Nico Ojala joutui vuonna 2014 työtapaturmaan ja sai aivovamman, joka johti työkyvyttömyyteen. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Nico Ojala loukkaantui vakavassa tapaturmassa. Oudot oireet piinasivat niin, että mies luuli jo tulleensa hulluksi. Vasta noin vuosi onnettomuuden jälkeen hän sai oikean diagnoosin. Vastassa oli kuitenkin vielä vakuutuslääkäri, joka kiisti kaiken.

Ambulanssin sireeni. Se on ensimmäinen asia, jonka Nico Ojala muistaa.

Ojala oli rakentamassa taloa Ikaalisissa Pirkanmaalla. Kesken rakennustöiden alueelle osui voimakas ukkosmyrsky, ja rakennusmiehet ryhtyivät suojaamaan talon kattorakenteita. Katto oli sateessa kuin vesiliukumäki.

Ojala horjahti. Ja kohta ihmetteli, miksi makaa maassa.

Hän oli paiskautunut neljän metrin korkeudesta kivikkoiseen maahan. Seuraavista hetkistä Ojala muistaa vain hajanaisia yksityiskohtia: äärettömän kylmyyden ambulanssissa, vessahädän sairaalassa ja tärisevän sängyn.

Vaikka Ojala ei muista kipua, sairaalassa hänellä todettiin murtumia eri puolilla vartaloa - muun muassa yläleuassa ja lapaluussa. Myöhemmin Ojalan hampaat rakennettiin uudestaan.

Ojalan aivoja ei kuvattu heti onnettomuuden jälkeen, ja hänet kotiutettiin jo seuraavana päivänä. Murtumien vuoksi hän sai kaksi kuukautta sairauslomaa.

- Jälkeenpäin on helppo sanoa, että aivot olisi pitänyt kuvata.

Tuolloin 42-vuotias Ojala yritti palata takaisin työelämään. Siitä ei tullut mitään.

Työmatkalla Uudessakaupungissa Ojala otti vasaran käteensä, mutta hän ei tiennyt, mitä sillä pitäisi tehdä.

Kotona arki ei ollut hallinnassa, yrityksen johtaminen ei onnistunut. Kaikki ei ollut kunnossa, mutta Ojala ei ymmärtänyt, miksi.

- Jollain tasolla tiedostin, että en voi enää tehdä töitä, ja yritin myydä firmaa.

Rakennusalan yritys ei kuitenkaan mennyt kaupaksi. Lopulta se ajautui konkurssiin.

Vuonna 2017 Ojala joutui syytteeseen törkeästä kirjanpitorikoksesta, joka liittyi Ojalan rakennusalan yrityksen puutteellisiin kirjauksiin. Syyttäjä vaati tuomiota törkeästä kirjanpitorikoksesta.

Ojala myönsi syyllisyytensä, mutta kiisti tahallisuuden. Tuomiossa käräjäoikeus huomioi Ojalan vammautumisen rangaistusta lieventävänä ja tuomitsi tämän sakkorangaistukseen perusmuotoisesta kirjanpitorikoksesta. Syyttäjä ei valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Onnettomuus muutti Ojalan arjen täysin. Hän ei muistanut yksinkertaisiakaan asioita ja joutui kirjaamaan kaiken ylös.

- Vaikka kirjoitin ne ylös, en muistanut mitä oli kirjoittanut ja minne olin ne kirjoittanut.

Fyysisten oireiden lisäksi kyvyttömyys selvitä arjessa ja lopulta ymmärrys siitä, että työskentely ei enää onnistu, ajoivat Ojalan masennukseen. Masennusta yritettiin lääkitä, mutta lääkkeet eivät helpottaneet hänen oloaan - päinvastoin.

Alkuvuonna 2015 Ojala yritti itsemurhaa.

Itsemurhayrityksen jälkeen Ojala alkoi ymmärtää, että kaikki ei ole kunnossa. Hän hakeutui psykiatriseen sairaalaan. Vasta suljetulla osastolla Ojalan vaurioiden laajuus alkoi selvitä, ja hänet lähetettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikalle.

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi läheisestäsi, Mieli.fi:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111. Voit myös kirjoittaa Tukinettiin.

Nuorille suunnattu Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Hengenvaarallisissa tilanteissa soita aina ensimmäisenä hätänumeroon 112.

Huhtikuussa 2015 - vajaa vuosi onnettomuuden jälkeen - Ojalalla todettiin niskan retkahdus- eli niin sanottu whiplash-vamma ja vaikea aivovamma. Ennen diagnoosia Ojala ei osannut yhdistää oireitaan onnettomuuteen.

- Olin vakuuttunut, että minusta oli tullut hullu.

Ilmiö tunnetaan nimellä oiretiedostamattomuus. Kyse on siitä, että sairastunut tai vammautunut henkilö ei kykene ymmärtämään tai havaitsemaan toimintakyvyssään tapahtuneita muutoksia, vaikka ne olisivat selkeitä hoitohenkilökunnalle tai läheisille. Oiretiedostamattomuus voi vaikuttaa henkilön kykyyn hakeutua oikeaan hoitoon.

Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Puhakka sanoo, että ei ole tavatonta, että aivovammaa luullaan mielenterveysongelmaksi, jota vakuutusyhtiö yrittää syyttää oireiden, kuten huonon muistin, muuttuneen käytöksen ja toimintakyvyn aiheuttajiksi.

- Mielestäni se on luonnollista, että ihmiselle tulee jossain vaiheessa masennus, kun koko elämä hajoaa ja menettää työpaikan ja voi menettää parisuhteen. Ihmiseltä menee kaikki.

Fakta

Vuosittain arviolta 15?000-20?000 suomalaista saa aivovamman.

Aivovammat luokitellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin.

Aivovammasta saattaa jäädä jälkitila, joka tarkoittaa tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia.

Jälkitilan oireita on vähintään 100?000 suomalaisella. Jälkioireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikkeneminen, käyttäytymisen muutokset ja muistivaikeudet.

Mitä vakavampi vamma on, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä seurauksia.

Oireet ovat henkilökohtaisia ja monimuotoisia.

Aivovamma syntyy useimmiten kaatumisen, putoamisen, liikenneonnettomuuden, vapaa-ajan tapaturman tai pahoinpitelyn seurauksena.

Lähteet: Aivosäätiö, Aivovammaliitto

Ojala joutui työkyvyttömyyseläkkeelle tammikuussa 2018 sen jälkeen, kun useampi lääkäri oli todennut hänet pysyvästi työkyvyttömäksi eikä tämän uudelleenkouluttaminen työelämään ole mahdollista.

Ongelmat alkoivat, kun Ojala yritti hakea aivovamman toteamisen jälkeen korvauksia pysyvästä haitasta. Vakuutusyhtiön ja vakuutuslääkärin näkemyksen mukaan Ojalan vammat eivät voineet olla peräisin kevään 2014 onnettomuudesta.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Vakuutusyhtiö kävi läpi Ojalan sairaushistorian, mutta selitystä vammoille ei löytynyt. Vakuutusyhtiön päätöksessä sanotaan, että Ojala oli käynyt vuosina 2010-2014 neljä kertaa lääkärissä päänsäryn vuosi.

Ojalan niskan kulumamuutokset vakuutusyhtiö selitti sairaudella. Päätöksestä ei selviä, mikä sairaus on kyseessä. Vakuutusyhtiö väitti myös, että se on maksanut Ojalalle perusteettomia korvauksia muun muassa lääkärikäynneistä ja aivovammatutkimuksista. Jo maksettuja korvauksia vakuutusyhtiö ei kuitenkaan perinyt takaisin.

Vuonna 2020 Ojalan tutkinut neurologian erikoislääkäri, neurotraumatologian professori Olli Tenovuo Turun yliopistosta kirjoitti Ojalaa koskevassa lausunnossaan, että tämän lääketieteellisestä tai kehityksellisestä historiasta ei löydy muuta selittävää tekijää vammalle kuin vuoden 2014 putoaminen.

- Kokonaisuutena ottaen asiassa ei siis jää perusteltua lääketieteellistä epäilyä siitä etteikö tutkittavan toiminnanvajaus ja työkyvyttömyys olisi peräisin 31.5.2014 sattuneesta tapaturmasta, lausunnossa lukee.

Syksyllä 2018 Ojala päätti haastaa vakuutusyhtiön oikeuteen. Hän ei ole ainut, joka on joutunut kiistelemään vakuutuskorvauksista. Aivovammaliiton vuonna 2022 teettämän kyselyn mukaan neljäsosa sen jäsenistä on ajautunut vakuutuskiistoihin aivovamman toteamisen jälkeen.

- Yleisin syy vakuutuskiistoille on syy-yhteyden kiistäminen, sanoo Aivovammaliiton Puhakka sanoo.

Syy-yhteydellä tarkoitetaan sen todentamista, että henkilön vammat johtuvat onnettomuudesta eivätkä jostain muusta. Jos syy-yhteyttä ei voida todentaa, vakuutusyhtiö voi kiistää vammojen johtuvan onnettomuudesta. Avainasemassa syy-yhteyden toteamisessa ovat heti onnettomuuden jälkeen tehdyt tutkimukset ja kirjaukset sekavuudesta, tajuttomuudesta ja muistiaukoista.

- Jos alkuvaiheen tutkimuksia ja kirjauksia ei ole tehty tarkasti, on melkein varmaa, että vakuutusyhtiön kanssa tulee haasteita.

Kaikki aivovammautuneet eivät edes halua käydä oikeutta vakuutusyhtiöitä vastaan, sillä se on kallista ja saattaa viedä vuosia aikaa. Jos vammautunut häviää oikeudessa, molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut lankeavat vammautuneen maksettavaksi. Aivovammaliiton kyselytutkimuksen mukaan vain 53 prosenttia oikeudenkäynneistä päättyi vammautuneen voittoon.

Nico Ojala kotimaisemissaan Naantalissa maaliskuussa 2023. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Riski on siis kova, minkä lisäksi moni aivovammautunut ei jaksa tai pysty taistelemaan vakuutusyhtiötä vastaan vammasta johtuvien oireiden vuoksi.

