Psykoosin taustalla vaikuttaa aina useita riskitekijöitä, kuten perimä ja traumaattiset kokemukset. Kannabiksen osalta psykoosille altistaa jo nuorena alkanut säännöllinen ja runsas käyttö. Kuva: Colourbox

Elinan elämän pelottavin hetki oli sairastua kannabiksen aiheuttamaan psykoosiin. Hän suhtautuu kriittisesti huumeen laillistamiseen.

Elina on parikymppinen pääkaupunkiseudulla asuva nainen, juuri sellainen nuori aikuinen, jonka voisi kuvitella kannattavan kannabiksen laillistamista. Sitä ajava kansalaisaloite on kerännyt vaadittavat 50?000 allekirjoitusta ja päätyy näin eduskunnan käsittelyyn.

Mutta Elina ei kuulu aloitteen kannattajiin. Hän pitää tämänhetkistä keskustelua jopa huolestuttavana, eikä hän ole ainoa. Kampanjointia kannabiksen laillistamiseksi on kritisoinut myös muun muassa päihdelääkäri Atte Virolainen, joka pohti sosiaalisen median julkaisussaan, ettei kannabiksen vapauttamisen puolestapuhujissa taida olla psykiatreja, jotka näkevät työssään sen haitat.

Elinalla on kokemusta siitä, mitä nuo haitat voivat pahimmillaan olla.

Kannabiksen piti olla Elinallekin vain hauska juttu. Hän osti sitä ensi kertaa lukion ensimmäisellä luokalla.

- Minulla oli sellainen mielikuva, että kannabis on tosi vaaraton aine, joka ei aiheuta riippuvuutta. Kaikilla on vaan hauskaa, ja tulee hyvä ja rento olo. Oli siisti juttu, että tiesimme esimerkiksi erään räppärin polttavan.

Elina oli kokeillut alkoholiakin, mutta suhtautui siihen kriittisemmin. Oma isä kuoli alkoholismiin Elinan ollessa yläkoulussa. Se oli tragedia, joka käänsi nuoren naisen elämän suunnan.

Hän oli kasvanut kahden akateemisesti koulutetun vanhemman keskiluokkaisessa kodissa ja ollut aina luokkansa parhaimpia oppilaita. Isän kuoleman jälkeen stressin ja ahdistuksen tunteet lisääntyivät. Kannabis tuntui auttavan niihin.

- Se oli pakokeino, ja toimikin aluksi. Kun polttaa, ajatukset menevät tosi perustasolle. Sitä ei mieti hirveästi muuta kuin mitä haluaa syödä.

Jälkikäteen ajateltuna Elina tunnistaa, että hän sai kannabiksesta alusta asti myös negatiivisia oireita. Usein alkoi olla epämukava, lievästi vainoharhainen olo. Silloinen poikaystävä ei tuntunut kärsivän samanlaisista ongelmista.

- Kaikki ajattelevat, että vainoharhaisuus kuuluu asiaan. Oli ihan perus, et jollekin tuli vainot, Elina muistelee kaveriporukkansa asenteita kannabiksen haittavaikutuksia kohtaan. Kuva: Colourbox

Elina jatkoi kannabiksen käyttöä. Hän oli valmistunut lukiosta ja aloittanut opinnot yliopistossa. Kun kannabiksen käytöstä alkoi tulla viikottaista, opinnot hidastuivat.

- Kannabis passivoi tosi voimakkaasti. Ajattelin, että on parempi polttaa vain iltaisin, mutta kyllä se vaikutti ajatteluun myös seuraavana päivänä.

Ysejä ja kymppejä lukiossa saanut Elina alkoi joutui yhä useammin taistelemaan, että sai luettua kokeisiin lainkaan. Oli päiviä, jolloin tuntui liian raskaalta laittaa roskia roskiin. Hän oli aina ollut introvertti, mutta nyt kavereiden tapaaminen ei kiinnostanut sitäkään vähää.

Elina huomasi muutoksen itsessään, mutta syytti siitä kaikkea mahdollista muuta, kuten e-pillereitä.

- Nyt se naurattaa, mutta silloin olin niin riippuvainen kannabiksesta, etten voinut myöntää enkä hyväksyä, että siitä olisi pitänyt luopua.

Vakavat oireet alkoivat vuonna 2019. Elina alkoi saada kannabiksen käytön yhteydessä vainoharhaisia ajatuksia.

