Kuva: Reuters, kuvankäsittely: IS

Ruotsinsuomalaisen perheen kolme sukupolvea asui Isisin kalifaatissa. Yksi heistä kuoli marttyyrina, ja hänen siskonsa asuu nyt helsinkiläisessä lähiössä.

Asma oli juuri täyttänyt 21 vuotta, kun hän matkusti Ruotsista Syyrian Raqqaan. Oli heinäkuu 2015.

Runsaat kaksi vuotta aikaisemmin Asman isoveli Omer oli kuollut taistellessaan jihadistiryhmä Kataib al-Mujahareenin riveissä Syyrian hallituksen joukkoja vastaan. Ryhmän jäsenistä moni oli sen jälkeen liittynyt Isisiin, jonka julistamaan kalifaattiin myös Asma ja hänen puolisonsa olivat matkalla.

Omer oli ensimmäinen Syyrian sodassa kuollut suomalainen. Hän oli syntynyt Espoossa, ja hänellä oli sekä Suomen että Ruotsin kansalaisuus.

Myös Asmalla oli Suomen kansalaisuus. Se osoittautui myöhemmin erittäin arvokkaaksi.

Asmalla on toinenkin veli, perheen esikoislapsi Mustafa. Heidän kaikkien äiti on suomalainen Niina, joka synnytti Mustafan 25-vuotiaana Göteborgissa vuonna 1984.

Nimet eivät ole oikeita, vaan ne on muutettu perheen yksityisyyden suojaamiseksi.

Lippu kertoo henkilön synnyinmaan.

Omerin kuoleman jälkeen hänen setänsä julkaisi internetissä muistokirjoituksen. Siinä kerrottiin paljon perheen historiasta.

Kirjoituksen mukaan Niina muutti yhdessä sudanilaisen puolisonsa kanssa Sudaniin esikoisensa syntymän jälkeen. Perhe asui maan suurimmassa kaupungissa Omdurmanissa.

Sukulaismies kuvasi Niinaa:

"Elämä Omdurmanissa teki hänestä vakaumuksellisen muslimin. Hän ei koskaan valittanut, vaikka noita aikoja edes kovimmat sudanilaiset eivät kestäneet. Kaikki oli mennyttä, ja tulvat, sateet, kuumuus, kärpäset ja hyttyset vaivasivat. Hän oli ja on silti tosiuskovainen."

Ruotsin väestörekisterin mukaan perhe muutti takaisin Ruotsiin 1990, pian Omerin syntymän jälkeen. Perheen kuopus Asma syntyi 1994 Göteborgissa.

Syyriassa alkoi 2011 kansannousu maan presidenttiä Bashar al-Assadia vastaan. Pian käynnissä oli täysimittainen sisällissota.

Assadin hallitusta vastaan soti monenlaisia ryhmittymiä, myös sellaisia, jotka pyrkivät syrjäyttämään presidentin ja perustamaan Syyriaan islamilaisen valtion.

Sukulaismies korostaa muistokirjoituksessaan, kuinka Syyrian konflikti kosketti Niinaa. Tämä jakoi jatkuvasti kertomuksia ja kuvia presidentti Assadin hirmuteoista kansalaisiaan kohtaan.

Vapaaottelua harrastanut Omer matkusti Syyriaan joskus vuoden 2012 lopussa. Hän liittyi monen muun ruotsalaisen tavoin Kataib al-Mujahareen -ryhmään, joka taisteli Aleppon lähellä Syyrian hallituksen joukkoja vastaan.

Saman ryhmän komentajiin lukeutui suomalainen "Marcus". Hän poseerasi valokuvassa Omerin ja toisen ruotsalaisen jihadistin Hassan al-Mandlawin kanssa marraskuussa 2012.

