Pippa Laukka pitää mämmistä - jopa niin paljon, että hänellä on sitä aina pakastimessaan. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Kalenterissa on nyt enemmän aikaa liikunnalle ja laiskottelulle.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka, 52, tunnustautuu ihmiseksi, jolla on aina mämmiä pakastimessaan. Tänä vuonna Laukka tosin ei herkuttele mämmillä, sillä hän viettää pyhät poikkeuksellisesti Slovakiassa Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen kanssa.

Helmareiden lääkärinä toimiva Laukka on viettänyt monet juhlapyhät joukkueen mukana maailmalla.

- Viimeksi olin Helmareiden kanssa EM-kisoissa kesällä viisi viikkoa putkeen reissussa. Siinä paloivat kesälomat, Laukka kertoo.

Maajoukkueen pelimatkoilla lääkintähenkilökunnan tulee olla tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Työrupeama on intensiivinen, eikä reissuihin mahdu kovin paljoa vapaa-aikaa.

Pääsiäisriennot jäävät siis reissussa väliin.

- Kyllä se on ihan täyttä työtä. Viisiviikkoisen EM-reissun aikana meillä taisi olla yksi iltapäivä vapaana. Aika moni luki kirjaa tai kävi kävelyllä, Laukka kertoo.

Vaikka päivystysluonteinen työrupeama on intensiivinen, Laukka huolehtii hyvinvoinnistaan reissussakin.

- Saan nukuttua öisin sen kahdeksan tuntia ja päivisin käyn lenkillä jossain lähettyvillä, jos jotain sattuisi juuri silloin.

Lääkärinä Pippa Laukka on tottunut olemaan töissä silloin, kun muut juhlivat pyhiä. Kuva: Jussi Nukari / IS

Tilanne ei ole Laukalle uusi, sillä lääkärinä hän on tottunut olemaan töissä silloin, kun muut viettävät pyhiä perheidensä kanssa. Pääsiäinen on kuitenkin näkynyt heidän perheessään erityisesti lapsille mieluisten perinteiden muodossa, kuten munanpiilotuksena.

- Mitään sukuillallisia meillä ei ole vietetty, vaan olemme saattaneet usein olla mökillä tai Lapissa, missä on ulkoiltu, lasketeltu ja vietetty aikaa yhdessä.

Pyhien pahimpia sudenkuoppia ovat liikasyönti ja ruokarytmin häviäminen, jolloin ruuan syöminen unohtuu ja pääsiäismunia tulee herkästi ahdettua turhan paljon. -Suurimmaksi osaksi arki ratkaisee terveellisen syömisen. Herkuttelu kuuluu terveelliseen ruokavalioon, Laukka muistuttaa. Kuva: Jussi Nukari / IS

ENÄÄ Laukan perheessä ei piilotella pääsiäismunia, sillä lapset ovat jo iältään 16-, 19- ja 24-vuotiaita. Vanhin heistä on asunut jo pidempään omillaan. Uusi elämänvaihe lasten pesästä lentämisineen tuntuu Laukasta kaksijakoiselta.

- Esikoinen syntyi vuonna 1998 ja nuorin vuonna 2007, joten olemme saaneet elää aika pitkään pikkulapsiarkea. Tunnen tietynlaista helpotusta siitä, että se vaihe on ohi ja lapset itsenäistyvät. Siitä on hyvä ja positiivinen fiilis, hän kertoo.

Vuosien aikana lapset ovat kasvaneet, mutta myös kasvattaneet vanhempiaan. Yksi elämänvaihe alkaa olla takanapäin.

- Sitä on ehtinyt työstää, koska vanhin on jo itsenäinen ja asunut vuosia omillaan. Sitäkin vaihetta on kiva seurata, kun he aikuistuvat ja rakentavat omaa elämäänsä. Odotan innolla, mihin heidän elämänsä vie ja millaisia valintoja he tekevät.

- Olin lukiolaisena vielä aivan lapsi. Haaveeni ovat olleet siinä iässä vielä hyvin naiiveja, ja olen ajatellut, että minusta tulee joko delfiininkasvattaja tai holokaustin tutkija, Laukka kertoo. Kuva: Jussi Nukari / IS

Laukka kokee äitinä edelleen tietynlaista huolta lapsistaan, sillä he elävät nuoruuttaan aivan erilaisessa maailmassa kuin hän aikoinaan. Nykyisin odotetaan, että urahaaveet ovat selvillä varhain ja ainevalintoja tehdään jatko-opintoja ajatellen yhä nuorempana.

- Omien nuorteni kautta mietin paineita, jotka liittyvät oman paikan löytämiseen ja suunnitelmallisuuteen. On hirveän surullista, jos joutuu laittamaan unelmat syrjään ja tekemään asioita järkiperäisesti liian nuorena. Se minua surettaa.

Laukka on tyytyväinen siitä, että kaikki lapset ovat omaksuneet terveelliset elämäntavat ja aktiivisen elämäntyylin, jossa asioita koetaan mieluummin livenä kuin linssin läpi. Se ei silti poista faktaa, että vanhempana tuntee helposti riittämättömyyttä.

- Ehdottomasti ne haastavimmat paikat vanhempana ovat olleet niitä, kun tuntee oman riittämättömyytensä ja keinottomuutensa. Niitähän tietysti vanhempana piisaa ihan jokaisessa kasvuvaiheessa, hän sanoo.

Lasten itsenäistymiseen liittyy onnentunteiden lisäksi myös haikeutta ja luopumista. Elämä menee eteenpäin.

- Niin ihanaa kuin se onkin, se tarkoittaa, että jokainen hetki jää taakse. Vanhemmuuteen liittyvä oma riittämättömyyden tunne on ollut se, jonka kanssa olen joutunut työskentelemään.