- On jotenkin suhteetonta, että siinä vaiheessa ihmiseltä vaaditaan vakuutusyhtiön papereita ja selvittämään, mistä pitää hakea mitäkin (asiakirjoja).

Osa Aivovammaliiton kyselyyn vastanneista kertoi, että oikeusprosessi on liian raskas aivovammaiselle ja tämän läheisille. Puhakka sanoo, että ei ole harvinaista, että vakuutusyhtiöltä korvausten saamisessa kestää jopa yli kymmenen vuotta. Puhakka sanoo, että viivästymiset voivat johtua esimerkiksi siitä, että aivovammaa ei heti alkuvaiheessa tutkita tai henkilö itse ei hakeudu hoidon piiriin.

- Jos on esimerkiksi kaatunut kännissä, ei varmaan heti tule mentyä lääkäriin ja siitä se show alkaakin.

Kyselytutkimuksen mukaan noin puolia aivovammoista ei diagnosoida heti. Jos diagnoosi viivästyy, sen saamisessa kestää keskimäärin hieman yli viisi vuotta.

Vuonna 2020, vain hieman ennen asian käsittelyä oikeudessa, vakuutusyhtiö ilmoitti Ojalan asianajajalle haluavansa sovitella vakuutuskiistan. Ojala suostui, ja osapuolet sopivat asian keväällä 2020. Osapuolten allekirjoittaman sopimuksen mukaan vakuutusyhtiö maksaa Ojalalle korvauksia pysyvästä haitasta, minkä jälkeen se vapautuu kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa.

Sopimukseen on kuitenkin kirjattu kohta, jonka mukaan vakuutusyhtiö ei edelleenkään myönnä Ojalan vammojen johtuneen onnettomuudesta. Vakuutusyhtiö allekirjoitti sopimuksen vain saattaakseen kiistan päätökseen ja välttääkseen oikeudenkäynnin.

Oikeusprosessi on vammautuneelle erityisen raskas, koska elämä on muuttunut muutenkin hyvin nopeasti. Ojalan mielestä vakuutusyhtiön suhtautuminen vammautumiseen oli vähättelevä ja epäileväinen. Häneltä vaadittiin koko ajan lisää ja lisää todisteita vammojen synnystä, vaikka niiden oli jo todettu syntyneen onnettomuudessa.

Vakuutuslääkärin tarkastuksessa aiemmat lausunnot ja tutkimukset saivat kylmää kyytiä.

- Lääkäri pystyi ilman tutkimuksia kertomaan, että ei ole mitään vammoja.

Kun Ojala astui julkisuuteen vammansa kanssa, hän alkoi saada muilta vammautuneilta viestejä, joissa kerrotaan samasta ongelmasta.

Kuntoutuksessa Ojalan oli vaikeinta myöntää, että on vammautunut eikä enää työkykyinen. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kuntoutuksessa vaikeinta Ojalalle oli myöntää olevansa vammautunut - että aiemmin terve yrittäjä ja isä ole enää työkykyinen. Kun neuropsykologinen kuntoutus alkoi vuonna 2015, Ojala oli varma, että hän on ainoa aivovammautunut henkilö Turussa.

Sen jälkeen hän on ymmärtänyt, että kohtalotovereita on paljon. Vammautumisen jälkeen Ojala on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta aivovammoista, koska kokee, että suomalaisilla olisi vielä paljon opittavaa aivovammoista ja vammautuneiden kanssa olemisesta.

Vaikka aivovamma ei näy ulospäin, se näkyy käytöksessä ja siinä, että tavanomaiset askareet kuormittavat.

- Ihmiset ihmettelevät, miten lukeminen voi kuormittaa, koska se on ihan peruskauraa. Mutta ei se enää ole.

Aivovammaliiton Puhakka muistuttaa, että Suomessa eriasteisiin aivovammoihin johtavia tapaturmia tapahtuu päivittäin. Hän arvelee, että aivovammoista ei ole vielä yhtä helppoa puhua julkisesta kuin esimerkiksi mielenterveysongelmista ja syövästä.

- Jotkut ovat kertoneet, että edes heidän lähimmät ystävänsä eivät tiedä eivätkä he halua puhua asiasta kenellekään.

Ojala on kohdannut aivovammaansa liittyviä ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Vammautumisen jälkeen Ojala oli perheensä kanssa kaupassa, kun ennestään tuntematon nainen kiinnitti huomionsa lastensa kanssa olevaan Ojalaan, joka puhui huonosti ja liikkui vaivalloisesti.

- Hän huusi, että miten kehtaan olla täällä kännissä ja että hän aikoo soittaa poliisit. Menin aivan hämilleni.

Poliiseja ei koskaan kuulunut, mutta kotimatkalla Ojalan lapsi kysyi, joutuuko isä vankilaan.

- Ajattelin, että eihän tämä nyt näin voi mennä.

Ilta-Sanomat on nähnyt asiakirjat, jotka todentavat Ojalan tarinan.