Omer (vas.) poseerasi ruotsalaisen Hassan al-Mandlawin ja suomalaisen Marcuksen kanssa Syyriassa marraskuussa 2012. Al-Mandlawi tuomittiin myöhemmin elinkautiseen osallisuudesta murhaan, ja Marcus kuoli taistelussa. Kuva: Poliisi

Marcus kuoli myöhemmin taistelussa, ja al-Mandlawi tuomittiin Ruotsissa elinkautiseen terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Sekä hän että Marcus olivat läsnä, kun kahdelta mieheltä katkaistiin kaula Syyriassa maaliskuussa 2013.

Tammikuun 2013 lopussa useat sudanilaiset uutissivustot kertoivat Omerin kuolleen Syyriassa. Kataib al-Mujahareen julkaisi myöhemmin videon, jossa kerrottiin, että panssarivaunun ammus osui seinään Omerin vieressä ja sen sirpaleet lävistivät hänen päänsä kolmesta kohtaa.

Videolla kerrottiin, että Omer oli ensin taistellut Vapaan Syyrian armeijan riveissä, mutta pettyi, koska sen taistelijoista useimmat "eivät rukoilleet, vaan kuuntelivat musiikkia ja tupakoivat".

Vapaan Syyrian armeijan taistelijoita Aleppossa 2014. Kuva: Hosam Katan / Reuters

Videon mukaan Omer haudattiin Aleppoon. "Hänen äitinsä oli onnellinen, koska hänen pikku poikansa haudattiin jihadin maalle", videolla kerrottiin.

Ruotsalaisia jihadisteja tarkkaillut toimittaja Per Gudmundsson poimi blogiinsa kirjoituksen ruotsalaisten musliminaisten postituslistalta. Siinä kerrottiin Omerin kuolleen marttyyrina Syyriassa.

Kirjoituksessa myös todettiin, että Omerin "äiti ja isä ovat kasvattaneet lapsensa vahvasti uskoviksi muslimeiksi".

Gudmundssonin mukaan Niina muutti muutama päivä myöhemmin nimensä Facebookissa. Uusi nimi oli Umm Shaheed Insha'Allah. Se tarkoittaa "Marttyyrin äiti jos Jumala tahtoo".

Emme tiedä varmasti, kenen kanssa Asma matkusti Syyriaan vuonna 2015.

Expressenin turvallisuusviranomaisilta saaman tiedon mukaan hänen puolisonsa oli luultavasti muutamaa vuotta vanhempi göteborgilainen Khaled Shahadeh.

Shahadeh oli ollut aiemmin Syyriassa samaan aikaan ja samoilla seuduilla Omerin kanssa. Kesäkuussa 2013 Shahadeh julkaisi Facebookissa vanhan kuvan, jossa hän esiintyi Omerin ja toisen kuolleen göteborgilaisen jihadistin kanssa.

Ruotsin turvallisuuspoliisi nimesi 2019 Shahadehin yhdeksi neljästä henkilöstä, jotka muodostaisivat erityisen uhan valtion turvallisuutta kohtaan, mikäli he palaisivat Ruotsiin.

Shahadeh esiintyi julkisuudessa viimeksi syyskuussa 2019, jolloin hän antoi haastattelun kurdien pitämästä vankilasta. Hän kertoi haastattelussa olleensa Isisin taistelija. Emme tiedä, missä Shahadeh nyt on.

Niina antoi kesäkuussa 2019 haastattelun suomalaiselle Image-lehdelle. Siinä hän kertoi tyttärensä olevan kahden lapsen kanssa al-Holin leirillä Syyriassa. Lapset olivat syntyneet Syyriassa.

Al-Hol sijaitsee itsevaltaiseksi julistautuneella Rojavan alueella Koillis-Syyriassa. Kurditaistelijat kokosivat sinne naiset ja lapset Isisin romahtaessa keväällä 2019.

Al-Holin leiri kuvattuna keväällä 2019. Kuva: Ali Hashisho / Reuters

Niina kertoi Imagelle, että hänen tyttärellään ja tämän miehellä "oli unelma islamilaisesta valtiosta, jossa voisi elää vapaasti uskontonsa mukaista elämää".

