Annika Saarikko kertoo IS-haastattelussa keskustan tulevaisuudesta ja palaa hetkiin, joina Marinin hallitusta eivät kulisseissa pitäneet kasassa kuin olosuhteet.

-?En jää kaipaamaan yöllisiä vääntöjä. Silloin ei keskitytty lainkaan oleelliseen, eikä haluttu nähdä faktoja, Annika Saarikko sanoo. Kuva: Seppo Kärki / IS

- Leimakirveet minun suuntaani ovat olleet jossain määrin aika rajuja, enkä ota niitä vastaan. Minä en ole punavihreä poliitikko, linjaa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja iskee nyrkin pöytään.

Viimeiset viikot Saarikko on viettänyt pitkiä päiviä pohtien sitä, mikä johti keskustan tappioon ja millainen puolueen tulevaisuus on. Päätöstä puheenjohtajana jatkamisesta hän kuvailee "mahdottoman vaikeaksi".

-?Olen käynnistämässä puolueessa itsenäistä, riippumatonta työtä 2010-luvun keskustan kuopista ja kohokohdista. On kyse siitä, että ymmärrettäisiin Suomen puoluekentän ja suomalaisten muutos, jotta voidaan arvioida, mikä meidän paikkamme puolueena on, Saarikko aloittaa.

Hänen mukaansa keskustan ongelmien juuret ovat pidemmällä 2010-luvulla. Mutta ensin on olennaista on ymmärtää, millaista olo Sanna Marinin (sd) hallituksessa oli.

Palataan siis erääseen huhtikuun yöhön keväällä 2021.

Annika Saarikon mukaan keskusta luo itsensä uudelleen oppositiossa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Huhtikuun puoliväliriihen neuvottelut olivat ajautuneet kriisiin ja Saarikko oli lausunut medialle, että isot periaatteelliset kiistat ovat edelleen pöydällä. Hänen mukaansa talousasioissa ei ollut löydetty yhteistä säveltä.

Neuvotteluissa väännettiin yöhön asti.

Keskusta vaati menokehykseen palaamista. Pääministeri Sanna Marin vetosi koronan vaikutuksiin. Hän tarjosi kompromissia, jossa kehystasoa olisi nostettu vuonna 2022 vaalikauden alussa sovitusta tasosta noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 kehystasoa 850 miljoonalla eurolla.

Keskustalle kompromissitarjous ei käynyt. Sen mielestä kehystasolle oli päästävä vuonna 2023.

-?Kävimme turhauttavia keskusteluja siitä, että mistään ei voi ottaa mitään pois, vaan raha ratkaisee kaiken. Ne hetket, joissa liimaa ei ollut missään muualla kuin olosuhteissa, olivat ehdottomasti raskaimpia hetkiä tässä hallituskaudessa.

-?En jää kaipaamaan yöllisiä vääntöjä. Silloin ei keskitytty lainkaan oleelliseen, eikä haluttu nähdä faktoja.

Keskusta siis pääsi sopuun hallituskumppaneiden kanssa vain olosuhteiden pakosta.

-?Keväällä 2021 hallituksesta lähtö oli vakavan pohdinnan alla, mutta olosuhteet ja isänmaan etu ajoivat edelle. Tosin sitä on enää turha jossitella, Saarikko kertoo.

Olosuhteilla Saarikko tarkoittaa sitä maailmantilannetta, jossa hallitus toimi. Ensin koronakriisi, sitten Ukrainan sota. Toisin kuin voisi kuvitella, eivät puheenjohtajalle ja ministerille vaikeimpia tilanteita kuitenkaan olleet koronakriisi ja Ukrainan sodan alkaminen.

Hän kuvaa nimenomaan näitä yksityiskohtaisia kiistoja hallitustaipaleen vaikeimmiksi ja turhauttavimmiksi hetkiksi.

Syksyn budjettiriihessä vääntö jatkui.

Vihreät halusi Saarikon mukaan vääntää siitä, ovatko paperille kirjatut tavoitteet hiilineutraaliudesta 0,1 megawattitonnia vai vähemmän.

-?Minusta tavoitteena oli lähinnä saada asiat näyttämään joltakin, eikä muistettu, että yritykset ja markkinatalous hoitavat myös ilmastonmuutosta, eivät yksin politiikan sääntelijät, Saarikko avaa.

