Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner korostaa, että Suomen linjan pohjana on perustuslaki. Kuva: AFP / Lehtikuva, Rio Gandara

Al-Holissa on edelleen kymmenkunta suomalaista. Leirillä tapahtuu valtavasti henkirikoksia.

Suomi nouti Pohjois-Syyriasta kesällä 2021 naisen, joka oli syntynyt Ruotsissa ja elänyt siellä siihen asti, kunnes 2015 lähti Syyriaan Isisin kalifaattiin. Naisen mukana tuli kaksi hänen Syyriassa syntynyttä lastaan.

Naisella on sekä Ruotsin että Suomen kansalaisuus.

Miksi naisen haki Suomi Ruotsin sijaan, ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner?

- Ensinnäkin kaikki palautetut ovat olleet Suomen kansalaisia. Suomen kansalaisella on oikeus pyytää meiltä apua. Jos olosuhteet sen sallivat, hänellä on myös oikeus apua saada, Tanner vastaa.

- Jos henkilöllä on useampi kuin yksi kansalaisuus, sitten viranomaisten on sovittava keskenään, kenelle keissi kuuluu. Olennaista on, että lapset, jotka ovat Suomen kansalaisia, eivät voi jäädä palloteltavaksi ei-kenenkään vastuulle.

Tanner ei kommentoi yksittäisiä tapauksia eikä siten myöskään vahvista minkä maiden kaksoiskansalaisia Suomi on al-Holin ja Roj'n leireiltä palauttanut.

Jussi Tanner työskentelee nyt ulkoministeriön konsulipäällikkönä. Kuva: Rio Gandara / HS

Ruotsi suhtautui pitkään Pohjois-Syyrian leireillä olleisiin kansalaisiinsa eri tavalla kuin Suomi. Ruotsi antoi seitsemän orpolapsen palata al-Holista vuonna 2019, mutta maan hallitus kieltäytyi palauttamasta aikuisia leiriltä Ruotsiin.

Ruotsi alkoi vasta syksyllä 2021 noutaa sekä lapsia että näiden äitejä Pohjois-Syyrian leireiltä.

- Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka päättivät palauttaa lapset tarvittaessa äitien kanssa. Nyt lähes kaikki muut länsimaat ovat ottaneet saman kannan, Tanner sanoo.

Suomi sai lokakuussa vakavat moitteet YK:n lapsen oikeuksien komitealta. Komitean mukaan Suomi oli laiminlyönyt al-Holissa olevien suomalaislasten suojelemisen. Valituksen Suomen toiminnasta olivat tehneet kolmen al-Holissa olleen äidin sukulaiset.

Tanner sanoo Suomen suhtautuvan moitteisiin vakavasti, mutta kiistää valituksen käsittelyn vaikuttaneen ulkoministeriön toimintaan.

- Kävimme oikeusperustan hyvin tarkasti läpi loppuvuodesta 2019. Suomen oma perustuslaki asettaa viranomaisille velvoitteen auttaa lapsia, jos se vain on mahdollista.

Al-Holin leiri kuvattuna joulukuussa 2019. Kuva: Sami Kero / HS

Toukokuussa 2020 al-Holin pakolaisleiriltä saapui Suomeen kolme naista ja yhdeksän lasta. Poliisit valmistautuivat operaatioon Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kuva: Sami Kero / HS

Lapset saavat automaattisesti Suomen kansalaisuuden, jos heidän äidillään on Suomen kansalaisuus.

Tanner muistuttaa, että palautusten kohteena ovat olleet lapset. Lasten perusoikeuksien kannalta on toissijaista, mikä heidän äitinsä asumishistoria on.

- Meidän tehtävämme on auttaa lapsia. Äiti tulee lasten kanssa, koska muitakaan vaihtoehtoja ei ole.

Tanner toteaa, että Suomen viranomaisilla ei ole keinoja tai valtuuksia erottaa Pohjois-Syyrian leireillä lapsia äideistään.

Asia muuttuu, kun lapset saapuvat Suomeen. Silloin lastensuojeluviranomaiset voivat toteuttaa kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton, mikäli lapsen etu sitä vaatii.

Al-Holin vankileirin kymmeniä tuhansia asukkaita vartioi kurdijohtoinen SDF-sotajoukko. Kuva on elokuulta 2022. Kuva: Delil Souleiman/AFP/Lehtikuva

Al-Holissa on edelleen reilu 50?000 naista ja lasta. Suurimmat ryhmät ovat irakilaisia ja syyrialaisia. Tannerin mukaan muiden maiden kansalaisille on leirillä oma osionsa, jossa on vajaat 8?000 henkilöä.

- He ovat aitauksen sisällä. Edes vartijat eivät löydä sieltä yksittäisiä ihmisiä. Se on erittäin radikalisoitunut, väkivaltainen ympäristö. Henkirikoksissa mitattuna al-Hol on vaarallisempi kuin maailman vaarallisimmat kaupungit, Tanner sanoo.

Suomi on palauttanut Pohjois-Syyriasta 9 naista ja 26 lasta. Keskusrikospoliisi suorittaa jokaisesta palanneesta aikuisesta esiselvityksen, jossa tutkitaan onko heitä syytä epäillä rikoksista.

Kolmen naisen kohdalla esiselvitys on johtanut esitutkintaan. Naisia epäiltiin ihmiskaupasta, sillä he olivat vieneet konfliktialueelle alaikäisiä lapsia. Yhden naisen kohdalla esitutkinta päätettiin, koska merkkejä rikoksista ei ollut. Kaksi esitutkintaa on yhä kesken.

Kurdijoukot valvoivat al-Holin turvallisuutta elokuussa 2022. Kuva: Delil Souleiman/AFP/Lehtikuva

Leirillä on Tannerin mukaan edelleen kymmenkunta Suomen kansalaista, enemmistönä lapset. Tannerin mukaan leirillä olevat suomalaiset eivät ole osoittaneet halua olla yhteydessä Suomen viranomaisiin. Siksi heitä ei tällä hetkellä myöskään voida noutaa leiriltä.

- Mitä pidempään lapset ovat leirillä, sitä vaikeampaa on torjua väkivaltaista ääriajattelua. Suomen turvallisuuden kannalta olisi parasta saada heidät sieltä mahdollisimman nopeasti pois.