Kuva: Colourbox

Villi ja intohimoinen mies, jonka kosketukseen jäi koukkuun. Hälytysmerkkejä nousi esiin, mutta vasta eron jälkeen Milla näki ne selvästi. Se pakotti katsomaan myös peiliin.

Tunteet räiskyivät, oltiin mustasukkaisia, rakastettiin ja riideltiin intohimoisesti. Näissä merkeissä meni Millan, 45, kymmenen vuotta kestänyt avioliitto.

Suhde päättyi miehen aloitteesta eroon, mikä oli Millalle shokki ja järkytys. Siitä alkoi itsetutkiskelu, joka auttoi häntä ymmärtämään, mikä suhteessa oikein meni pieleen. Milla haluaa kertoa tarinansa Ilta-Sanomien lukijoille inspiroidakseen myös muita eronneita kehityskeskusteluun oman peilikuvan kanssa.

- On aika traagista, jos ihmisellä on ollut kahdeksan puolisoa ja taas tulee ero. Voisi olla paikallaan miettiä, mikä on se yksi yhteinen nimittäjä ja tekijä, kun suhde ei onnistu. Saattaa olla niin, että se nimittäjä löytyy peilistä, hän sanoo.

Milla kertoo rakastuneensa exäänsä aikoinaan intohimoisesti ja äkillisesti. He kohtasivat ystävän juhlissa.

- Hänessä oli sellaista villin luonnonlapsen luonnetta ja olemusta, joka vetosi ja jollaista en ollut aikaisemmin kohdannut. Hän oli täydellinen vastakohta minulle, ja niin kai se on, että vastakohdat vetävät puoleensa. Aloimme olla heti yhdessä. Se oli hyvin intohimoista, rakastavaa ja vallankumouksellista.

Tunteet olivat alusta alkaen suuria ja ne myös ilmaistiin ääneen, Millan mukaan "suurella tavalla".

- Meille oli yhteistä rankka työ ja rankat huvit. Ystäviä oli paljon ja kävimme usein juhlissa, elimme kuten 30-vuotiaat lapsettomat elävät. Matkustimmekin paljon. Alkuun se kaikki oli aivan mahtavaa.

Yhteen muutettiin muutaman kuukauden kuluttua. Siinä vaiheessa Milla oli kosinut miestä ja oli menty kihloihin. Häät pidettiin kolmen vuoden päästä. Lapsia Milla ei halunnut, sillä oli jo 12-vuotiaana päättänyt, ettei halua osallistua maapallon kansoittamiseen.

Milla kuvailee ex-rakastaan "jännämieheksi", valtavan hyväksi seuramieheksi, joka keräsi aina lauman ympärilleen. Kääntöpuoli oli se, että välillä tämä joutui vähän liiankin jänniin tilanteisiin.

- Kerran kävi niin, että hän ei tullutkaan luokseni yöksi, kun oli ollut juhlimassa. Valvoin yön ja mietin, onko hän joutunut onnettomuuteen vai löytänyt uuden naisen. Hän olikin ollut putkassa. Tämä tapahtui suhteen alkuvaiheessa ja jätti hämmennyksen sekä teki särön luottamukseen.

Suhteeseen alkoi tulla paineita, kun mieheltä lähtivät työt alta. Milla jatkoi työntekoa ja mies alkoi etsiä itseään ja kouluttautua uudelle uralle.

- Tein kovasti töitä, olin ylisuorittaja ja kuormittunut, ehkä niin kuormittunut, etten erottanut intohimoa rakkaudesta. Fyysinen rakkaus oli minulle tärkeää, samoin sanat ja kommunikaatio. Exä taas oli hyvin käytännönläheinen, eikä hän oikein pystynyt sanoittamaan ajatuksiaan.

Tuli ristiriitaa, väärinkäsityksiä ja riitoja.

- Aivot menivät solmuun ja sitten huudettiin, minkä jälkeen jompikumpi lähti ulos ovet paukkuen. Mökötettiin ja oltiin mykkäkoulua, kunnes taas sovittiin ja rakastettiin, Milla kuvailee.

Huutoriitojen jälkeen sovittiin ja rakastettiin - tämä intohimon kaava kävi vuosien kuluessa liian raskaaksi. Kuva: Colourbox

Vuosien kuluessa yhteisen kiinnostuksen kohteet vähenivät.