Hän uskoo, että muut hallituskumppanit vastaisivat kysyttäessä samoin: he varmasti kokivat raskaina erimielisyydet keskustan kanssa.

Puoliväliriihen jälkeen hallitusta koossa pitivät Saarikon mukaan vain olosuhteet. Kuva puoliväliriihestä huhtikuulta 2021. Kuva: Seppo Kärki / IS

Saarikosta oli tullut keskustan puheenjohtaja syyskuussa 2020 keskellä koronakriisiä ja entisen puheenjohtajan Katri Kulmunin kohun ja eron jälkimainingeissa. Hallitustaival oli keskustalle vaikea alusta asti, tai ainakin pitkälti koko sen ajan, kun Saarikko toimi puheenjohtajana. Jälkiviisaasti on helppoa sanoa, että hallitukseen meno oli virhe.

Hän perustelee, että vaikka lapset ovat pieniä, kriisien ikeessä tuntui aina tärkeältä lähteä aamuvarhaisella töihin ja tulla myöhään kotiin. Kaikkein merkityksellisempänä Saarikko koki kevään 2022.

-?Sodan ja koronan hoidossa koki, että saattoi olla tekemässä jotain tärkeää ja merkityksellistä ja löydettiin yksituumaisuutta. No okei, koronan loppuvaiheessa ei ollut sitä yksityistuumaisuuttakaan, Saarikko myöntää.

Hallituksen loppuvaiheessa myös pääministeri Marin jäi Saarikolle hänen sanojensa mukaan "hyvin etäiseksi".

-?Ja siihen nähden, mitä tiesimme valtion taloustilanteesta, Sdp:n talousnäkemysten rajuus ja jyrkkyys oli yllätys.

Saarikko painottaa, että hän ei kuitenkaan halua syyttää keskustan huonosta vaalituloksesta muita ihmisiä. Hän myös lisää, että hän on edelleen sitä mieltä, että hallitus sai myös paljon hyviä asioita aikaan.

-?Aluepolitiikka vahvistui, maakuntien koulutusmahdollisuuksia lisättiin, työn ja yrittämisen verotus keveni ja työllisyysennätykset rikottiin. Maatalous sai ennätystuet, metsien käyttöä ei rajoitettu ja tienpidon rahoitusta lisättiin, hän väittää.

Saarikon mukaan Sdp:n talousnäkemysten rajuus ja jyrkkyys oli yllätys. Kuva Säätytalon budjettineuvotteluista syyskuulta 2021. Kuva: Lassi Rinne

Nyt Helsingin Pasilassa sijaitsevassa ravintolassa istuu jollain tavalla uudelleen nahkansa luonut, vapautuneempi Saarikko. Hän myöntää tämän myös itse.

-?Ei tarvitse pyöristää, eikä olla selittämässä kompromisseja, vaan voi olla kertomassa sen, mitä minun puolueeni maailmanmenosta ja Suomen tulevaisuudesta ajattelee.

Kun keskustan vaalitappio vahvistui 2. huhtikuuta, Saarikko ilmoitti heti pohtivansa asemaansa puheenjohtajana. Tuon vaikean pohdinnan tulos kilpistyi Saarikon mukaan siihen, mitä vastuun kantaminen tarkoittaa.

-?Toisin kuin Sdp:n ja vihreiden puheenjohtajilla, minun kauteni ei ole katkolla ja meillä on puoluekokous vasta vuoden päästä. Puheenjohtajuudesta luopuminen ennenaikaisesti olisi tarkoittanut minun kauteni jäämistä kesken. On tärkeää, että tällaisen tappion keskellä puolue ei jää sekavaan tilaan vellomaan, Saarikko sanoo.

Saarikon mielestä kysymys on puheenjohtajaa isommasta asiasta ja hän sanoo, että tästä saa hänen kanssaan olla eri mieltä. Hän painottaa, ettei kuitenkaan väheksy puheenjohtajan vastuuta ja myöntää tehneensä virheitä.

Keskustalla oli Saarikon mukaan hallituksessa aito tunne siitä, että yhteistä yhteistä säveltä ei löydy. Puoliväliriihen jälkeen hallitusta koossa pitivät Saarikon mukaan vain olosuhteet. Hän uskoo, että tämä loi osaltaan epävarmuutta, eikä lisännyt suomalaisten silmissä luottamusta keskustaan.