Hän kärsi voimakkaasta ahdistuksesta, paniikin tunteesta ja ajatuksesta, että muut haluavat hänelle pahaa.

- Ajattelin esimerkiksi, että läheiseni isä yrittää juonitella minua vastaan ja että minut halutaan tappaa.

Eräänä iltana Elina kävi oman arvionsa mukaan psykoosin rajamailla. Hän oli polttanut paljon ja oli niin oman päänsä sisällä, ettei kyennyt enää keskustelemaan poikaystävänsä kanssa.

Epätodellisen olon ja vainoharhaisten ajatusten toistuminen häiritsi Elinaa. Samalla se tuntui myös normaalilta, sillä tuttavapiirissä kannabiksen käyttöön suhtauduttiin myönteisesti ja käytön aiheuttamille seurauksille naureskeltiin.

- Kaikki ajattelevat, että vainoharhaisuus kuuluu asiaan. Oli ihan perus, et jollekin tuli vainot.

Lue lisää: "Monen lapsi kuolee, kun apua ei saa" - kannabispsykoosien määrä hälyttävässä kasvussa

Vuonna 2021 Elina sairastui kannabiksen käytön aiheuttamaan psykoosiin.

Hän oli yrittänyt lopettaa käytön, mutta päätynyt lopulta ostamaan entistä isomman erän säästääkseen rahaa. Kun kannabista oli kotona paljon, hän myös käytti sitä paljon.

Psykoosia edelsi muutaman päivän käyttö ja vainoharhainen olo. Elina ajatteli elävänsä simulaatiossa, ja lopulta hän menetti oman mielensä hallinnan kokonaan. Hän koki muun muassa paholaisten ja enkelien puhuvan hänelle. Hän alkoi juosta ympäri asuntoa, huutaa täysillä ja viskoa tavaroita lattioilla. Poikaystävänsä hän tönäisi kumoon.

Naapurit soittivat poliisit ja poikaystävä ambulanssin. Elina vietiin sairaalaan. Hänellä aloitettiin voimakas, rauhoittava lääkitys.

Seuraavana päivänä hän pääsi kotiin.

Ilta-Sanomat on nähnyt Elinan Omakannasta merkinnän diagnoosista F12.5, kannabiksen käyttöön liittyvä psykoosi.

Psykoosin aikana Elina muun muassa luuli elävänsä simulaatiossa ja kuuli enkelien ja paholaisten puhuvan. Kuvituskuva. Kuva: Colourbox

Vielä pitkään tapahtuneen jälkeen Elina kyseenalaisti koko diagnoosin. Hän ajatteli, että kyseessä oli aito yliluonnollinen kokemus eikä aivotoiminnan häiriö.

Hoitokontakti psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa auttoi saamaan kiinni todellisuudesta.

- Minulle sanottiin, että jos jatkan kannabiksen käyttöä, saan skitsofrenian. Ja että useammat psykoosit voivat laskea älykkyysosamäärääni pysyvästi.

Psykoosiin sairastumiseen jälkeen Elina poltti kannabista vielä muutaman kerran. Siitä tuli niin huono olo, että hän lopetti kokonaan.

Elina on kärsinyt ahdistus-, masennus- ja paniikkioireilusta vuosia, mutta kannabiksen käytön lopettamisen jälkeen ne ovat helpottaneet.

Tänä keväänä Elina valmistui yliopistosta. Valmistuminen venyi psykoosiin sairastumisen takia puolellatoista vuodella alkuperäisestä. Elina työskentelee nyt kokoaikaisesti oman alansa työpaikassa.

Hänen asiansa ovat paremmin kuin ennen, mutta hän toivoo, ettei olisi koskaan käyttänyt kannabista kuten teki.

- Tuntuu, että jonkinlainen elämänilo on kadonnut, ja persoonani on alakuloisempi kuin ennen.

Ei tiedetä varmasti, miksi kannabiksen käyttö johti Elinan kohdalla psykoosiin. Hänen suvussaan on päihde- ja mielenterveysongelmia, mikä todennäköisesti on lisännyt riskiä. Osa ihmisistä on geneettisesti alttiimpia psykoosille.

Elina kokee itse olleensa aina herkkä aineille. Hänellä on ollut ongelmia myös alkoholin kanssa.