- Hän viihtyi omissa laumoissaan, työ- ja biljardiporukoissa, kun taas minä halusin olla kotona rauhassa pitkien työpäivien jälkeen. En halunnut lähteä baariin notkumaan.

Elämäntyyli, tavat ja toiveet olivat muuttuneet pikkuhiljaa erilaisiksi ja pari eli yhä enemmän omissa maailmoissaan. Miehen tulot putosivat uuden ammatin myötä, minkä vuoksi myös laskuista ja talouden pyörittämisestä alkoi tulla erimielisyyksiä.

Mustasukkaisuus oli sekin alkanut nostaa päätään yhä enemmän. Milla ei täysin luottanut miehensä menemisiin ja tulemisiin. Mustasukkaisuuden tunteet olivat molemminpuolisia, mutta niille ei Millan mukaan ollut mitään perusteita.

- Se johtui vain intohimoisista luonteista ja joistakin selvittämättömistä asioista. Tällainen on tuttua varmasti monessa parisuhteessa: on epävarmuutta, jota ei tunnisteta, on uupumusta, tai käyttäydytään tyhmästi ja ajattelemattomasti.

Kun takana oli kymmenen yhteistä vuotta, mies istutti Millan alas ja kertoi, ettei halua enää jatkaa.

- Hän sanoi, etten vaikuta enää kauhean onnelliselta.

Se tuli täytenä shokkina.

- En ollut ollenkaan valmistautunut sellaiseen. Asuimme saman katon alla vielä muutaman viikon ja yritin avata keskustelua. Vetosin, että hän vielä miettisi, mutta hän oli tehnyt päätöksensä. Luultavasti hän oli miettinyt sitä jo pari vuotta.

Muutto omaan asuntoon oli Millalle pysäyttävä hetki. Hän tunsi hirveää henkistä ja fyysistä tuskaa, kun joutui nukkumaan yönsä yksin.

- Aloin miettiä, miksi tämä tuntuu näin pahalta ja tajusin, että viimeinen asia, miksi olimme pysyneet yhdessä, oli se, että kehollinen läheisyys oli ollut meille tärkeää. Vaikka olisimme menneet nukkumaan vihaisina, halusimme koskea toista.

Eron jälkeen Milla tajusi, miten vahvasti hänen avioliittonsa oli viimeisinä vuosinaan perustunut fyysiseen läheisyyteen. Ensimmäiset yöt yksin omassa asunnossa tuntuivat kamalilta. Kuva: colourbox

Yksin asuessaan Milla joutui kysymään usein itseltään, kuka on ja miksi on tullut hylätyksi.

- Sieltä sitten lähti se kerä avautumaan. Tuli toistuvia ajatuksia siitä, mitä olisin voinut tehdä toisin.

Hän päätteli mustasukkaisuutensa kummunneen omasta epävarmuudesta. Hän tajusi olleensa puoliso, joka pystyi saamaan riidan aikaan kaikesta.

- Olin tuntenut ja kokenut, etten saa muuten huomiota ja että minusta on tullut vain osa kalustoa. Mustasukkaisuuteeni ei ollut todellista syytä: olin mustasukkainen hänen ajankäytöstään ja kaikesta. Saatoin esimerkiksi kuulustella häntä, jos hän oli ollut naispuolisten työkavereiden seurassa ja vaikuttanut liian läheiseltä. Tein nopeita johtopäätöksiä omasta näkökulmastani.

Kriisin keskellä Milla sai tukea naispuolisilta ystäviltään ja läheisiltään. Hänelle suositeltiin eroseminaaria, mutta sinne hän ei halunnut mennä.

- Se sopii toisille. Itse totesin, etten mene, sillä se ei ole minun tyylini hoitaa asioita kuntoon. En uskonut, että kukaan muu kuin minä itse voin ymmärtää minua niin hyvin.

- En myöskään voinut kuvitella, että lähtisin hakemaan uutta suhdetta sellaisen shokkina tulleen eron jälkeen.

Jos Milla lähti ulos ystävättärensä kanssa, hän yritti pitää tiukasti kiinni siitä, ettei veisi ketään yöksi kotiin. Fyysisen läheisyyden kaipuu kuitenkin johti yhden yön suhteisiin.

Puoli vuotta eronsa jälkeen hän latasi Tinderin.

- Edessä oli pitkä, pimeä talvi, ja ajattelin, että olisi mukavaa löytää pidempiaikaista seuraa. Joulun alla sovin jokaiselle vapaapäivälle yhdet treffit. Ne olivat hauskoja kohtaamisia, mutta oikein ketään ei tuntunut löytyvän. Deittiputki alkoi jo uuvuttaa, kun päätin, että katson vielä yhden ja sen jälkeen laitan profiilin kiinni.

Viimeisestä deitistä tuli Millan uusi puoliso, jonka kanssa hän on nyt elänyt kuusi vuotta.

- Kun hän astui siihen baariin, ajattelin heti, että tässä on mun seuraava mies. Hän ei ollut silloin vielä edes sanonut mitään livenä. Juttu luisti heti.

Milla kertoo oman kasvuprosessinsa ja itsetutkiskelun johtaneen siihen, etteivät samat "virheet" toistu uudessa suhteessa.

- Käytyäni kehityskeskustelun itseni kanssa oivalsin, etten voi hallita enkä muuttaa toista. Voin hallita vain sitä, miten itse suhtaudun asioihin, joita minulle tai ympärilläni tapahtuu.

Kun Milla aiemmin pelkäsi hylätyksi tulemista, nyt hän tietää, että luopumalla pelosta saa tilalle vapauden ja rohkeuden. Menneessä vellomisen hän on lopettanut, sillä on tajunnut, ettei uutta tule tilalle, jos ei luovu menneestä.

Oma kasvu ja kehitys näkyvät hänen mukaansa esimerkiksi suhtautumisessa puolisonsa exään.

- Kun hän tuli meille kylään, en kokenut siinä mitään uhkaavaa. Minulla ei ollut mitään hätää, vaikka he viihtyivät keskenään, puhuivat vanhoja asioita ja halailivat. Kun aiemmin olisin vastaavassa tilanteessa raivonnut, nyt ajattelen, että ihanaa kun he tulevat toimeen keskenään.

Yhteiselo nykyisen puolison kanssa on keskustelevaa, rauhoittavaa ja miellyttävää. Oma kasvuprosessi jatkuu edelleen.

- Vaikka olen kyennyt tekemään asioita, jotka saivat parisuhteen toimivaksi, se kehitys ei koskaan lopu. Ihminen ei ole koskaan valmis. Esimerkiksi työssäni ajauduin vuosi sitten uupumuksen partaalle, mikä käsittelen edelleen, kertoo Milla ja tiivistää oivalluksensa kahteen lauseeseen:

- Meidän pitäisi osata kohdella itseämme kokonaisuutena. Hyvinvointi tulee siitä, että kaikki asiat ovat tasapainossa.

Yksityisyyden suojan säilyttämiseksi jutussa ei kerrota Millan sukunimeä

Jos eron jälkeen hyppää suoraan uuteen suhteeseen, ero jää käsittelemättä ja samat virheet toistuvat todennäköisesti seuraavassa parisuhteessa.

Terapeutti Marika Rosenborg on havainnut, että eron jälkeen moni tekee ison väistöliikkeen ja aloittaa suhteen täysin erilaisen ihmisen kanssa kuin edellinen kumppani oli.

- Tai sitten käy niin, että löytää itsensä samoista asetelmista kuin edellisessä suhteessa. On myös sarjaseurustelijoita, heitä, jotka vaihtavat lennosta kumppania, kun eivät kestä yksinäisyyttä tai ajatusta siitä, että koko ajan on jotain vireillä.

Lennosta kumppania vaihtava tekee Rosenborgin mukaan karhunpalveluksen itselleen ja haavoittaa aiempaa kumppaniaan.

Tavallista on, että ongelmien ja eron syy nähdään puolisossa ja olosuhteissa, ei useinkaan itsessä.

Moni ryhtyy hakemaan apua ja tukea vasta siinä vaiheessa, kun seuraavakin suhde on ajanut karille. Rosenborg tietää toisen eron tuntuvan usein vielä ensimmäistäkin pahemmalta.

Eroseminaareja vuodesta 2003 vetänyt Rosenborg suosittelee Tinderin avaamisen sijasta itsetutkiskelua jokaiselle eronneelle. Hänen mukaansa vertaistukea tarjoaviin eroryhmiin hakeutuvia ihmisiä yhdistää se, että he haluavat tehdä erosta oppimiskokemuksen ja ymmärtää itseään.

- Eroryhmään tullaan, kun hoksataan, ettei exää syyttelemällä pääse eteenpäin.

Milla ei esiinny jutussa tunnistettavasti oman ja ex-miehensä yksityisyyden suojaamiseksi.