-?Olisin voinut valita myös luopuvani puheenjohtajuudesta. Se oli aidosti vaihtoehtona. Ratkaisuuni jatkaa vaikutti myös lähestyvät presidentinvaalit. Keskusta pitää syyskuussa ylimääräisen puoluekokouksen presidentinvaalia varten, jossa keskustalla on täydet edellytykset tukea puolueena ehdokasta, joka täyttää Mäntyniemen saappaat.

Annika Saarikko valittiin keskustan puheenjohtajaksi syyskuussa 2020. Kuva: Ville Honkonen

Saarikko siis johtaa keskustan oppositioon. Siellä puolueen on tarkoitus luoda itsensä uudelleen.

Päätöksen yksimielisyydestä on kuitenkin kuulunut soraääniä. Jotkut keskustalaiset ovat kyseenalaistaneet, toimiko Saarikko sääntöjen mukaisesti ilmoittaessaan oppositioon menosta heti vaalituloksen jälkeen.

Lisäksi Kulmuni sanoi Verkkouutisten haastattelussa juuri ennen keskustan 22. huhtikuuta pidettyä puoluevaltuustoa, että puoluejohdon on kannettava keskustan heikosta vaalituloksesta vastuu. Hänen mukaansa Sdp:n Sanna Marin ja vihreiden Maria Ohisalo olivat jo oman johtopäätöksensä tehneet.

-?Katri ei ole suoraan minua tuolla lähestynyt, Saarikko kommentoi.

-?Sain puolueelta paljon kannustusta jatkaa vaikean vaiheen yli. Mutta ymmärrän hyvin sen, että vastuunkannon voi nähdä myös toisella tavalla. Siihen keskusteluun on oikeus. Minä halusin nähdä vastuun tarkoittavan sitä, että osallistun niiden asioiden läpikäymiseen, jotka ovat johtaneet keskustan tähän tilanteeseen. Helpommalla pääsisin, jos pakenisin paikalta. Mutta sitä en halunnut tehdä.

Katri Kulmuni ja Saarikko keskustan tilaisuudessa Loimaalla heinäkuussa 2020. Kuva: Lassi Rinne

Hän muistuttaa kertoneensa jo ennen vaaleja, että hallitukseen menon ratkaisee puolueen saaman luottamuksen määrä. Saarikko myös kertoi ennen vaaleja, että keskusta ei mene "punaviherkoalitioon".

-?Se oli kaikilla tiedossa jo ennen vaaleja, enkä saanut ennen vaaleja näistä puheenvuoroista minkäänlaisia kyseenalaistuksia, vaan tulkitsin, että tästä ollaan samaa mieltä.

Keskustalla on 9 sääntömääräistä hallitusneuvottelijaa, joiden vastuulla on arvioida hallitukseen menoa ja hallituksen sisältökysymyksiä. He ovat Saarikon mukaan olleet oppositioratkaisusta täysin yksimielisiä.

Samalla tavoin Saarikko kertoo aistineensa 2 päivää vaalien jälkeen kokoontuneen puoluehallituksen tunnelmaa ja viikko vaalien jälkeen kokoontuneen eduskuntaryhmän tunnelmaa. Tässä mielessä ratkaisu oppositioon menosta oli helppo.

-?Keskusta ei istu helposti apupuolueen identiteettiin. En ota vastaan syytettä siitä, että väistäisimme vastuuta jäämällä oppositioon. Olemme kantaneet vastuuta Suomesta pitkään. Siitä kertovat 20 vuodesta 16 vuotta hallituksessa. Vastuuta tavoiteltiin myös nyt. Rohkenen sanoa, että vaalien alla muut taisivat vain luvata enemmän ja pian nähdään, pidetäänkö lupaukset.

Puoluevaltuuston kokouksessa 22. huhtikuuta Saarikko ilmoitti jatkavansa puolueen puheenjohtajana. Saarikko kertoo saaneensa puolueelta paljon kannustusta jatkaa vaikean vaiheen yli. Kuvassa Saarikko ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hahmotelma niin sanotusta uudesta keskustapuolueesta on jo alkanut muodostua Saarikon mielessä. Lopullisen suunnan oppositiopolitiikalle kuitenkin ratkaisee vasta hallitusohjelma.

