Maryam Imtiaz opiskelee ensimmäistä vuotta tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa. Kuva: Jussi Helttunen

Maryam Imtiaz muutti Pakistanista Suomeen 13-vuotiaana suurin odotuksin. Suomessakin hän sai huomata, että koulut voivat erota kuin yö ja päivä - ensimmäisessä koulussa tappelut olivat yleisiä ja poliisi piti kutsua välitunneilla hätiin. Toisesta hän sai päättötodistuksen 9,33 keskiarvolla.

Jo lapsena Maryam Imtiaz sai kuulla ylistävää puhetta Suomen kouluista. Pohjolassa vuosia opiskellut isä kertoi, että täällä saattoi saada kouluruoaksi jopa pizzaa!

Kun Imtiaz oli kolmentoista, hän muutti äitinsä ja neljän sisaruksensa kanssa Pakistanista Suomeen. Tuolloin yläkouluikäinen tyttö aloitti valmistavalla luokalla Vesalan peruskoulussa Helsingin Kontulassa.

- Suomalainen koulu todella ylitti odotukseni, Imtiaz kehuu.

Suomessa koulu poikkesi silti monin tavoin siitä, mihin Imtiaz oli tottunut. Täällä luokassa saattoi olla puolet vähemmän oppilaita kuin Pakistanissa.

Pienestä joukosta lähti enemmän ääntä, sillä Suomessa kaikki eivät kuunnelleet opettajaa, eivätkä jaksaneet keskittyä opiskeluun. Säännöt olivat kaikin tavoin väljemmät: moni käytti koulussa kännykkää, mikä ei olisi tullut kuuloonkaan Pakistanissa. Pizzaa paremmin Imtiazille maistuivat koulussa kalapuikot.

Kun Imtiaz siirtyi vuoden valmistavan opetuksen jälkeen kasiluokalle, opiskelu suomen kielellä oli aluksi vaikeaa. Hän joutui usein turvautumaan Google-kääntäjään, kun samaan aikaan piti omaksua tietoa eri aineista ja oppia suomen kieltä.

-?Vuodessa ei pysty oppimaan kaikkea. Oppikirjojen sanat tuntuivat tosi vaikeilta ja opettajat puhuivat tosi nopeasti, Imtiaz kuvailee alkutaivaltaan suomalaisessa koulussa.

Pakistanissa Imtiaz kävi englanninkielistä koulua. Hänen äidinkielensä on urdu, jonka lisäksi hän puhuu englantia, hindiä, punjabia ja hindkoa - ja nykyään myös suomea ja vähän ruotsia.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kantaväestöä heikommasta osaamisesta on puhuttu julkisuudessa paljon sen jälkeen, kun Kansallinen koulutuksen tutkimuskeskus (Karvi) julkaisi helmikuussa tutkimuksensa. Sen mukaan S2-oppilaiden osaaminen jää useissa kouluissa selvästi muista oppilaista jälkeen jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla.

Imtiazin esimerkki osoittaa, että S2-oppilaat eivät ole yhtenäinen joukko. Harva voi ylpeillä yhtä korkealla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvolla (9,33). Jo kasiluokan päätteeksi Imtiaz sai Helsingin kaupungilta 500 euron stipendin.

Suomalainen koulu on ylittänyt Imtiazin odotukset. Kuva: Jussi Helttunen

-?Yliopistossa otin yhden kurssin englanniksi ja huomasin, että enää ei ole väliä, opiskelenko suomeksi vai englanniksi, koska nyt molemmat tuntuvat yhtä helpolta, kertoo ensimmäistä vuotta tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva 21-vuotias nainen.

Imtiaz halusi alun perin lääkäriksi, mutta kun ei päässyt sisään lääketieteelliseen ensimmäisellä kerralla, hän haki ystävän esimerkin innoittamana nykyiseen opinahjoonsa. Hän haaveilee tekevänsä tulevaisuudessa töitä esimerkiksi koodaamisen parissa.

-?En halunnut pitää enempää välivuosia. Halusin opiskella jotakin. Täällä olen huomannut, että tietotekniikka on juuri se, mitä haluan opiskella, Imtiaz kertoo Aalto-yliopiston Kandidaattikeskuksessa Otaniemessä.

Imtiaz kokee, että on saanut yliopistossa opettajilta enemmän tukea kuin lukiossa. Kuva: Jussi Helttunen

Osallistu Ilta-Sanomien verkkosivujen kuvitusta koskevaan kyselyyn tästä linkistä.

Imtiazin mielestä opettajan kannustuksella ja tuella on suuri merkitys opiskelijan motivaatioon. Kasiluokalla opo alkoi varoitella, että hänen kannattaisi heikon suomen kielen taidon vuoksi harkita ammattikoulua, koska kantasuomalaisillekin lukio tuottaa paljon töitä. Toiset valmistavalla luokalla opiskelleet tytöt alkoivat myös painaa hyvin koulussa edennyttä koulukaveriaan alas kateellisilla puheillaan.

Imtiaz vaihtoi peruskoulun viimeiseksi vuodeksi Kallahden peruskouluun Vuosaareen. Siellä kannustava opo nosti hänen opiskelumotivaationsa toiselle tasolle.

-?Halusin päästä luonnontiedelukioon luonnontiedelinjalle ja opo sanoi, että hän tietää, että pystyn siihen. Korotin kaikkia arvosanojani katsomalla esimerkiksi videoita opetustelevisiosta, koska luonnontiedelinjalle vaadittiin 9,22:n keskiarvoa.