Laukka opiskelee parhaillaan urheilujohtamista. Tulevaisuudessa opinnot voisivat johtaa työskentelyyn esimerkiksi kansainvälisessä urheiluorganisaatiossa. Kuva: Jussi Nukari / IS

HILJATTAIN Laukka jätti pestinsä perusturvakuntayhtymä Karviaisen terveysjohtajana vuodenvaihteessa. Terveysjohtajan virka olisi jatkunut, mutta organisaatiomuutoksen takia Laukka katsoi hetken olevan sopiva työn lopettamiselle.

Päätös vapautti aikaa pitkille yöunille, laiskottelulle ja liikunnalle.

- Olen joutunut toppuuttelemaan itseäni, etten ottaisi enempää töitä. Haluan vetää nyt henkeä ja huolehtia omasta palautumisestani. Koen, että olen palautunut hyvin aikaisemminkin, mutta minulta ovat puuttuneet tyhjät päivät kalenterissa, yrittäjänä toimiva Laukka kertoo.

Liikunnalla on tärkeä paikka Laukan kalenterissa kunnon kohottajana, mutta myös palautumisen edistäjänä. Lihasvoima vähenee prosentin vuodessa 45 ikävuoden jälkeen. Jos fyysistä aktiivisuutta ei ole, kunto heikkenee koko ajan ja sairausriski kasvaa.

- Olen onnellinen siitä, että minulla on viisikymppisenä toimiva keho, ja pystyn tekemään asioita, jotka tuottavat minulle fyysisestikin hyvän olon. Sen takia liikun.

Laukka treenaa personal trainerin kanssa kuntosalilla, mutta varsinaisesti hänen lajinsa on triathlon, jossa kilpaillaan juoksussa, pyöräilyssä ja uinnissa.

- Viime kesänä olin triathlon-kisoissa Vierumäellä ja tein sekunnilleen saman tuloksen kuin seitsemän vuotta aikaisemmin samoissa kisoissa. Sama tulos samalla reitillä, Laukka kertoo.

Vaihdevuosioireiden kanssa eläville naisille Laukalla on selkeä viesti. Kun estrogeenitasot laskevat ja vyötärölle alkaa kerääntyä rasvaa, on katsottava kuntosalin tai lenkkipolun suuntaan. Kuva: Jussi Nukari / IS

Ensin tulos turhautti: eikö hän ollut kehittynyt yhtään seitsemässä vuodessa?

Sitten hän ymmärsi asian positiivisen puolen.

- Minua lohdutti se kun tajusin, että olen tavallaan parantanut tulostani. Jos olen periaatteessa heikentynyt lihasvoimaltani seitsemän prosenttia, mutta tulokseni ei ollutkaan heikentynyt.

- En koe, että ikä olisi vielä kauheasti muuttanut kehoani etenkään jaksamisen ja toimintakyvyn kannalta. Niin kauan kuin tilanne on näin, ei vanheneminen ja iän tuomat muutokset haittaa mitenkään.

Vastaanotollaan Laukka on nähnyt, että monen on vaikeaa hyväksyä suorituskyvyn heikentymistä. Iän myötä säännöllisen liikunnan merkitys korostuu, eikä pelkästään kunnon, vaan myös kehon toiminnallisuuden ja sairausriskien minimoimisen takia.

- Ei se tarkoita sitä, että alamäki alkaa 45 vuoden jälkeen, mutta pitkäikäisyyttä ja hyvää elinvoimaa ei voi pitää yllä tekemättä mitään.

- Moni haaveilee elinvoimasta ja hyvästä olosta. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän se vaatii tekoja enemmän kuin sanoja.

Laukka on huomannut, että moni suomalainen hakee liikunnasta enemmän kokonaisvaltaista hyvää oloa kuin kohennusta ulkonäköön.

- Jos motivaatio on ulkonäkö, usein kannuste ei ole kovin pysyvä eikä ruoki motivaatiota kovin pitkään. Ei ulkonäkö ole riittävä kimmoke sille, että kävelee suklaahyllyn ohi tai jaksaa treenata runsaasti, hän toteaa.

- Kukapa ei haluaisi näyttää hyvältä. Se on ihan ymmärrettävää, että nykymaailmassa ulkonäkö on korostunut ja se tiedostetaan jopa kotisohvalla somen kautta. Kuva: Jussi Nukari / IS

Laukka muistuttaa, että myös monilla viisikymppisillä, sekä miehillä että naisilla, on ulkonäköpaineita. Hän otti hiljattain Instagramissa kantaa raakaan palautteeseen, jota saa ulkonäöstään somen välityksellä.

- Nuorena minulla on ollut ulkonäköpaineita ja olen kokenut, etten ole ollut tyytyväinen ulkonäkööni parinkympin hujakoilla.

- Koin epävarmuutta siitä kuka olen, ja se korostui nuorena siten, että turhan paljon tuli kiinnitettyä omaan ulkonäköön huomiota myös negatiivisessa mielessä. Vertasin itseäni naistenlehtien malli- ja juontajakaunottariin ja koin tyytymättömyyttä ja etsin itsestäni olemattomia virheitä, hän kertoo.

Negatiiviset somekommentit liittyvät yleensä aina ulkonäköön. Laukka myöntää olevansa nykyisin varautuneempi, sillä ikävä palaute kovettaa itse kunkin.

- Itsetuntoni on nykypäivänä terve ja se koostuu siitä, että identiteettini on itselleni selvä: tiedän kuka olen ja olen sinut itseni kanssa. Kommentit jätän kokonaan omaan arvoonsa.