Saarikon mukaan 16 vuoden valtajatkumo on kompromissista toiseen kulkeneelle keskustalle hämärtänyt kuvaa siitä, mitä puolue haluaa yksin olla. Tähän halutaan nyt vastaus.

Jo vaalitenttien ja -kampanjan aikana Saarikko toi esiin ajatusta vahvasta keskivoimasta. Sellaiseksi hän hahmottelee keskustan tien myös tulevaisuudessa: olla vastapainona vastakkainasettelun ja ääripäiden ajassa.

-?Sitten on myös yleistä pettymystä maailman aikaan esimerkiksi oikeutetusti suomalaisella maaseudulla. Se on monella näkynyt pettymyksenä keskustaan. Ja on myös ilmiöitä, joiden suuntaa on ollut vaikeaa tai liki mahdoton kääntää.

Puolueena keskustan tulee Saarikon mielestä pitää esillä sellaisia asioita, jotka yhdistävät ihmisiä asuinpaikasta riippumatta. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi sote-palveluja, vanhusten hoivaa sekä nuorten tulevaisuuden toivottomuutta.

-?Tässä keskustan täytyy kirittää hallitusta.

-?Hyvin kuvaavaa oli, että hallitustunnustelija Orpo ei kysynyt mitään Suomen erilaisten alueiden elinvoimasta ja maakuntien ihmisten mahdollisuuksista. Tietysti tämä tulee olemaan keskustan politiikan ytimessä.

Lisäksi Saarikko muistuttaa, että vaikka keskusta hävisi vaaleissa kaksi kertaa peräkkäin, se on silti Suomen suurin puolue luottamushenkilöiden määrässä kunnissa ja hyvinvointialueilla.

-?Se kartta on erittäin keskustan vihreä. Nyt meillä on aikaa myös panostaa siihen, että siellä tehdään oikeita asioita. Olen myös sen keskustan johtaja, joka tekee työtä suomalaisilla hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Petteri Orpo ja Saarikko odottivat Pikkuparlamentissa eduskuntavaalien ääntenlaskennan valmistumista. Saarikko kuvaa, että hänellä on Orpoon hyvät välit. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva

Hallitustunnusteluista Saarikko haluaa sanoa sen, että hän on käynyt Orpon kanssa taustakeskusteluja ja heillä on hyvät välit. Orpo ymmärtää keskustan näkemyksen oppositioon menosta.

-?Olisimme uskoakseni neuvotelleet Petterin kanssa asiat kuntoon sujuvasti, jos keskusta olisi päättänyt lähteä hallitukseen. Toki varmasti olisi ollut erimielisyyksiäkin, Saarikko naurahtaa.

Perussuomalaiset ja keskusta ovat nokitelleet viime aikoina julkisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja muutamat muut puolueen edustajat ovat maanitelleet keskustaa hallitukseen.

-?Olen vähän äimistellyt sitä vastaanottoa ja pohtinut, mihin he niin kovasti keskustaa tarvitsevat. Se on ollut poikkeuksellista ja siihen on pitänyt myös vastata. Ja etenkin puoluesihteeri Arto Luukkaisen näkemykseen siitä, miten voittajat puhuvat häviäjille, Saarikko kommentoi.

IS:n tietojen mukaan kulissien takana olisi puhuttu siitä, että jos hallitusneuvottelut ovat pattitilanteessa kesäkuussa, keskusta kutsutaan hätiin.

Saarikko toteaa, että sellaista tilannetta ei ole nyt näköpiirissä, että keskusta olisi valmis hallitukseen.

-?Orpolla on useampia vaihtoehtoja, eikä hallituksen muodostaminen jää nyt yhden kortin varaan. Kysymys ei ole siitä, että hallituksen ohjelma tai ideologia olisi meille vastenmielinen. Kysymys on siitä, että historiallisen alhainen vaalitulos pitää osata hävitä.

Saarikko saapui 25. huhtikuuta tapaamaan hallitustunnustelija Orpoa. Hän kertoi IS:lle kieltäytyvänsä kohteliaasti hallitusvastuusta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva