Tony Halme oli ristiriitaisuuksien mies, muistelevat hänet tunteneet ihmiset Timo Soini (oik. ylh.), Tom Sjöberg ja Christer Markusas. Kuva: Kari Kuukka, Keijo Leväaho, Miikka Kaskinen / IS
Tony Halme täyttäisi 6. tammikuuta 60 vuotta. Halme kuoli kuitenkin oman käden kautta 47-vuotiaana.
- Mä lupaan taistella loppuun asti mun äänestäjien puolesta ja mä takaan, että jos peli menee kovaksi, niin mua ei kanneta eduskunnasta pihalle yhtä helposti kuin Vennamoa.
- Omana mielipiteenäni tässä lopuksi haluaisin sanoa, että joka ikiseltä pedofiililtä pitäisi leikata munat irti, lyödä ne tapilla perseeseen ja heittää ne loppuiäksi linnaan.
- Jumala armahtaa, minä en.
- Menestys on paras kosto.
- Joko sulle lyödään kruunu päähän tai pölynimuri perseeseen.
- Tony Halmeena mä synnyin ja Tony Halmeena mä kuolen.
Nyrkkeilijä, showpainija, näyttelijä, kirjailija, kansanedustaja ja paljon muuta mutta ennen kaikkea suunpieksijä.
Tony Halme on niitä ihmisiä, joista on yhtä monta tarinaa kuin on tarinan kertojaakin.
"Viikinki" eli vauhdikkaan elämän, josta ei käänteitä puuttunut.
Suomenruotsalaisen Halmeen lähtökohdat elämään eivät olleet helpot.
Tony Halme otteli ammattilaisena lähes 20 ottelua. Tämän lisäksi hän otti muutaman näytösottelun pitkin Suomea. Kuva: Pentti Vänskä
Hän itse kertoo kirjassaan Jumala armahtaa - minä en kärsineensä köyhästä lapsuudesta. Hänen kertomansa mukaan isä katosi tupakkareissulla ja äiti kärsi alkoholismista sekä aggressiivisista miessuhteista.
Halme kertoi myöhemmin julkisuudessa usein saavansa voimansa katkeruudesta ja siitä, että koki lapsena rajua kiusaamista sekä köyhyyden että suomenruotsalaisuutensa takia.
Suurin idoli koko elämän ajan oli isoveli Ari Halme, jonka "perseessä" hän kertoi nenänsä olleen nuorena jatkuvasti.
Tony Halme oli nuorena lupaava käsipalloilija, mutta kehonrakennuksen alettua kiinnostaa pallopelit jäivät.
Kehonrakennuksesta Halme innostui siinä määrin, että halusi lähteä rapakon taakse treenaamaan Los Angelesiin Gold's Gymille, josta hän puhui "kehonrakentajien Mekkana".
Halmeen elinikäinen ystävä Christer Markusas muistaa Halmeen vihaisena miehenä, joka tuntui jo nuorena taistelevan koko maailmaa vastaan.
Christer Markusas oli Tony Halmeen elinikäinen ystävä aina teini-iästä loppuun asti. Kuva: Miikka Kaskinen / IS
Yhdysvalloista Halme oli innostunut nähdessään lapsena Robert De Niron tähdittämän Taksikuskin. Martin Scorsesen klassikkoelokuvan teemoja ovat yksinäisyys, ahdistus ja sopeutumattomuus ympärillä olevaan yhteiskuntaan.
Halme tutustui teini-iässä niin ikään suomenruotsalaiseen Markusakseen, ja parivaljakosta tulikin heti erottamattomat ja herkästi syttyvät.
Halmeesta tuli tuttu näky Markusaksen perheen luona, ja Halme kertoikin sittemmin Markusaksen vanhemmista jopa "kasvattivanhempinaan".
- Tony halusi jo nuorena näyttää muille ja lähteä Yhdysvaltoihin, Markusas muistelee.
Yhdysvaltoihin hän lähtikin tehtyään ensin paljon töitä aina kalakauppiaasta portsarin hommiin.
Tony Halme kuvattuna Kings-tallin infossa Helsingissä helmikuussa 1996. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Lopulta rahat oli saatu kasaan ja matka rapakon alkoi konkretisoitua.
Markusas ei lähtenyt ensimmäisellä kerralla mukaan mutta kävi vuosien varrella Halmeen luona Kaliforniassa.
- Tony teki siellä päässä kerrostalojen aulahenkilön töitä, lisäksi myös henkivartijan sekä velanperijän hommia.
Vuosien mittaan Halme esiintyi myös erilaisissa televisiomainoksissa sekä teki pieniä rooleja elokuvissa kuten Die Hard 3:ssa.
Mahdollisuuksien maassa Halme innostui myös showpainista ja opiskeli sitä lajilegenda Verne Gagnen johdolla. Gagne oli yksi lajin pioneereja ja toimi oman showpainiuransa jälkeen sekä valmentajana että promoottorina.
Tie vei Halmeen showpainimaasta vuosiksi Japaniin ja lopulta WWF:ään, jossa hänen roolihahmonsa oli Ludvig Borga.
Luontoa rakastava Borga oli käsikirjoituksen mukaan tullut Suomesta kostamaan roskaaville yhdysvaltalaisille.
Tony Halmeen roolihahmon nimi WWF:ssä oli Ludvig Borga.
Vaikka showpaini on show'ta, se on tarkkaan rytmitettyä, että sovitut heitot, lyönnit ja muut krumeluurit menevät oikein ilman pahoja vammoja.
Halmeelta kuitenkin murtui epäonnisessa ottelussa selkä, ja showpaini sai jäädä.
- Juuri showpainin aikaan Halme alkoi käyttää kovia lääkkeitä kipuihin, ja lopulta niistä tuli ongelma, Markusas muistelee.
- Lisäksi hänellä oli tuolloin useita laittomia aseita, joita hän kertoi tarvitsevansa muun muassa velanperinnässä pelotteena.
Lääkkeiden ja aseiden lisäksi mukana pyörivät jo pitkään kuvioissa olleet steroidit.
Vuonna 2003 Halme kertoi Ylen Persona Non Grata -ohjelmassa, kuinka halusi olla aikanaan "todella iso". Tämän vuoksi lihaksien kasvattamiseen löytyivät perinteisen kuntosalikonstien lisäksi myös steroidit.
- Menin jenkkeihin ja sitten rupesin käyttämään hormoneita, koska oli henkivartijan hommia ja muuta.
- Hormonit eivät olleet oikeastaan silloin kiellettyjä.
Haastattelussa Halme kertoo ottaneensa aina selvää asioista.
Halme puhui aiheesta avoimesti, mitä tuli lihasten kasvattamiseen.
Halme esittelemässä vuonna 2001 julkaistua kirjaansa Tuomiopäivä. Kuva: Jukka Ritola / Lehtikuva
"Viikinki" kertoo kirjassaan Tuomiopäivä, että päätti palata Suomeen, koska oli pettynyt Yhdysvaltoihin maana ja yhteiskuntana.
Kirjassa hän kertoo jääneensä kiinni laittomista aseista ja sai lopulta valita joko 20 vuoden kakun vankilassa tai maastakarkotuksen Yhdysvalloista.
Totuudesta asiaan liittyen ei ole vedenpitävää näyttöä, mutta paluu Suomeen oli kuitenkin tosiasia.
Samaan aikaan hän kantoi huolta Suomen tilanteesta.
Halmeesta oli tullut Suomessa jo henkilöbrändi ennen kyseisen sanan olemassaoloa.
Suomalaisille Halme oli tullut tutuksi tv-ohjelmasta Gladiaattorit, erilaisista muista tv-ohjelmista sekä nyrkkeilystä.
Lisäksi hän näytteli kulttimaineeseen päässeessä elokuvassa Ponterosa sekä teki ensimmäisen ja samalla viimeisen levynsä Mestarit salilla. Albumilta julkaistu single Viikinki myi aikanaan kultaa.
Timo Julkunen ja Tony Halme näyttelivät kulttimaineeseen nousseessa Mika ja Pasi Kemmon ohjaamassa elokuvassa Ponterosa (2001).
Nyrkkeilystä Halme oli innostunut loukattuaan selkänsä WWF:ssä.
"Punavuoren kummisetä" Tom Sjöberg toimi tuolloin nyrkkeilyiltoja järjestävän King's Tallin promoottorina.
- Halme oli oppinut herjan heittämisen Jenkeissä ollessaan ja osasi sen show'n, "Sjöba" muistelee.
Tony Halmeen ja Jukka "Käpylän pyöveli" Järvisen ensimmäinen kohtaaminen vuonna 1996 päättyi Halmeen diskaamiseen ja Järvisen voittoon. Kuva: Christian Westerback
Halme otteli kaikkiaan ammattilaisena 19 ottelua. Legendaarisimpia kohtaamisia olivat ottelut Jukka Järvistä sekä Mika Kihlströmiä vastaan, joita oli kaksi kumpaakin vastaan.
- Eihän Halme ollut nyrkkeilijä vaan enemmänkin katutappelija. Mutta kyllä hän paransi ja kehittyi teknisestikin nyrkkeilijänä.
Halme oli ristiriitaisuuksien mies. Tämä näkyi Sjöbergin mukaan siinä, että osa tuli katsomaan vain toivoakseen tämän saavan turpaansa kehässä.
- Toisaalta oli Tonylla omia fanejakin, hänen tapansa upposi toisiin.
Sjöbergillä oli itselläänkin aikanaan Halmeen kanssa erimielisyyksiä nyrkkeilyyn liittyvistä sopimuksista.
- Halme oli kahden kesken maailman mukavin ja sydämellisin ihminen, mutta sitten kun tuli kolmas henkilö huoneeseen, niin käytös muuttui.
- Hän haki hyväksyntää huomion kautta. Hevonen karkasi, kuuluisuus nousi päähän, Sjöberg äityy muistelemaan.
Halme puhui julkisuudessa usein sotaveteraanien ja ikäihmisten puolesta sekä kritisoi kovin sanoin maahanmuuttoa ja kommunismia.
Hymy oli herkässä, kun Tom Sjöberg (keskellä) esitteli NBA Heavyweight -titteliottelun mestaruusvyötä, josta Tony Halme sekä Yacine Kingbo myöhemmin taistelivat. 3. lokakuuta 2000 käyty ottelu päättyi toisessa erässä Kingbon tyrmättyä Halmeen. Kuva: PETER JANSSON
Nyrkkeilyuran aikana Halme kävi kokeilemassa myös UFC:tä yhden ottelun verran vuonna 1997. Goljat hävisi Daavidille 56 sekunnissa. Daavidina toimi niin ikään debytantti Randy Couture, josta tuli myöhemmin lajilegenda.
Virallisten nyrkkeilyottelujen lisäksi Halme otti muutaman näytösottelun ympäri Suomea paikallisten mahtailijoiden - tai kylähullujen - kanssa. Suurimmaksi hitiksi nousi jälkikäteen ottelu joensuulaista kovanaamaa Kari Torniaista vastaan.
Paikallisessa anniskeluravintolassa portsarina työskennelleen "Murikka" Torniaisen ja Halmeen ennakot ennen ottelua sekä tietysti itse ottelu ovat saaneet kulttimaineen.
Varsinainen ottelu Mehtimäen jäähallissa kesti vaivaiset 54 sekuntia ja päättyi Halmeen tyrmäysvoittoon.
Voit katsoa ottelun ja siihen valmistautumisen ensimmäisen osan tästä ja toisen osan tästä.
Halme nyrkkeilykehässä Helsingissä maaliskuussa 1998. Kuva: Hannu Vierula / Lehtikuva
Halmeen selkään oli tatuoitu Suomen leijona, jonka alla luki japaniksi kuolemantuomio. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Lopulta Halme päätti hakea eduskuntaan ajamaan tärkeäksi kokemiaan asioita. Yksi hänen taustallaan hääränneistä oli perussuomalaisten nykyinen kansanedustaja Veikko Vallin, jonka kanssa Halmeella oli yhteisiä bisneksiä Viikingin voimajuoman tiimoilta.
Puolueeksi valikoitui perussuomalaiset, vaikkakin Halme pysyi sitoutumattomana.
Perussuomalaisilla oli tuohon aikaan vain yksi istuva kansanedustaja, Raimo Vistbacka.
"Viikinki" kierteli turuilla ja toreilla yhdessä perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kanssa.
Timo Soini on useassa yhteydessä muistellut hänen, Tony Halmeen ja Raimo Vistbackan muodostaman eduskuntaryhmän olleen hänen uransa hauskin eduskuntaryhmä. Kuva: TEA KARVINEN
Tony Halme sai 16?390 ääntä Helsingin vaalipiirissä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Halme kuvattuna Eduskuntatalossa maaliskuussa 2003. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Vaalien tulos oli ja on yhä osa suomalaista poliittista historiaa.
Halme sai 16?390 ääntä Helsingin vaalipiirissä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Uudenmaan vaalipiirissä ollut Soini pääsi myös itse tuolloin ensimmäistä kertaa läpi.
Halmeen äänivyöryn yhteydessä sanotaan usein, että hän "avasi lähiöt". Käytännössä sillä tarkoitetaan sitä, että alueilla, joissa oli ollut todella alhainen äänestysprosentti, ihmiset aktivoituivat vaaliuurnille.
Heti vaalien jälkeen syntyikin ensimmäinen kohu, kun Halme vieraili Ylen Keskipäivän peili -radio-ohjelmassa Jan Fredrikssonin vieraana.
- Meillä on lesbo presidentti ja meillä on minä kansanedustajana. Kaikki näköjään voi olla mahdollista, Halme totesi viitaten istuvaan presidenttiin Tarja Haloseen.
Tapaus sai aikanaan tähtitieteellisesti julkisuutta. Halme puolustautui luullen, että Halonen oli lesbo, koska tämä oli aikanaan toiminut Setan puheenjohtajana.
Loppupeleissä myrsky oli lähinnä vesilasissa, sillä Halonen ei tiettävästi loukkaantunut Halmeen sanomisista, vaan ne pikemminkin huvittivat häntä.
Tony Halmeella ja Tarja Halosella olivat hymyt herkässä Linnan juhlissa vuonna 2003. Kuva: Hannes Heikura
Tehokasta edustaja-aikaa Halmeella oli ainoastaan muutama kuukausi, sillä heinäkuussa 2003 hän laukaisi pistoolin asunnossaan Tarkk'ampujankadulla alkoholin ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena.
Tapahtumien tarkka kulku on yhä tänäkin päivänä epäselvä, mutta tietyllä tapaa Halme ei koskaan enää palannut entiselleen.
Halme vietti kuukausia Koskelan sairaalassa, ja ilkeät kielet puhuivat Halmeen olevan "vihannes".
Hän kuitenkin palasi takaisin kansanedustajatyöhön, mutta aikaa värittivät sekä alkoholin että huumeiden käyttö.
Välissä Halme ehti raitistua ja "antaa Jeesukselle mahdollisuuden", kuten hän itse asian ilmaisi.
Soini muistelee tuota aikaa yhtäältä raskaana mutta myös hauskana.
- Se oli koko poliitikkourani hauskin eduskuntaryhmä: Raimo Vistbacka, Halme ja minä, Soini kertaa perussuomalaisten kolmen hengen poppoota.
Perussuomalaisten Timo Soini, Tony Halme ja Raimo VIstbacka edskunnan täysistunnossa 2004. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Halme kertoi aina, että hänellä on paljon sanottavaa ja ennen kaikkea tehtävää politiikassa. Hän joutui kuitenkin pettymään, kun asiat eivät edenneet niin nopeasti ja suoraviivaisesti kuin hän halusi.
Postuumisti julkaistussa kirjassaan Testamentti hän purki tuntojaan:
- Lähdin eduskuntaan ihan tosissani ollen siinä ehkä hieman lapsellisessa uskossa, että yksi ihminen voi muuttaa koko suomalaisen poliittisen kentän, kulttuurin ja rakenteen. Ajattelin, että kun sivallan sanan säilällä yhtä terävästi ja lujaa kuin aiemmin nyrkeillä kehässä, niin johan alkaa tapahtua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tony Halme eduskuntatalon portailla eduskunnan syysistuntokauden avajaisissa syyskuussa 2004. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Vaikka tehokas aika kansanedustajana jäi vähäiseksi, Soini muistelee Halmeelle olleen todella tärkeää, että hän pysyy kansanedustajana vaalikauden loppuun.
- Se oli hänelle henkilökohtaisesti kova juttu, että hän ei lentänyt kesken vaalikauden ulos.
Soini antaa suuren arvon Halmeen merkitykselle puolueen myöhempien vaiheiden nousussa.
- Tony oli vähän kuin kantoraketti, jonka piti tuhoutua, niin ikään värikkäistä sanankäänteistä tunnettu Soini summaa.
Myös anekdootteja ajasta löytyy kosolti.
- Halme tuli kerran kokoukseen pari minuuttia myöhässä ja oli syvästi pahoillaan asiasta minulle ja Vistbackalle. Totesin, ettei hän ollut myöhässä kuin pari minuuttia, johon hän suutahti "Kuule, pari minuuttia on helvetin pitkä aika nyrkkeilykehässä yksin mustan miehen kanssa".
Yhden kauden jälkeen oli selvää, että Halmeen poliittinen ura jää siihen.
Tony Halme oli aina seurattu mies, missä ikinä liikkuikin. Kuvassa niin ikään edesmennyt Ilkka Kanerva tervehtii Halmetta Linnan juhlissa 2005. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Perussuomalaisten Tony Halme eduskunnan täysistunnossa joulukuussa 2005. Kuva: Pekka Sakki / Lehtikuva
"Lähiöt avanneelle" Halmeelle oli pari kuukautta ennen vaalikauden päättymistä myönnetty hänen itsensä hakema työkyvyttömyyseläke.
Halmeen todellinen matalalento alkoi eläkkeen myötä. Muun muassa vakava maksakirroosi vaurioitti pysyvästi hänen aivojensa puhekeskusta.
Myös liikkuminen oli vaikeaa, ja jatkossa reippailu sijoittui kodin ja lähiökrouvin välille.
- Se oli ikävää aikaa. Jengi nauroi Halmeelle ja matki tämän vaikeutunutta puhetta, Markusas muistelee raskain mielin.
- Muistavan vieläkin, kun jokin porukka tuli ravintolassa aukomaan päätä Halmeelle. Halme katsoi tyhjää olutlasia ja haki sanoja "vittu, kun mä pystyisin vielä".
Markusas, Soini ja Tom Sjöberg ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että ennen juuri sanansäilästään, isoista lihaksistaan ja mahtailevasta olemuksestaan tunnettu "Viikinki" tunsi suurta itseinhoa ja pettymystä elämänsä viimeisinä vuosina.
Tony Halme laihtui kymmeniä kiloja maattuaan pitkään Koskelan sairaalassa. Kuva: Olli Häkämies
Ero Katja-vaimosta tapahtui 2005.
Halme muistelee Testamentti-kirjassaan tulleensa jälleen hylätyksi - kuten lapsuudessakin.
Katja piirtää kirjassaan Viikingin varjossa hyvin erilaisen kuvan Tony Hameesta. Siihen kuuluivat oleellisesti manipuloiva narsismi, henkinen väkivalta sekä fyysisellä väkivallalla uhkailu.
Ilta-Sanomat tavoitti Katjan, joka kieltäytyi kohteliaasti haastattelusta.
- Olen tehnyt päätökseni jo silloin eron aikaan, etten kommentoi tai anna haastatteluja liittyen Tony Halmeeseen.
- Nykyinen elämäni ei kuulu enää millään tavalla julkisuuteen, Katja päättää.
Viimeisinä aikoina Halmeella ei ollut juuri enää muita ystäviä kuin Markusas.
- Kävimme äitini kanssa Tonyn luona kakkukahveilla hänen synttäreidensä kunniaksi.
Markusas kertoo, että hän oli sopinut lähtevänsä lauantaina viettämään iltaa Halmeen kanssa.
- Hän ei vastannut puhelimeen, ja lopulta soitin poliisit paikalle lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
Tony Halme kuoli oman käden kautta kaksi päivää 47-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen.
Kuolleen "Viikingin" löysi tämän asunnoltaan Markusas yhdessä poliisien kanssa.
- Verta oli todella paljon sängyssä sekä jonkun verran lattialla.
- Poliisit kysyivät minulta, tarvitsenko jotain jälkiterapiaa, Markusas muistelee yli kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.
Vaikka Markusas tiesi ystävänsä itseinhosta, hän kertoo itsemurhan olleen yllätys.
Katja ja Tony Halme vihitttiin Helsingissä heinäkuussa 1999. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Tony Halme ja Katja Halme (o.s. Talus) kuvattuna vuonna 2005. Tony Halme oli kaikkiaan elämänsä aikana naimisissa muutaman kerran. Kuva: TUOMAS SELÄNNE
- Sovimme joskus, että emme mene kumpikaan naimisiin emmekä näe toistemme viisikymppisiä, Markusas naurahtaa.
- Emme saisi olla surullisia siitä, mitä olemme menettäneet, vaan meidän kuuluisi olla iloisia siitä, kuinka hienoa oli saada tuntea toinen, Markusas toteaa.
Timo Soini kertoo Halmeen hautajaisten olleen pienet ja intiimit.
- Tonyn veli Ari päätti kaikesta, ketä tulee ja ketä ei.
- Esimerkiksi eduskunnasta kutsuttiin vain minut sekä eduskunnan pitkäaikainen vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki.
Tony Halmeesta uutisoitiin taajaan vuosina 2003-2010. Ilta-Sanomien etusivu 18.3.2003 (vas. ylhäällä) ja lööpit 19.3.2003, 4.7.2003, 6.8.2003, 15.8.2003, 6.3.2006, 14.8.2006, 11.1.2010 ja 8.2.2010.
Pyydettäessä kuvailemaan Halmetta yhdellä adjektiivilla, vastaukset ovat kaikkea muuta kuin yhden sanan mittaisia.
- 100-prosenttinen showmies. Suomalaisen nyrkkeilyn pitäisi olla kiitollinen Halmeelle, sillä hän veti katsomot täyteen ja sai ihmiset kiinnostumaan lajista, Tom Sjöberg lataa.
Tony Halme viimeiseksi jääneellä esiintymiskeikallaan ravintola Iisakissa Iissä 31.12.2009. Vain reilua viikkoa myöhemmin "Viikinki" siirtyi ajasta ikuisuuteen. Kuva: Matti Ollikainen
Soini taas pyörittelee Halmeessa olleen niin paljon kaikkea.
- Se pärjäämisen tarve oli suuri, Soini viittaa vaikeaan taustaan ja suomenruotsalaisuuteen.
- Tonyn autossa pakki oli vähällä käytöllä, hän oli sellainen ihminen, joka meni pitkälti vain eteenpäin, Soini jatkaa äänessään sekä kaihoa että etuoikeutta siitä, että sai tuntea Halmeen.
IS tavoitteli myös Ari Halmetta mutta ei saanut häntä kiinni.
Tony Halmeen syntymästä tulee 6. tammikuuta kuluneeksi 60 vuotta.
Kuka?
Syntynyt: 6.1.1963
Kuollut: 8.1.2010
Kansanedustajana: 2003-2007
Helsingin kaupunginvaltuutettuna: 2005-2008
Ura ammattilaisnyrkkeilyssä: 13 voittoa, 6 häviötä, 0 tasapeliä
Kirjoja: Jumala armahtaa - minä en, Tuomiopäivä, Testamentti, Viikingin voimaopas, Kovan päivän ilta
Elokuvia: Die Hard - Koston enkeli, Lionheart - liian kova kuolemaan, Ponterosa
TetraSys Oy.