Unelma muuttui painajaiseksi. Niina välitti Imagelle tyttärensä WhatsApp-viestejä al-Holista. Niissä kerrottiin, kuinka vartijat veivät naisia yllättäen yön pimeydessä leiriltä vankilaan.

"Uskon todella, että jos maailmalla tiedettäisiin, miten elämme täällä, he olisivat varmasti jo sulkeneet koko leirin", yhdessä Imagen siteeraamista viesteistä luki.

Niina ja Asma viestittelivät ruotsiksi, mutta Asma kutsui Niinaa suomeksi "äidiksi".

Image haastatteli Niinaa uudelleen toukokuussa 2020. Hän sanoi tuolloin, ettei Ruotsi ollut tehnyt mitään palauttaakseen Asman ja leirin muut ruotsalaiset naiset kotiin. Niina kertoi, ettei jaksanut enää olla edes yhteydessä Ruotsin ulkoministeriöön.

"Lopetin soittamasta joskus ennen joulua."

Sitä Niina ei Imagen haastattelussa kertonut, että hän oli itsekin ollut Syyriassa Isisin alueella tytärtään tapaamassa. Näin raportoi Expressen marraskuussa 2019 viranomaislähteiden perusteella.

Expressen kirjoitti Niinasta, sillä hän oli tuolloin opettajana yksityiskoulussa Göteborgissa. Samassa koulussa oli ollut töissä kolme muutakin Syyrian konfliktialueelta palannutta henkilöä, mukaan lukien elinkautista istuvan al-Mandlawin entinen puoliso.

Hassan al-Mandlawi puhuu Kataib al-Mujahareenin taistelijoille elokuussa 2013. Kuvassa on mukana niin suomalaisia kuin ruotsalaisia miehiä. Kuva: Poliisi

Koulu suljettiin pian Expressenin paljastusten jälkeen. Ruotsin turvallispoliisin mukaan sen oppilaat olivat vaarassa radikalisoitua. Expressenin mukaan Niina oli työskennellyt Syyriasta palattuaan myös lastenhoitajana.

Asman vanhin veli Mustafa tuomittiin lokakuussa 2015 vero- ja kirjanpitorikoksista kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Hän oli tehnyt Suomeen rekisteröidyn yrityksen kautta alv-petoksia.

Syyttäjä totesi, että vyyhdin ympärillä oli useita Syyriaan matkustaneita henkilöitä. Viranomaiset eivät kuitenkaan pystyneet selvittämään, käytettiinkö petoksilla saatuja rahoja terrorismin rahoittamiseen.

Mustafa anoi siirtoa Suomeen kärsimään rangaistustaan. Hän mainitsi perusteluissa, että hän vietti vuosina 2012-2016 suurimman osan ajastaan Suomessa ja on ainoastaan Suomen ja Sudanin kansalainen. Ruotsin hallinto-oikeus ei kuitenkaan pitänyt Mustafan siteitä Suomeen riittävinä ja hylkäsi vaatimuksen.

Sodan jälkiä Saidan kylästä Syyriasta 2015. Kuva: Wsam Almokdad / Reuters

Emme tiedä tarkasti, mitä Asma Isisin kalifaatissa teki. Pääasiassa naisten rooli kalifaatissa oli kodin ja lasten hoito, mutta jotkut naiset toimivat esimerkiksi uskonnollisessa moraalipoliisissa hisbahissa.

Osa suomalaisistakin Syyrian lähteneistä naisista osallistui Isisin propagandan levittämiseen verkossa. Asman osalta viitteitä tästä ei ole, eivätkä Suomen viranomaiset epäile häntä mistään rikoksesta.

Vuoden 2018 aikana elämä kalifaatissa kävi tukalaksi, kun Yhdysvaltain tukemien kurdijoukkojen hyökkäys alkoi kaventaa Isisin elintilaa.

Eräs noihin aikoihin kalifaatissa oleskellut suomalaisnainen kertoi palattuaan poliisin kuulusteluissa, kuinka hän ja hänen lapsensa näkivät jatkuvasti nälkää ja joutuivat syömään lehtiä. Asuinolot olivat niin kehnot, että jopa tilaisuus kuivata vaatteet aiheutti suuren helpotuksen.

Tilanne ei paljon helpottanut, kun naiset ja lapset koottiin kalifaatin kaatumisen jälkeen al-Holin vankileirille. Leirin kymmeniä tuhansia asukkaita vartioi kurdijohtoinen SDF-sotajoukko.

Kolme leirillä olleen suomalaisnaisen omaista teki syyskuussa 2019 valituksen Suomen valtiosta valituksen YK:n lasten oikeuksien neuvostolle. Valituksen mukaan Suomi ei ollut tehnyt tarpeeksi kotiuttaakseen kansalaisensa al-Holista.

"Olosuhteet leirillä ovat erittäin huonot johtuen ylikansoituksesta, epähygieenisistä oloista sekä ruuan ja puhtaan juomaveden puutteesta", omaiset valittivat.

Leirillä olleiden suomalaislasten kerrottiin kärsivän muun muassa aliravitsemuksesta.

Kesällä 2020 Asma ja hänen lapsensa siirrettiin Roj'n leiriin. Kuva: Sadak Souici / Le Pictorium Agency via ZUMA / MVPhotos

Suomen hallitus päätti joulukuussa 2019, että sillä oli perustuslain mukainen velvollisuus pelastaa alaikäiset Suomen kansalaiset leiriltä. Samalla todettiin, että lapsia ei voinut erottaa leirillä heidän äideistään, joten myös nämä olisi tuotava kotiin.

Kesällä 2020 Asma ja hänen lapsensa siirrettiin muiden al-Holissa olleiden ruotsalaisnaisten kanssa pienempään Roj'n leiriin, jonka olosuhteet ovat hieman al-Holia paremmat.

Ruotsi ei kuitenkaan vielä tuolloin suostunut kotiuttamaan kansalaisiaan Pohjois-Syyrian leireiltä. 13. heinäkuuta 2021 kurdiviranomaiset luovuttivat Asman ja hänen lapsensa Suomen ulkoministeriön edustajille Pohjois-Syyrian Qamishlissa. Heidät lennätettiin Suomeen samalla viikolla.

Se oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Asma oli Suomessa.

Ulkoministeriön erityisedustajana tuolloin toiminut Jussi Tanner kuvasi Ylelle perheen kuntoa päällisin puolin hyväksi.

- Voisi sanoa, että lapset vaikuttavat ihan normaaleilta lapsilta, Tanner sanoi.

- Äidin mahdolliset rikokset selvitetään, ja lasten olosuhteet suojellaan.

Jussi Tanner toimi ulkoministeriön erityisavustajana 2021, kun Asma ja hänen lapsensa lennätettiin Suomeen. Kuva: Rio Gandara

Suomessa lastensuojeluviranomaiset tekivät lasten suojeluntarpeesta arvion. Sen tulos ei ole julkinen. Emme tiedä, onko lapset esimerkiksi otettu huostaan radikalisoitumisen estämiseksi tai jostain muusta syystä.

Asma asuu edelleen Suomessa, vaikka hänen äitinsä ja veljensä asuvat Göteborgissa. Asmalla on mahdollisuus muuttaa pois Suomesta, mutta mikäli häneltä on viety lastensa huoltajuus, ei hän voi viedä heitä ulkomaille.

Asman asunto sijaitsee kerrostalossa Helsingin lähiössä. Hän avasi Ilta-Sanomille oven, mutta torjui kohteliaasti ruotsiksi esitetyn haastattelupyynnön.