Elina toivoo Suomeen monipuolisempaa ja kriittisempää keskustelua kannabiksesta.

- Mielestäni asiasta ei tiedetä vielä tarpeeksi, jotta voitaisiin sanoa, onko kannabiksen laillistaminen järkevää vai ei. Itse olen vahvasti eri mieltä esimerkiksi siitä, etteikö kannabis aiheuttaisi riippuvuutta. Tuntuu myös ristiriitaiselta, että valtio normalisoisi uuden päihteen ja toisi sen paremmin saataville.

Elina arvelee, että olisi käyttänyt kannabista aikoinaan vielä enemmän ja sortuisi helpommin käyttämään sitä nyt, jos ainetta olisi helpommin saatavilla.

- Vaikka ostaminen on helppoa nytkin, siihen on kuitenkin isompi kynnys, että myyjän etsii itse.

Kannabiksen laillistamisen sijaan Elina toivoo keskustelua siitä, mihin tarpeeseen ihmiset ylipäänsä käyttävät päihteitä.

Hän toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kannabis voi oikeasti olla haitallinen aine. Elina ei ole yksittäistapaus, sillä siihen liittyvät psykoosit yleistyvät nuorilla aikuisilla.

- Kannabiksen käyttöä pidetään hauskana asiana, mutta psykoosi ei ollut hauska asia ollenkaan. Se oli elämäni pelottavin hetki ja jätti mielenterveyteeni pysyvän jäljen.

- En tiedä, tulenko koskaan olemaan entiselläni.

Nuorten hän toivoisi uskovan varoituksia, joita hän itse ei uskonut.

- Voi kysyä, haluaako jäädä loppuelämäksi sellaiseksi, että käy vähän hitaalla. Itse olisin mieluummin terveempi.

Elinan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi. Ilta-Sanomat on nähnyt dokumentit, jotka tukevat haastateltavan kertomusta.

Kannabiksen käytöstä aiheutuvien psykoosien määrä on kasvussa Pohjoismaissa. Pohjoismaisen päihdetutkijaverkoston tutkimus selvitti tilannetta Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Yksi verkoston tutkijoista, Turun yliopiston päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä, arvioi aiemmin Ilta-Sanomille suunnan olevan sama myös Suomessa.

- Kannabis on noussut 2000-luvulla yhdeksi merkittäväksi psykoosin riskitekijäksi.

Suomessa tilanne näkyy käytännössä esimerkiksi niin, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kannabispsykooseja arvioidaan olevan kymmeniä viikossa. Taustalla voi olla myös sekakäyttöä. Yleensä kannabis- tai muuhun päihdepsykoosiin sairastuu nuori mies.

Päihdepsykoosi lisää aina sekä kuolleisuuden että pysyvän mielenterveyden häiriön riskiä.

- Moni tuntuu ajattelevan, että päihdepsykoosi poistuu nopeasti, eikä siitä ole sen suurempaa haittaa. Tämä ei ole totta. Hälyttävän moni päihdepsykoosipotilaista saa myöhemmin skitsofreniadiagnoosin. Luku on erityisen korkea sillä porukalla, jolla on kannabispsykoosi, Niemelä kommentoi.

Niemelän mukaan 15-16-vuotiaista nuorista joka kymmenes ilmoittaa käyttäneensä kannabista. Siitä porukasta 5-10 prosenttia saa myöhemmin psykoosidiagnoosin.

- Suurin osa ei siis sairastu, mutta niiden osuus, jotka sairastuvat, on kasvussa.

Psykoosin taustalla vaikuttaa aina useita riskitekijöitä. Niistä merkittävin on perimä, mutta myös lapsuusiän traumaattiset kokemukset vaikuttavat. Kannabiksen osalta psykoosille altistaa jo nuorena alkanut säännöllinen ja runsas käyttö.

Riskiin vaikuttaa myös se, millaista nautittava kannabis on. Niemelän mukaan nykyään liikkuu vahvempia aineita kuin muutama vuosikymmen sitten.

- Kaupungeissa, joissa on tarjolla THC-pitoisuudeltaan vahvempaa kannabista, myös psykoosien määrä kasvaa.

Nuoruusiän kannabiksen käyttö lisää Niemelän johtaman tutkimushankkeen tulosten mukaan riskiä myös masennukseen, ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen.