Kuva: IS arkisto, Valtioneuvoston kanslia, Lehtikuva

Sanna Marinin hallituksesta tuli poikkeusaikojen ja suurten kriisien hallitus. Asiantuntijat kertovat nyt, missä hallitus onnistui ja missä epäonnistui.

Kriisistä kaikki alkoi. Pääministeri Antti Rinteen (sd) kompastuttua Postiin liittyviin lausuntoihinsa loppuvuonna 2019 seuraajaksi nousi 34-vuotias puoluetoveri, liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Sanna Marin.

Maailmalla ihasteltiin nuorten naisten johtamaa hallitusta, ja Marinista tuli kansainvälinen tähti. Alkuvuonna 2020 arki koitti koronapandemian takia: Marinin hallituksesta tuli poikkeusolojen hallitus, jonka kovien toimien perusteluja ja seurauksia selvitetään vielä pitkään. Viime vuonna Suomi ja koko Eurooppa syöksyivät uuteen kriisiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Miten Marinin hallitus on selvinnyt tästä kaikesta? Kriiseistä huolimatta hallitus on onnistunut viemään läpi useita merkittäviä uudistuksia.

Johanna Vuorelma.

-?Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden suhteen hallitus on onnistunut kohtalaisen hyvin. Isoista tavoitteista läpi on saatu esimerkiksi sote-uudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Vuorelman mielestä saavutusten lisäksi on syytä katsoa myös uuden lainsäädännön sisältöä.

-?Tässä mielessä hallituksen onnistuminen näyttää vähän erilaiselta. Saadaanko esimerkisi sote-uudistuksessa läpi viedyllä mallilla saavutettua ne alkuperäiset tavoitteet?

Hallituksen oma toimintakyky on kärsinyt erityisesti keskustan ja muiden hallituskumppanien näkemyseroista.

-?Tässä hallituksen työskentely ei ole näyttänyt niin onnistuneelta. Hallituskausi on ollut aika jännitteistä ja konfliktien värittämää aikaa.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo Marinin hallituksen onnistuneen tavoitteissaan varsin hyvin ottaen huomioon, kuinka paljon aikaa isojen kriisien hoitaminen on vienyt. Hän nostaa suuriksi saavutuksiksi esimerkiksi sote-uudistuksen, oppivelvollisuuden pidentämisen, ilmastolain ja työllisyystavoitteessa onnistumisen.

Markku Jokisipilä.

-?Hallitusohjelmaa onnistuttiin toteuttamaan vähintäänkin hyvällä prosentilla.

Myös kansalaiset ovat olleet varsin tyytyväisiä hallituksen päätöksiin. Kunnallisalan kehittämissäätiön loppuvuonna tekemässä kyselyssä hallitus sai kiitosta erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä koronakriisin hoidosta. Eniten pyyhkeitä se sai hintojen nousujen hillitsemisestä.

Marinin hallituksen kokoonpano on tehnyt sen toiminnasta haastavaa, sillä keskustalla, vihreillä ja vasemmistoliitolla on ollut vaa'ankieliasema.

-?Mutta kaikesta julkisuuteen näkyvästä kitkasta huolimatta hallitus on pysynyt kasassa ja ollut toimintakykyinen. Kyllä tämä kertoo siitä, että Marinilla on kykyä johtajuuteen, Jokisipilä toteaa.

Hallituksen talouspolitiikka on ollut välillä hapuilevaa, ja sen valtiovarainministeri on vaihtunut peräti kolmesti. Valtion velkaantuminen on kiihtynyt Marinin kaudella huolestuttavasti. Vaikka suuri osa uudesta velasta johtuu koronakriisistä ja Venäjän hyökkäyksestä, ovat menot kasvaneet myös muista syistä.

-?Eniten epäonnistunut lupaus on ollut julkisen talouden tasapainottaminen.

Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan reagointi on Jokisipilän mukaan ollut johdonmukaista. Historia tulee muistamaan Marinin hallituksen ulkopolitiikan täyskäännöksestä ja päätöksestä viedä Suomi Natoon.

-?Tämän mittaluokan kysymyksissä se oli yksimielisin päätös koko eduskunnan historiassa. Totta kai pääministerillä oli tässä suuri rooli.

Hallituksen suurimpiin onnistumisiin useiden kriisien sävyttämällä hallituskaudella lukeutuu työllisyys. Tilastokeskuksen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu 75 prosentin työllisyystavoite on jo täyttynyt, vaikka Suomea ja maailmaa ovat ravistelleet sekä koronakriisi että Ukrainan sota ja sitä seuranneet energiakriisi ja inflaatio.

-?Työllisyystilanne on parempi kuin kukaan osasi ennustaa. Toisaalta tämä on vain rajallisin määrin hallituksen toiminnan ansiota. Politiikkamuutokset tahtovat olla aika pitkäviipeisiä, ja esimerkiksi aiemmin tehdyt eläkepoliittisten ratkaisujen vaikutukset näkyvät nyt koko ajan enemmän, pohtii Roope Uusitalo, Helsingin yliopiston ja VTT:n julkistalouden professori.

Myös Marinin hallituksen isoista päätöksistä esimerkiksi eläkeputken lakkauttaminen ja oppivelvollisuusiän nostaminen heijastuvat työllisyyteen vasta tulevien hallitusten aikana.

Toinen hallitusohjelmaan kirjattu suuri tavoite oli valtiontalouden tasapainottaminen ja velkaantumisen kuriin saaminen. Tämä tavoite romuttui kriisien seurauksena, mutta hallitusta on arvosteltu velkarahan syytämisestä myös niiden ulkopuolisiin kohteisiin.

-?Ongelmana on ollut, että kriisien hoitoon tarvittavat menolisäykset on tehty alkuperäisten suunnitelmien päälle. Missään kohtaa ei olla toimittu niin, että kun tulee uusia välttämättömäksi katsottuja menoja, niin karsittaisiin samalla joistain aiemmin päätetyistä menoista, Uusitalo sanoo.

Roope Uusitalo.

Suuria talousmokia Uusitalo löytää Marinin hallitukselta kaksi.

-?Koronakriisin alkuvaiheen yritystukiin todennäköisesti hukattiin miljardi euroa kohteisiin, jotka eivät osuneet lähellekään maalia. Toinen liittyy sähkön hintatuen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa valmistelu on ollut hätäistä ja jälki sen mukaista.

Marinin hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin kunnianhimoinen tavoite: että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo päästöjen vähenevän tällä hetkellä jopa nopeammin kun tavoite edellyttää.

-?Kai hallituksellakin jokin rooli siinä on ollut. Ilmastolaki ja hiilineutraalisuustavoite antoivat yrityksille selkeän investointiympäristön ja tiedon siitä, mihin mennään.

Markku Ollikainen.

Tavoitteen kannalta merkittävin uudistus, ilmastolaki, hyväksyttiin toukokuussa 2022. Ollikaisen mukaan keskeisessä roolissa käytännön päästövähennyksissä ovat olleet suomalaiset yritykset, erityisesti energiasektori.

Samalla Suomesta on tullut maailmalla ilmastoasioiden edelläkävijä.

-?Esimerkiksi vähähiiliset tiekartat on ollut hanke, joka on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja jota olen päässyt paljon esittelemään suomalaisena ratkaisuna, Ollikainen mainitsee.

Ilmaston kannalta kaikki ei ole kuitenkaan sujunut pelkästään hyvin. Ollikaisen mukaan epäonnistumisiin voi laskea esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaisen laskemisen energian hintojen hillitsemiseksi.

-?Tämä tehtiin, vaikka öljyn hinta oli laskussa. Tämä tulee aiheuttamaan hintashokin, koska velvoitetta on kurottava myöhemmin todella paljon ylöspäin.

Yksi suuri takaisku on ollut Suomen päästötavoitteiden kannalta elintärkeiden hiilinielujen romahtaminen. Joulukuussa Tilastokeskus kertoi maankäytön muuttuneen ensimmäistä kertaa hiiltä sitovasta nielusta päästön lähteeksi.

Taustalla vaikuttavat paitsi kiihtyneet metsien hakkuut, myös puuston kasvun hidastuminen. Ollikaisen mukaan hiilinielujen kehitys jätettiin markkinoiden varaan, koska maankäyttölain uudistaminen epäonnistui.

-?Tässä asiassa hallitus ei kyennyt mitenkään erityisen linjakkaaseen toimintaan.

Vaikka koronakriisin kaikki vaikutukset eivät ole vielä selvillä, voi Suomen katsoa selvinneen pandemiasta kohtuullisen hyvin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Hiilamon mukaan hallitus tarttui toimiin kiitettävän nopeasti alkuvuonna 2021.

-?Koronan ensimmäisessä vaiheessa pärjäsimme todella hyvin, jos katsotaan tartuntojen ja koronakuolemien määriä. Myös rokotukset saatiin lopulta aika pian käyntiin.

Heikki Hiilamo.

Marinin hallitus ryhtyi myös nopeasti valmistelemaan toimia, joilla koronan taloudellisia vaikutuksia voidaan vähentää.

-?Kriisin taloudelliset vaikutukset jäivätkin yllättävän pieniksi, jos katsotaan vaikka työttömyyttä tai toimeentulotuen tarvetta.

Koronakriisin hoidossa kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan nappiin. Joidenkin toimien kovuus ja tarpeellisuus herätti myös kysymyksiä.

-?Toki siellä oli joitakin virheitä ja ylilyöntejä, kuten Uudenmaan sulkeminen ja ehkä myös kunnallisvaalien siirtäminen, Hiilamo sanoo.

Erityisesti ravintola- ja kulttuurialalla ei olla vieläkään toivottu tiukoista rajoituksista aiheutuneesta asiakaskadosta. Koronatuista iso osa ei ollut kovin tarkoituksenmukaisia.

Päätöksen koulujen sulkemisesta, oppilaiden eristäytymisen ja harrastusten kieltämisen pelätään näkyvän myöhemmin terveydellisinä ongelmina. Viime kuukausina kysymys neljänsistä rokotuksista on lisäksi politisoitunut, mikä ei näytä kovin linjakkaalta.

Pauli Rautiainen.

Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen arvostelee hallitusta maaliskuussa 2021 tehdystä päätöksestä keskittää koronakriisin hoitoon liittyvä valta itselleen.

-?Luotiin eräänlainen poikkeusolovaltioneuvosto, joka irtaantui oikeusvaltiosta ja alkoi lähettää kaikenlaisia ohjauskirjeitä, ja joka ryhtyi toimimaan informaatio-ohjauksella.

Koronatoimia hallituksessa johti peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), joka on kerännyt matkan varrella sekä kiitosta että arvostelua tiukasta otteestaan. Rautiainen on sitä mieltä, että hallituksen ei olisi koskaan pitänyt painostaa viranomaisia ohjauskirjeillään ja Kiurun puheluilla.

-?Ei olisi myöskään pitänyt ryhtyä luomaan rinnakkaisia koronakoordinaatioryhmiä.

Myöhemmin hallitus perusteli poikkeusolojen julistamista viestinnän keskittämisellä. Rautiaisen mukaan tämäkään perustelu ei kestä päivänvaloa.

-?Ei viestinnän keskittämiseen tarvita mitään poikkeusoloja. Tähän liittyy asioita, jotka vaatisivat vielä penkomista.

Marinin hallituksen sosiaali- ja terveysalan saavutuksista ylivoimaisesti merkittävin on sote-uudistus, jossa sote- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuodenvaiheessa kunnilta 21 hyvinvointialueen vastuulle. Uudistuksen toteutuksesta ehdittiin vääntää useassa hallituksessa yli vuosikymmenen ajan.

-?Kunnat ovat vastanneet näistä palveluista 1800-luvun lopulta alkaen, ja nyt niistä huolehtivat hyvinvointialueet. Onhan tämä todella suuri muutos ja saavutus, sanoo professori Heikki Hiilamo.

Vaikka jättimäisen uudistuksen vaikutuksia ja onnistumista on vielä vaikea arvioida, ovat lukuisat asiantuntijat pitäneet sitä melkoisesti puutteita sisältävänä kompromissina.

-?Sinänsä historiallinen uudistus toteutettiin lakaisemalla maton alle kaikki vaikeat kysymykset, kuten maakuntavero ja maakuntien määrän kestävyys. Kun kunnianhimo laskettiin riittävän alas, niin siinä onnistuttiin, perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen toteaa.

Hän vertaa uutta sote-mallia homekoulun pihalle rakennettuun väistöparakkiin, joka on sinänsä tervetullut muutos, mutta tuskin kestävä ja lopullinen ratkaisu.

Sote-uudistuksen läpiviemiseen ja koronakriisin hoitoon kaiken tarmonsa keskittänyt hallitus on saanut syliinsä uusia ongelmia. Näihin kuuluu katkeraan työtaisteluun vuonna 2022 kärjistynyt pula terveydenhuollon henkilöstöstä.

-?Henkilöstöpula pääsi vähän niin kuin yllättämään päätöksentekijät housut kintuissa. Merkit siitä olivat luettavissa kyllä pitkään, Hiilamo sanoo.

Kriisin seurauksena myös hallitusohjelmaan kirjatun hoitajamitoituksen voimaantuloa jouduttiin siirtämään hamaan tulevaisuuteen.

-?Siinä ei otettu huomioon sitä, että kun henkilöstöä otetaan toisesta paikasta lisää, niin se on toisesta paikasta pois.

Pauli Rautiainen pitää ongelmallisena myös sitä, että lukuisat sosiaali- ja terveysalan lakihankkeet ovat jääneet sote-uudistuksen jalkoihin.

-?On tehty niin paljon koronaa ja sotea, ettei olla saatu aikaan keskeisiä itsemääräämisoikeuteen liittyviä lakeja. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi kymmenen vuotta tekeillä ollut vammaispalvelulaki on kaatumassa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Marinin hallitus jää historiaan ulkopoliittisesta käännöksestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä sitä seuranneesta päätöksestä viedä Suomi sotilasliitto Naton jäseneksi.

-?Ulkopoliittisesti nämä ovat tietenkin olleet aivan poikkeuksellisia aikoja, kuvailee Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on edelleen vahvistamatta lähinnä Turkin vastustuksen vuoksi. Forsbergin mukaan tämä ei kuitenkaan ole hallituksen syytä, vaan päätös liittymisestä syntyi paineesta ja tiukasta aikataulusta huolimatta hyvässä yhteistyössä keskustellen ja kaikkia tahoja kuunnellen.

-?Kaikkinensa prosessi hoidettiin jopa älyttömän hyvin. Vaikea mieltää, miten se olisi voitu hoitaa paremmin - ottaen huomioon kuinka moni asia olisi voinut mennä pieleen.

Kritisoitavaa Forsberg löytää Syyrian al-Holin pakolaisleirillä olevien suomalaisten kotiuttamisen hoitamisesta, josta nousi kohu loppuvuonna 2019. Puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, pitäisikö viranomaisten turvallisuusriskinä pidetyt naiset lapsineen hakea Suomeen.

Joulukuussa 2020 ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) todettiin rikkoneen lakia siirtäessään asiaa hoitaneen konsulipäällikön eri tehtäviin, mutta syytekynnys ei ylittynyt. Riitelyn jälkeen valtaosa leirillä olleista kotiutettiin.

-?Asia kuitenkin hoidettiin, ja monet ovat jo unohtaneet, että tällainenkin kohu oli joskus, Forsberg kuvaa.

Suurten ratkaisujen varjoon on myös jäänyt monta merkittävää asiaa, esimerkiksi päätös hankkia 64 viidennen sukupoven F-35-hävittäjää kymmenellä miljardilla eurolla.

-?Ilman Venäjän hyökkäystä tämä muistettaisiin suurena päätöksenä.

Marinin hallituksen historiallisiin uudistuksiin lukeutuu oppivelvollisuuden pidentäminen. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa myös toisen asteen koulutuksen.

-?Tämä on todella suuri yhteiskunnallinen uudistus. Myöhemmin saatetaan ajatella, että se on yksi suurimmista asioista, joita tämä hallitus on tehnyt, Heikki Hiilamo sanoo.

Vuonna 2021 voimaan tulleen uudistuksen myötä oppivelvollisuusikä korotettiin 18 vuoteen. Samalla esimerkiksi lukioiden ja ammattikoulujen kirjat ja koulukyydit muuttuivat maksuttomiksi.

-?Uudistuksen vaikutukset tullaan näkemään vasta sitten, kun meillä on selvää vertailutietoa. Mutta potentiaalisesti uudistus voi vähentää merkittävästi nuorten syrjäytymistä ja parantaa nuorten tutkintojen suorittamista ja työllistymistä.

Vuodenvaihteen jälkeen on keskusteltu kiivaasti suomalaisten koulujen oppimistulosten romahtamisesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreessa raportissa todetaan, että samanikäisten oppilaiden osaamisessa voi olla useiden vuosien ero. Eniten ongelmia on pojilla, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään.

Hiilamon mukaan myös koulutuspolitiikassa näkyy koronakriisi, joka on voinut viedä huomiota muilta ongelmilta.

-?Hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta meni pohtiessa, tuleeko koulujen olla auki vai kiinni. Tämä asia on voinut jäädä muiden murheiden alle.

Oppimistulosten heikentyminen on Hiilamon mukaan todella merkittävä ongelma.

-?Suomessa eletään edelleen siinä käsityksessä, että me olemme maailman johtava koulutusmaa, vaikka näin ei enää ole.