistä vahvistamista tai hyväksyntää.
Vuoden 2018 Nicaraguan hallinnon vastaisissa mielenosoituksissa kuoli yli 350 ihmistä, satoja vangittiin ja yli 100 000 nicaragualaista karkotettiin maasta. YK:n ihmisoikeusneuvosto on aloittanut asian tutkinnan.
Ortegan hallinto on väittänyt mielenosoituksia Yhdysvaltojen tukemaksi opposition vallankaappausyritykseksi.
Nicaraguaa on arvosteltu muun muassa satojen Ortegan vastustajien pidättämisestä. Heidän joukossaan oli useita mahdollisia Ortegan haastajia vuoden 2021 presidentinvaaleissa. Lisäksi maassa on kielletty tuhansien kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminta vuodesta 2020 lähtien.
Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Meksikon ja Keski-Amerikan osasto sanoi uutistoimisto AFP:lle olevansa tietoinen Nicaraguan parlamentin päätöksestä mutta ei halunnut kommentoida asiaa.
Ortega oli nuoruudessaan marxilainen sissi, joka taisteli sandinistikapinallisten joukossa. Sandinistit kaatoivat Yhdysvaltojen tukeman Somozan perheen diktatuurin Nicaraguassa vuonna 1979. Ortega nousi tuolloin Nicaraguan johtajaksi ja hallitsi maata vuoteen 1990. Sen jälkeen Ortega palasi valtaan uudelleen vuonna 2007.
Ortega on vuoden 2007 jälkeen valittu kolmesti uudelleen presidentiksi, viimeksi vuonna 2021. Ortegan on hallinnut maata autoritäärisellä otteellaan ja kumonnut muun muassa presidentin valtakausien rajoitukset.
Suomi on aikanaan antanut kehitysapua Nicaragualle, mutta se lopetettiin vuonna 2012. Suomella oli suurlähetystö maassa vuosina 1994-2013.
Nicaragua on nykyään Venäjän merkittävä liittolainen. Se on muun muassa tukenut Venäjää YK:ssa monissa asioissa eikä ole esimerkiksi tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.