Imtiaz huomasi suuren eron peruskoulujen ilmapiirin välillä Itä-Helsingissä: ensimmäisessä koulussa tappelut olivat yleisiä. Kun hän teki siellä myöhemmin sijaisuuksia, poliisi piti kutsua paikalle melkein jokaisella välitunnilla.

-?Kontulassa kukaan ei kuunnellut ketään. Merilahden koulu oli todella rauhallinen. Luokallani olin ainoa ulkomaalainen. Rinnakkaisluokalla oli vain maahanmuuttajia ja se ei ollut yhtä rauhallinen kuin oma ysiluokkani.

Imtiaz arvelee, että moni maahanmuuttajataustainen opiskelija epäilee kykyjään, koska kaikki suomenkielisetkään eivät pärjää koulussa. Hän haluaa rohkaista heitä käyttämään kieltä ja muodostamaan itse lauseita.

-?Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon. Ei kannata stressata, eikä verrata itseään muihin. Jos tuntuu vaikealta, kannattaa kysyä opettajalta apua.

Maryam Imtiaz törmäsi yliopiston aulassa siskoonsa, joka opiskelee Helsingin yliopistossa. Kuva: Jussi Helttunen

Pakistanissa Imtiaz heräsi sisarustensa kanssa joka aamu kuudelta. Koulupäivä alkoi puoli yhdeksältä ja päättyi kolmelta. Opinnot jatkuivat vielä illalla yksityisopetuksessa.

Pakistanissa koulupäivän aikana ei ole välitunteja, vain puolen tunnin lounastauko. Yleensä Imtiaz söi kotoa tuomiaan eväitä, sillä tarjolla ei ollut Suomen tavoin ilmaista kouluruokaa.

Lukujärjestys oli joka päivä samanlainen, mikä tarkoitti, että kaikkia aineita opiskeltiin päivittäin. Koulua käytiin kuutena päivänä viikossa. Vain perjantaisin koulupäivä loppui hieman aiemmin muslimien rukoushetken vuoksi.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Pikkusisko Mahnoor, pikkuveli Humza, isä Imtiaz Muhammad ja äiti Zahara Batool sekä Maryam n. 11-vuotiaana. Kuva: Maryam Imtiaz

-?Pakistanissa koulu on tosi tiukka. Siellä saattaa saada sakot, jos ei laita koulupukua päälle tai jos ei ole leikannut kynsiään. Koulussa tarkastettiin kynnet joka aamu.

Suomessa sekä koulunkäynti että elämä ylipäätään on vapaampaa: Pakistanissa hänet vietiin aina autokyydillä kouluun, mutta Suomessa nuori on saanut kulkea koulumatkan yksin joko jalan tai julkisilla.

Pakistanin maaseudulla kaikki tytöt eivät edes käy koulua, koska siellä ei ole Suomen kaltaista kaikkia lapsia koskevaa oppivelvollisuutta. Jos perhe on köyhä ja lapsia on paljon, tyttöjen koulunkäynnistä saatetaan tinkiä, sillä koulunkäynti maksaa.

Imtiazin äiti on ammatiltaan opettaja ja isä on pohjakoulutukseltaan insinööri. Myös neljä siskoa ja veli ovat menestyneet opinnoissaan Suomessa erinomaisesti. Heidän pohjaosaamisensa oli Imtiazin mukaan erilainen, koska Pakistanissa esimerkiksi fysiikan ja kemian opetus alkaa vasta yläkoulun viimeisellä luokalla.

-?Pakistanissa opiskelumotivaatiota laskee se, että lukujärjestys on joka päivä samanlainen. Täällä kaikki opettajat auttavat.

Suomalaisessa lukiossa opettajan tukea oppituntien ulkopuolella oli vähemmän, mutta yliopistossa opettajat auttavat esimerkiksi matematiikassa erillisissä laskutuvissa.

Peruskoulussa Imtiaz pyysi ja sai muun muassa biologian ja historian tukiopetusta. Hänelle oli positiivinen yllätys, että Suomessa opettajat olivat valmiita tunnin jälkeen selittämään asioita selkokielellä, kun hän kysyi apua.

- Opettajat ovat auttaneet minua tosi paljon, kun olen kertonut, että oikeasti haluan opiskella, tarvitsen apua ja että olen valmis tekemään töitä opintojen eteen.

Imtiaz on iloinen siitä, että Suomen kouluissa oppilaat saavat pitää koetulokset omana tietonaan - hänen synnyinmaassaan oppilaat laitetaan loppukokeiden paremmuusjärjestykseen. Kaikki saavat tietää, miten kukin on sijoittunut.

Kuva: Jussi Helttunen

Kahdeksan vuotta Suomessa asunut nuori nainen pitää suomalaisia reiluina ja avarakatseisina ihmisinä. Hänellä on enemmän suomalaisia kuin ulkomaalaisia ystäviä.

-?Suomessa kaikki tapaamani ihmiset ovat kohdelleet minua hyvin. En ole koskaan kohdannut rasismia.

Imtiaz kehuu vuolaasti suomalaisia opettajia, joiden kannustus on lisännyt hurjasti hänen opiskelumotivaatiotaan.

- Katja-opo näytti minulle tieni. Hän motivoi minua tosi paljon opiskelemaan.

Imtiaz pitää paljon enemmän Suomen kylmästä talvesta kuin Pakistanin kuumasta kesästä. Suomessa koulussa ei tarvitse talvellakaan palvella, koska tilat ovat niin hyvin lämmitettyjä.

-?Suomessa on rauhallista ja täällä saan tehdä, mitä haluan. Yksi Suomen parhaimmista puolista on se, kuinka turvallista täällä on.